<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Biologia</title>
<id>https://peda.net/id/5a4515bc88b</id>
<updated>2020-03-17T16:45:22+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/5a4515bc88b:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/jasmin%20jenkins/hk7l/Biologia#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Itsearviointi biologin etäopiskelusta</title>
<id>https://peda.net/id/066e9d4694f</id>
<updated>2020-05-13T11:30:38+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jasmin%20jenkins/hk7l/Biologia/ibe#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. a) &lt;/b&gt;Helppoja tehtäviä oli esseen tekeminen, kehonpuolustus, verenkierto ja munuaiset ja hormoonit. Ne oli minulle helppoja, koska niissä oli tietoa minkä aikalailla jo tiesin, toki oli asioita mitä opin. Esseen tkeminen on aina ollut yksi lemppari juttu minulla. Vieläpä jos on kyseessä aihe mistä pidin. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) &lt;/b&gt;Vaikeita oli hyvinvointi ja päättelytehtävät. En ole ihan varma miksi nuo oli vaikeita. Hyvinvoinnissa en osannut kunnolla selittää kaikkea ja päättelytehtävissä aivot jumitti ja plajon. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2.&lt;/b&gt; Minun pedanet työskentely on vaihdeellut laidasta laitaan. Jos osasin tehdä tehtävät ja aihe oli mieleinen käytin myös extra aikaa tehtäviin. Joskus oli vähän levoton olo joten se saattoi näkyä myös minun tehtävissäni. Koitin parhaimman mukaan vastata pitkästi ja kertoa mahdollisimman paljon tietoa kyseisestä aiheesta. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. &lt;/b&gt;Palautin tehtävät aina joko ennen sitä kun tehtävät piti olla palautettuna tai sitten suoraan perjantaina. En ikinä palauttanut tehtäviä myöhässä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. &lt;/b&gt;Parannettavaa olisi tehtävissä mistä en tykännyt. Aina jos oli aihe mitä en tajunnut tai muuten vaan en ollut kiinnostunut paljoa keskittyminen kärsi. Parannettavaa olisi myös siinä, että en kirjottaisi ylimääräistä.</content>
<published>2020-05-13T11:30:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>vik 19 Aivot</title>
<id>https://peda.net/id/7c3e357a8f9</id>
<updated>2020-05-06T15:45:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jasmin%20jenkins/hk7l/Biologia/vik-19-aivot#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. a) Isoaivot &lt;/b&gt;ovat ihmisaivojen suurin osa. Ne ovat jakautuneet oikeaan ja vasempaan aivopuoliskoon, joiden alapuolella sijaitsee vokurkiainen.  &lt;b&gt;Aivopuoliskot ovat rakenteeltaan&lt;/b&gt; melkein tismalleen samanalaiset, mutta ne eroavat toiminnoiltaan. &lt;b&gt;Vasen aivopuolisko&lt;/b&gt; sätelee kehon oikeaa puolta ja &lt;b&gt;oikea&lt;/b&gt; kehon vasempaa puolta. &lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;b&gt;b) &lt;/b&gt;&lt;b&gt;Isoaivojen&lt;/b&gt; tehtäviä on: puheen ja kielen ymmärtinen tapahtuvat &lt;b&gt;vasemman puoliskon&lt;/b&gt; avulla.&lt;b&gt; Oikea puoliskon&lt;/b&gt; tehtävä on aistiärsykkeiden vastaanottaminen, ääni ja- näköhavantojen tuottaminen, luovuuteen ja avaruudelliseen hahmottamiseen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. a) Pikkuaivot &lt;/b&gt;sijaitsevat pään takaosassa. Niitten tehtävä on pitää keho tasapainossa ja liikkeiden säteily. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) Väliaivojen &lt;/b&gt;tehtävät ovat: hormoonitoiminnan ohjaaminen aivolisäkkeen avulla. Ne myös säteilevät tärkeitä hengessäpysymisen kannalta toimintoja kuten nälkä, jano, mielihyvä, seksuaalisuutta, lämmönsäteilyä ja vuorokausirytmiä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Ydinjatke &lt;/b&gt;ohjaa perusekintoimintoja, kuten sydämmen sykettä, verenpainetta, hengitystä sekä nielemis- ja aivastusrefleksiä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. Muisti perustuu &lt;/b&gt;hermosolujen kykyyn muodostaa uusia yhteyksiä toistensa välille. Mitä useammin hermosolujen yhteyksiä vahvistetaan. sitä paremmin opittua asia muistetaan. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5. a) Työmuisti &lt;/b&gt;on väliaikainen tietovarasto. Sinne mahtuu vain hyvin vähän tietoa ja sen sisältö vaihtuu nopeasti. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) Säilömuisti &lt;/b&gt;on pitkäaikainen muistin varasto. Sinne menevä tieto jää pitkäsi aikaa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;6. Aivojen hyvinvointia &lt;/b&gt;voi parantaa urheilulla, terveellisellä elämän tavalla, tekemällä asioita joista nautit, terveellisillä ruuilla ja harrastuksilla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;7. Tarvitsemme unta, koska &lt;/b&gt;nukkuessa aivot palauttavat päivän rasituksesta. Nukkuessamme aivoissa tapahtuu monia toimintoja. Aivot hankkiutuvat eroon valveillaolon aikana aivoihin kertyneistä haitallisista aineista. &lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2020-05-06T15:45:37+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>vik 18</title>
