https://peda.net/id/5b171caa4c0 2020-02-15T16:36:44+02:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/978b0ede9fa 2020-05-19T11:00:30+03:00 <strong class="editor red"><b>Eläinkunta luokitellaan yli 30 eri pääjaksoon. </b></strong>Ylioppilaskirjoituksissa on yleensä riittänyt, kun osaa <span>eläinkunnasta alla olevat </span><span>kahdeksan</span> pääjaksoa ja niiden rakennepiirteitä. Jokaisesta pääjaksosta pitää osata antaa esimerkkejä ja tunnistaa mahdollisesta kuva- tai videoaineistosta, mihin pääjaksoon aineistossa esiintyvät lajit kuuluvat. Selkäjänteisten pääjakson alajaksosta selkärankaiset pitää osata lisäksi ryhmät: <b>ympyräsuiset, rustokalat, luukalat ja </b>luokat:<b> sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja nisäkkäät. </b><br/> <br/> <b><strong class="editor red">1. sienieläimet</strong></b><br/> <strong class="editor red"><b>2. polttiaiseläimet</b></strong><br/> <strong class="editor red"><b>3. laakamadot</b></strong><br/> <strong class="editor red"><b>4. nilviäiset</b></strong><br/> <strong class="editor red"><b>5. nivelmadot</b></strong><br/> <strong class="editor red"><b>6. niveljalkaiset</b></strong><br/> <strong class="editor red"><b>7. piikkinahkaiset</b></strong><br/> <strong class="editor red"><b>8.<span> selkäjänteiset</span></b></strong><strong><br/> </strong> <ul> <li><strong class="editor red">Sienieläimet </strong>ovat yksinkertaisia eläimiä, joilla ei ole erilaistuneita kudoksia, mutta ne koostuvat kahdesta eri solukerroksesta. Niillä ei ole hermostoa, verenkiertoelimistöä eikä kehittyneitä aisteja. Niiden tyvi <span>on yleensä kiinni kasvualustassa. Keskelle jäävän onteloon siiivilöidään ravintohiukkasia. </span><b>Esimerkkejä: järvisieni, joita on myös Suomessa ja pesusieni.</b></li> </ul> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/el%C3%A4inkunta/el%C3%A4inkunta/asienielain-png#top" title="asienielain.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/el%C3%A4inkunta/el%C3%A4inkunta/asienielain-png:file/photo/07b583509f5b35e2b2d1818926ae3ec9b59418a8/asienielain.PNG" alt="" title="asienielain.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> wikimedia commons /<em> sienieläin</em><br/> <ul> <li><strong class="editor red">Polttiaiseläimiin </strong>kuuluvat meduusat, korallieläimet ja polyypit. Ne lisääntyvät vuorotellen suvullisesti ja suvuttomasti silmikoimalla. Niiden ruumiinmuoto on säteittäissymmetrinen. <b>Esimerkiksi Itämeressäkin esiintyvä korvameduusa kuuluu polttiaiseläimiin. </b></li> </ul> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/el%C3%A4inkunta/el%C3%A4inkunta/akorvameduusa-png#top" title="akorvameduusa.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/el%C3%A4inkunta/el%C3%A4inkunta/akorvameduusa-png:file/photo/4d27eb059ceacb6098e5e600ce425af74ba606e6/akorvameduusa.PNG" alt="" title="akorvameduusa.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>wikimedia commons / Itämeressäkin esiintyvä korvameduusa</em><br/> <em>kuuluu polttiaiseläimiin.</em><br/> <ul> <li><strong class="editor red">Laakamadot </strong>ovat litteitä eläimiä, joilla on alkeellinen hermosto, kyky lisääntyä suvuttomasti jakautumalla. Niillä ei ole hengitys- ja verenkiertojärjestelmää. <b>Esimerkiksi ihmisenkin suolistossa loisiva leveä heisimato nk. lapamato kuuluu laakamatoihin.</b></li> </ul> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/el%C3%A4inkunta/el%C3%A4inkunta/elapamato-png#top" title="elapamato.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/el%C3%A4inkunta/el%C3%A4inkunta/elapamato-png:file/photo/4f389012c23584a0c55063eed337fab896742e11/elapamato.PNG" alt="" title="elapamato.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em><em>wikimedia commons / Leveäheisimato on ihmisenkin suolistoloinen<br/> </em>ja kuuluu laakamatoihin</em><br/> <br/> <ul> <li><strong class="editor red">Nilviäisiin </strong>kuuluvat<b> simpukat, kotilot ja<span> </span>pääjalkaiset (mm. mustekalat).</b><span> </span>Nilviäisillä on avoin verenkierto (paitsi mustekaloilla). Vedessä elävät nilviäiset hengittävät kiduksilla ja maalla elävät nilviäiset keuhkoilla.<b>Esimerkkejä: sinisimpukka, ukkoetana (kotilo) ja kalmari (pääjalkainen)</b>. </li> </ul> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/el%C3%A4inkunta/el%C3%A4inkunta/eukkoetana-png#top" title="eukkoetana.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/el%C3%A4inkunta/el%C3%A4inkunta/eukkoetana-png:file/photo/1366a36652fddcd61b040e58815933daa3012e8f/eukkoetana.PNG" alt="" title="eukkoetana.