https://peda.net/id/5a69e12450b 2020-02-16T20:58:14+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/7a4c0ff250b 2020-03-05T16:22:37+02:00 <strong><a href="https://www.youtube.com/watch?v=o_-6JXLYS-k&amp;t=119s" rel="nofollow ugc noopener">Video DNA:n rakenteesta </a><br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=g7iAVCLZWuM" rel="nofollow ugc noopener">Video mitoosista</a><br/> <b><a href="https://www.youtube.com/watch?v=c5hA0WCv1lg" rel="nofollow ugc noopener">video meioosista</a><br/> </b></strong><em>/ Videot ovat ulkoisiin palveluihin ja saattavat sisältää saavutettavuuden esteitä.</em><br/> <br/> <b>DNA:n rakenne</b><strong><br/> </strong> <ul> <li><strong>DNA</strong> (deoksiribonukleiinihappo) on solujen perinnöllistä tietoa sisältävä molekyyli. Se koostuu <b>nukleotideista</b>, joiden rakenneosia ovat <b>fosfaattiosa, deoksiriboosisokeriosa ja emäsosa. </b>Yhdessä nukleotidissa on emäsosana jokin seuraavista neljästä emäksestä: (adeniini (A), sytosiini (C), guaniini (G) tai tymiini (T) ). Eliöiden perinnöllinen informaatio on periaatteessa koodi, joka syntyy näiden neljän eri emäksen vaihtelevasta järjestyksestä.</li> <li><b>DNA-molekyylissä on kaksi juostetta, jossa toisen juosteen nukleotidien emäsosat pariutuvat toisen juosteen nukleotidien emäsosien kanssa emäsparisäännön</b> mukaisesti. Juosteet ovat toisiinsa nähden vastakkaisuuntaisia (merkitään 3' ja 5' päillä). <ul> <li><b>A &lt;--&gt; T</b></li> <li><b>G &lt;---&gt; C</b></li> </ul> </li> <li>Aitotumaisilla DNA- kaksoisjuoste sijaitsee tumassa kiertyneenä histoniproteiinien ympärille <b>kromatiiniksi.</b></li> <li>Solun jakautuessa kromatiinirihmat kiertyvät sykkyrälle muodostaen kromosomit.</li> </ul> <strong><span class="pn-code-cc-wrap"><a href="https://peda.net/p/hanna.numminen/bsjp/l6pr/nimet%C3%B6n-4550/t" title="tumastageeneihin.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/rk2/drjk/nimet%C3%B6n-7a4c/adna-png:file/photo/2c83144d969e101a462b43db9db844c59d53036a/adna.PNG" alt="" title="adna.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span></strong><em><em><br/> Wikimedia commons / Madeleine Price Ball / DNA-molekyyli<br/> <br/> <br/> </em></em><strong class="editor red">DNA:n kahdentuminen (&quot;kopiointi&quot;) eli replikaatio tapahtuu solun välivaiheen aikana</strong><br/> <ul> <li>Ennen kuin kahdentuminen voi tapahtua <b>helikaasi-entsyymi</b> avaa DNA-molekyylin kaksoiskierteen.</li> <li><b>DNA-polymeraasit</b> voivat rakentaa uutta juostetta vain 5'-3' -suunnassa, joten <b>vain toinen juoste rakentuu yhtenäisesti. Toinen juoste rakentuu pieninä palasina</b>, jotka ligaasientsyymi liittää lopuksi yhteen. </li> <li><span>Uusia DNA-juosteita aletaan valmistaa tumassa valmiina olevista nukleotideista, siten että syntyvään juosteeseen kiinnitetään aina sellainen nukleotidi, jonka emäsosa pystyy pariutumaan mallijuosteessa olevan emäsosan kanssa <b>emäsparisäännön</b> mukaisesti. </span></li> <li><span>Valmistuksen lopputuloksena syntyy kaksi DNA-molekyylia, joissa molemmissa toinen juoste kuului alkuperäiseen DNA-molekyyliin. Nämä juosteet muodostavat kromosomin<b> sisarkromatidit,</b> kun kromosomit kiertyvät näkyviin solun jakautuessa.</span></li> </ul> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/rk2/drjk/nimet%C3%B6n-7a4c/akromosomi-png#top" title="akromosomi.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/rk2/drjk/nimet%C3%B6n-7a4c/akromosomi-png:file/photo/0a643b252943cb5c20873de15fb1853f70807427/akromosomi.PNG" alt="" title="akromosomi.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>Wikimedia commons /Magnus Manske <br/> Kaksoiskromosomin rakenne<br/> <br/> </em><b>Kaksoiskromosomin rakenne:</b><em><br/> </em><strong><strong>1. kromatidi (oikea ja vasen kromatidi ovat sisarkromatideja keskenään)<br/> 2. sentromeeri<br/> 3. kromosomin lyhyt varsi p<br/> 4. kromosomin pitkävarsi q<br/> </strong></strong> <p><strong><strong class="editor red">Solusyklin vaiheet:<br/> <br/> </strong></strong>Kun perintöaines on kahdennettu, solu voi tarvittaessa jakautua. <b>Tavallisen solun tai oikeammin sen tuman jakautumista kutsutaan mitoosiksi. Siinä tuma ja lopulta koko solu jakaantuvat kerran ja kromosomien määrä ei muutu. Mitoosi tuottaa siis kaksi identtistä solua.</b> Mitooseja tapahtuu kehossamme jatkuvasti, kun kudoksemme uusiutuvat ja kasvavat. Mitoosi on myös yksisoluisten eliöiden, kuten bakteerien, keino lisääntyä.