<id>https://peda.net/id/d6011cd48a3</id>
<updated>2020-04-29T19:52:39+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jasmin%20jenkins/hk7l/Biologia/vik-18#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. a)&lt;/b&gt; 20&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;b&gt;b) &lt;/b&gt;26&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;c) &lt;/b&gt;17&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;d) &lt;/b&gt;48&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. x &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;b&gt;3. &lt;/b&gt;20 ja 48&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. &lt;/b&gt;molempiin tulee yksi. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5. a) &lt;/b&gt;Ässä &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) &lt;/b&gt;9 sydän &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;c) &lt;/b&gt;6 &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-29T19:52:39+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vik 17</title>
<id>https://peda.net/id/f032832282e</id>
<updated>2020-04-20T12:11:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jasmin%20jenkins/hk7l/Biologia/vik-17#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. Keskuhermostoon&lt;/b&gt; kuuluu aivot ja sekäydin.&lt;b&gt; Ääreishermosto&lt;/b&gt; muodostuu keskushermostoon saapuvista tuntohermoista ja sieltä lähtevistä liikehermoista, jotka ulottuvat kaikkialle elimistöön. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Äärihermoston&lt;/b&gt; tehtävänä on välittää tietoja elimistön tilasta ja ympäristössämme tapahtuvista muutoksista keskushermostoon. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Hermosolut on pitkiä ja ohuita. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. a) Tahdonalaisella hermostolla &lt;/b&gt;tehtävänä on säädellä tahdonalaisia lihaksia ja välittää aistitietoa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) Autonomisella hermostolla &lt;/b&gt;on tehtävänä sädellä eli mistössä tapahtuvia tahdosta riippumattomia toimintoja. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5. &lt;/b&gt;Kahden hermosolun välillä on rakoja, jota kutsutaan &lt;b&gt;synapsiksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;6. &lt;/b&gt;kun impulssi saapuu viejähaarakkeen kärkeen, sen täytyy päästä solujen välillä olevan synapsin yli. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;7 a) &lt;/b&gt;Keskushermosto ja Äänihermosto.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) Refleksin&lt;/b&gt; avulla voi välttää esim. vahinkoja. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;(Kirja s. 142)&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. a) oikein &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b) oikein&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;c) väärin impulssi kulkee vapaasti&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;d) oikein&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;e) oikein&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. a) &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;c=1 &lt;br/&gt;&#10;a=2&lt;br/&gt;&#10;e=3&lt;br/&gt;&#10;d=4&lt;br/&gt;&#10;b=4&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b) &lt;/b&gt;sen avulla voi välttää vahinkoja.</content>
<published>2020-04-20T12:11:37+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>vik 15 hormoonit</title>
<id>https://peda.net/id/c6d5c4dc78c</id>
<updated>2020-04-07T15:31:59+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jasmin%20jenkins/hk7l/Biologia/vik-15-hormoonit#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. a) Hormoonit ovat elimistön viestinviejä. Ne ovat kemiallisia aineita, jotka välittävät soluille toiminta ohjeita&lt;/b&gt;. hormoonit välittävät tietoa ja käskyjä elimistösä ja säteilevät näin elimistön toimintaa. Hormoonit vaikuttavat hitaasti, mutta kestävät kauan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b)&lt;/b&gt; &lt;b&gt;Hormooneja syntyy&lt;/b&gt; kudoksissa ja umpirauhasissa, esimeerkiksi kiveksissä, munasarjoissa, kilpirauhasessa ja aivolisäkkeessä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;c) Hormoonit vaikuttavat&lt;/b&gt; vain sellaisiin soluihin, jossa on niille sopiva vastaanottaja eli reseptori.