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>Wikimedia commons / Teemu Mäki / Ukkoetana kuuluu<br/> </em>nilviäisiin.<br/> <ul> <li><strong class="editor red">Nivelmadoilla </strong>on suljettu verenkierto (veri ei poistu suonistosta) ja tikapuuhermosto, jonka jokaisessa jaokkeessa on aistireseptoreja. <b>Esimerkiksi kastemato /kasteliero on nivelmato.</b></li> </ul> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/el%C3%A4inkunta/el%C3%A4inkunta/ekasteliero-png#top" title="ekasteliero.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/el%C3%A4inkunta/el%C3%A4inkunta/ekasteliero-png:file/photo/d85771768d1501b35e4109bc4aca4eef4b168f16/ekasteliero.PNG" alt="" title="ekasteliero.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em><span>wikimedia commons / Michael Linnenbach /<br/> </span></em><em>Kasteliero on nivelmato</em><br/> <ul> <li>Suurin osa tunnetuista eläinlajeista kuuluu<strong class="editor red"> niveljalkaisten </strong>pääjaksoon. Niveljalkaisilla on ulkoinen tukiranka ja jaokkeinen ruumis. Maalla elävillä on hengityselimistönä ilmaputkisto. Hyönteisten elämänkaaressa on täydellinen muodonvaihdos: muna, toukka, kotelo ja aikuinen. Niveljalkaisryhmiä ovat <b>hämähäkkieläimet, äyriäiset, tuhatjalkaiset ja hyönteiset</b>.</li> </ul> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/el%C3%A4inkunta/el%C3%A4inkunta/a#top" title="akekomuurahainen.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/el%C3%A4inkunta/el%C3%A4inkunta/a:file/photo/85fdd4a483f213edda45e6d22efe6290682bcec6/akekomuurahainen.PNG" alt="" title="akekomuurahainen.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>wikimedia commons/ M. Betley / Kekomuurahainen kuuluu </em><br/> <em>niveljalkaisiin ja on hyönteinen.</em><br/> <ul> <li><strong class="editor red">Piikkinahkaisilla </strong>on ihon pinnalla piikkejä. Ne ovat melko kehittynyt pääjakso, koska mm. niiden ruumiinontelon rakenne on selkäjänteisten kaltainen, mutta niillä ei ole verenkiertojärjestelmää. Niiden ruumiin muoto on säteittäissymmetrinen. Piikkinahkaisia esiintyy vain suolaisessa vedessä ja ne eivät kuulu Suomen lajistoon. <b>Esimerkiksi meritähdet ja merisiilit ovat piikkinahkaisia.</b> </li> </ul> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/el%C3%A4inkunta/el%C3%A4inkunta/amerisiili-png#top" title="amerisiili.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/el%C3%A4inkunta/el%C3%A4inkunta/amerisiili-png:file/photo/ccf18bcb0f941698dd52a7caddcb6aa48bfd95d2/amerisiili.PNG" alt="" title="amerisiili.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em><span>Wikimedia commons / Raphaël Rigo / Merisiilit<br/> </span>kuuluvat piikkinahkaisiin.</em><br/> <ul> <li><strong class="editor red"><b>Selkäjänteisillä</b> </strong>on<b> sisäinen tukiranka</b> ja suljettu verenkierto. Selkäjänteisten pääjaksoon kuuluvat kaikki selkärankaiset (alajakso), jonka ryhmiä ovat <b>ympyräsuiset (nahkiainen), rustokalat (hait), luukalat (valtaosa kaloista vaikkapa särkikalat) ja luokkia: sammakkoeläimet (rupikonna), matelijat (kyy), linnut (talitiainen) ja nisäkkäät (siili).</b> <ul> <li>Nisäkkäät ja linnut ovat tasalämpöisiä eli niillä on suljettu ja kaksinkertainen verenkiertoelimistö. Nisäkkäät ruokkivat poikaisiaan maitorauhasista erittyvällä maidolla ja ne jaetaan kahteen ryhmään: varsinaisiin nisäkkäisiin ja nokkaeläimiin. Varsinaisiin nisäkkäisiin kuuluvat sekä pussieläimet että istukalliset nisäkkäät.</li> </ul> </li> </ul> <b>Kevät 2018 t.11 videoaineistotehtävä eläinkunnasta</b><br/> <b><a href="http://yle.fi/plus/abitreenit/2018/kevat/BI-fi/BI-fi/index.html#q11" rel="nofollow ugc noopener">http://yle.fi/plus/abitreenit/2018/kevat/BI-fi/BI-fi/index.html#q11</a></b><br/> <b>YTL:n hyvän vastauksen piirteet (kevät 2018)</b><br/> <b><a href="https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2018_K/2018_k_bi.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2018_K/2018_k_bi.pdf</a></b><br/> <br/> <b>Syksy 2014 t.1 pääryhmä, kunta ja pääjakso</b><br/> <b><a href="https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_2.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_2.pdf</a></b><br/> <b>YTL:n hyvän vastauksen piirteet (syksy 2014)</b><br/> <b><a href="https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2014_S/2014_S_BI.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2014_S/2014_S_BI.pdf</a><br/> </b> 2018-08-14T12:15:31+03:00