<strong><br/> <br/> <strong class="editor red">VÄLIVAIHE: </strong></strong>DNA on auki vyyhtenä (kromatiinirihmana) tuman sisällä. Solu kasvaa ja proteiinisynteesi on vilkasta <br/> ja DNA kahdentuu. Vaihe on samanlainen sekä mitoottisessa että meioottisessa solusyklissä<br/> <strong><br/> <strong class="editor red">MITOOSI:</strong><br/> <span class="editor underline">Esivaihe (profaasi): </span></strong>Kromatiini pakkautuu kromosomeiksi, tumakotelo alkaa hajota ja keskusjyväset vaeltavat solun vastaikkaisille puolille.<strong><br/> Keskivaihe (metafaasi): </strong>Tumakotelo on hajonnut ja kromosomit ovat asettuneet yksittäin jakotasolle, sukkularihmat kiinnittyvät keskusjyväsiin ja sisarkromatidien sentromeereihin.<strong><br/> Jälkivaihe (anafaasi): </strong>Sukkularihmat kiskovat tytärkromosomit kohti solun vastakkaisia puolia.<strong><br/> Loppuvaihe (telofaasi): </strong>Tumakotelot alkavat muodostua solun vastakkaisille puolilla olevien kromosomiryhmien ympärille ja kromosomit alkavat aueta kromatiiniksi.<br/> <br/> <strong class="editor red"><b>MEIOOSI:<br/> </b></strong><b>Meioosi on toinen tuman jakautumistapa. Sukusolujen kantasolut jakautuvat meioottisesti ja tuloksena syntyy sukusoluja (siittiöitä ja munasoluja).</b> Meioosin solukierrossa kromosomisto kahdentuu kerran, mutta solu jakautuu kaksi kertaa peräkkäin. Näin kromosomien määrä puolittuu.<b> Meioosin kautta syntyneissä sukusoluissa on yksinkertainen eli haploidinen kromosomisto</b>. <strong></strong><b>Meioosissa on kaksi jakautumista: </b></p> <p><b>Vähennysjakautuminen eli meioosi 1</b><br/> <br/> <b>Esivaihe 1:</b> Tumakotelo alkaa hajota. Kromosomit asettuvat solun keskitasoon eri tavalla kuin mitoosissa: Vastinkromosomit konjugoituvat eli muodostavat kromosomipareja. Tässä vaiheessa tapahtuu geenien vaihtoa kromosomien kesken. Ilmiötä kutsutaan <b>tekijäinvaihdunnaksi (crossing over).</b> Mikroskoopilla on tällöin nähtävissä lenkkejä, joita kutsutaan kiasmoiksi vastinkromosomien välillä. Geenien vaihdon takia yksilö tuottaa hieman toisistaan poikkeavia sukusoluja ja voi näin saada erilaisia jälkeläisiä. <br/> <b>Keskivaihe 1</b>: Keskusjyväsistä ja sukkularihmoista on muodostunut tumasukkula<b>. Vastinkromosomit asettuvat sattumanvaraisesti jakotason eri puolille</b> sukkularihmojen vetäminä. Keskusjyväsistä ja sukkularihmoista on muodostunut tumasukkula.<br/> <strong>Jälkivaihe 1: </strong>Vastinkromosomit irtaantuvat toisistaan sukkularihmojen vetäminä ja alkavat vetäytyä kohti solun vastakkaisia puolia. Tämäkin vaihe lisää rekombinaatiota, sillä on sattumanvaraista, mitkä vastinkromosomit päätyvät millekin puolelle.<br/> <b>Loppuvaihe 1:</b> Kumpaankin muodostuvaan soluun tulee puolet alkuperäisestä diploidisesta kromosomimäärästä eli kromosomiluku puolittuu.<br/> <br/> <b>Tasausjako eli meioosi 2</b><br/> <br/> <b>Esivaihe 2</b>: Kromosomit tiivistyvät uudelleen ja tumakotelo häviää ja tumasukkula rakentuu.<br/> <b>Keskivaihe 2:</b> Kromosomit asettuvat tumasukkulan jakotasoon yksitellen. <br/> <b>Jälkivaihe 2</b>: Sisarkromatidit irtoavat toisistaan ja sukkularihmat vetävät irronneet tytärkromosomit solun vastakkaisille puolille.<br/> <b>Loppuvaihe 2</b>: Tumakotelot alkavat muodostua tytärkromosomiryhmien ympärille<br/> <br/> Näiden kahden jakautumisen jälkeen on syntynyt <b>neljä haploidista sukusolua.</b> Meioosi 1:n tekijänvaihdon ja vastinkromosomien sattumanvaraisen asettumisen jakotason eri puolille ansiosta syntyvät sukusolut ovat kaikki erilaisia.<b><br/> </b></p> <p><br/> <b>Kevät 2015 t. 3 kromosomi, kromatidi, kromatiini</b><br/> <b><a href="https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_k15.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_k15.pdf</a></b><br/> <b>YTL:n hyvän vastauksen piirteet (kevät 2015)</b><br/> <b><a href="https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2015_K/2015_K_BI.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2015_K/2015_K_BI.pdf</a><br/> <br/> Kevät 2013 t. 4 solun jakautuminen<br/> <a href="https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_k2013.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_k2013.pdf</a><br/> YTL:n hyvän vastauksen piirteet (kevät 2013)<br/> <a href="https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2013_K/2013_K_BI.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2013_K/2013_K_BI.pdf</a></b><br/> <br/> </p> 2020-02-16T14:40:13+02:00