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2.&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. hypotalmus&lt;br/&gt;&#10;2. käpylisäke&lt;br/&gt;&#10;3. haima&lt;br/&gt;&#10;4. kivekset&lt;br/&gt;&#10;5. aivolisäke&lt;br/&gt;&#10;6. kilpirauhanen&lt;br/&gt;&#10;7. lisämunuaiset&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;A+3&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;B+1&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;C+2&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;D+4&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. a) Estrogeeneja&lt;/b&gt; syntyy pääasiassa munasarjoissa. Auttaa sukupuolia kehittymään&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b)&lt;/b&gt; Aivolisäke tuottaa erityisesti kasvuun ja kehitykseen vaikuttavia hormooneja, kuten &lt;b&gt;kasvuhormooneja&lt;/b&gt;, ne auttavat luita kasvamaan. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;c)&lt;/b&gt; Hypotalamus tuottaa&lt;b&gt; oksitosiinihormooneja, &lt;/b&gt;joka on esim mielihyvähormoonista. Sitä syntyy kun ihminen kokee mielihyvää &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5. a) oikein&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b) oikein&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;c) väärin. Ne vaikuttavat hitaasti ja ovat pitkäkestoisia&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;d) Väärin ne kulkevat veressä&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;e) oikein&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;f) oikein &lt;/b&gt;</content>
<published>2020-04-07T15:31:59+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>vik 15 munuaiset</title>
<id>https://peda.net/id/b6a4c0d478c</id>
<updated>2020-04-07T15:10:04+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jasmin%20jenkins/hk7l/Biologia/vik-15-munuaiset#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. kotelo&lt;br/&gt;&#10;2. munuaislaskimo&lt;br/&gt;&#10;3. munuasivaltimo&lt;br/&gt;&#10;4. munuaiisallas&lt;br/&gt;&#10;5. virtsa johdin&lt;br/&gt;&#10;6. virtsarakko&lt;br/&gt;&#10;7.virtsaputki&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. a)&lt;/b&gt; Elimistön tuottamat kuona aineet ovat hiki ja virtsa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b)&lt;/b&gt; Nämä kuona aineet ovat tulleet maksasta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;c)&lt;/b&gt; Ne poistuvat virtsan mukana. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. a) maksa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b) munuaiset &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;c) maksa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;d) virtsarakko&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;e) iho&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;f) maksa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. 1 hiussuonikeränen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. valtimo&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. laskimo&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. hiussuonia&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5.kokoojaputki&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;6. munuaistiehyt&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b) sokeri häviää kokonaan. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;solut laajenevat ihmisen kehoon. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;proteiinit imeytyvät vereen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;urea poistuu virtsan kanssa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-07T15:10:04+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Hengityselinten sairauksia</title>
<id>https://peda.net/id/d86201e8753</id>
<updated>2020-04-03T03:32:58+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jasmin%20jenkins/hk7l/Biologia/hs#top" />
<content type="html">Hengityselin sairaudet ovat sairauksia jotka vaikuttavat enimmäkseen hengitykseen. Useassa hengityselin sairaudessa joudutaan välttämään tiettyjä asioita esimerkiksi. astmassa, jos sinulla on astma et voi välttämättä aina osallistua kaikkiin urheilulajeihin. Hengityselin sairausille suurin vaikuttaja on tupaka ja tupakointi, se on syypää moneen niistä. Voit välttää hengityselin sairauksia sillä, että et tupakoi etkä myöskään olisi hirveässä kontaktissa tupakan savun kanssa, pitäisit huolta sinusta ja terveydestä. Aina jos epäilet jonkinlaista sairautta itsellesi se pitää käyä tarkastuttamaasa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Astma on yleinen hengityselin sairaus. Henkilö joka sairastaa astmaa niin hänen limakalvo on tulehtunut ja se on keuhkoputki on turvonnut. Tulehduksen aiheuttaja on yliherkkä immuunivaste, se aiheuttaa keuhkojen toiminnan häiriötä. Astma kohtauksessa keuhkoputki supistuu ja estää hengen saamisen. Atsma lääke estää sen. Astma lääke lopettaa puristuksen ja sen avulla saat normaalisti henkeä. Astma on ikuinen sairaus, mutta oikealla lääkityksellä ja hyvällä elämän tavalla se kanssa voi elää. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jos joku epäilee itselleen astmaa oireet ovat yskä joka on kestänyt jo pitkään, hengenahdistus ja jos kurkkuun kertyy paljon limaa. Astmaa hoidetaan lääkityksellä ja omalla hoidolla. Astmaa voi myös lääkkeitten avulla pitää todella pienenä, mutta ilman lääkitystä astma kohtaukseen voi jopa kuolla. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Astman riskitekijät ovat allergia, sen voi myös periä sukulaisilta, ylipaino ja tupakalle tai tupakan savun altistuminen. Astma pahenee myös jos asut vaikka talossa jossa on home ongelma tai jos käyt esim. koulua jossa on home ongelma. Ei olla kyllä vielä varmoja minkä takia astma pahenee homeen takia. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Keuhkoahtauma eli lyhyesti COPD. Taudin aiheuttaja on yleensä tupakointi. Se on hitaasti etenevä keuhkosairaus. Jatkuva tupakalle tai tupakan savulle altistuminen aiheuttaa kroonisen tulehduksen keuhkoputken limakalvoihin ja keuhkokudokseen. Tulehdus aiheuttaa keuhkoputkien ahtautumisen ja keuhkolaajentuman. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tulehdus on hitaasti etenevä ja se on myös pitkä kestoinen. Ilman virtaus heikentyy keuhkoissa, joten keuhkoihin jää liikaa ilmaa ja se salpautuu keuhkoihin vaikka pystyisin normaalisti hengittämään ulos. Ahtaumaa ei voi korjata. Lievä keuhkoahtauma vaikuttaa elämään vain vähäsen. Pitkästi keuhkoahtaumaa sairastuneitten elämään vaikuttaa sairaus. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Keuhkoahtaomaa ei yleensä huomata heti, koska oireilu on niin vähäistä ja monesti oireita luullaan joksikin muuksi. Sen takia suurimmat tapaukset keuhkoahtauman kanssa on sitä, että se on todella pahassa kunnossa. Yskä ja liman muodostamista luullaan useasti vain tupakoitsian normaalina tapana, mutta oikeasti se voi jopa johtua keuhkoahtaumasta.&lt;br/&gt;&#10;Keuhkoahtuman oireita on hengityksen vinkuna, hengenahdistus, laihtuminen, liman nousu varsinkin aamulla. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Keuhkoahtaoma hoidetaan lääkityksellä ja lääkitys määrä on suurempi, se mitä vakavemmassa kunnossa potilas on. Keuhkoahtaomaan on myös rokotus. Henkilön joka sairastaa keuhkoahtaomaa ja hänen läheisten olisi hyvä ottaa kausi-influenssa rokoite. Rokotte pitäisi ottaa aina parin vuoden välein. Keuhkoahtaoma voidaan myös hoitaa happihoidolla. Se on tarkoitettu potilaille joilla on paha keuhkoahtaoma ja jos potilas joutuu ottamaan happihoidon halutaan, että potilas ei tupakoi. Keuhkoahtaoma tautia voi välttää siten, että ei tupakoi. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; Uniapnea on sairaus jossa on toistuvia hengenkatkoksia. Katkokset syntyvät, koska nielun alueella lihakset väsyvät unen aikana ja nielujen kudokset painuvat kiinnin. Uniapea kutsutaan nykyään kansantaudiksi, sillä ylipaino on nykyään suurentunut. Eli helpoiten selitettynä välillä sinun unessa lopetat hengittämisen. &lt;/span&gt;Uniapneassa on 3 vaikus tasoa. Lievä jossa hengityskatkot ovat 5-15 tunnissa, keskivaikea jonka katkot ovat 16-30 tunnissa, vaikea jossa katkot on yli 30 tunnissa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Uniapean vaikuttaja on useasti ylipaino. Uniapneaa sairastaneet ovat 50-70 prosenttia ylipainoisia. Ylipainoisilla ylähengitysteiden alueelle kertynyt rasvakudos selinmakuulla ylähengitysteitä. Keskivartalon rasva painaa ylähengitysteitä ja keuhkoja kasaan. &lt;br/&gt;&#10;Normaalipainoisilla ihmisillä uniapneassa kasvojen ja kaulan tekijät voivat altistaa uniapnealle. Normaalipainoisilla jotka sairastavat uniapneaa omistavat pienen leuvan ja heillä on kuperat kasvojen profiilit. Normaalipainoisilla on myös useasti ristipurentaa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Muita uniapneaan vaikuttajia on rakenteellisesti ahdas nielu, jos sinulla on ollut todella pitkään nenä tukossa ja suuret nielurisat. Uniapnea esiintyy miehille ja naisille, mutta naisilla naishormoonit suojaavat naisia osittain. Vaihdevuoden jälkeen se on yhtä yleistä kuin miehillä. Yleiset uniapneaa sairastavat ovat 40-65 vuotiaita mutta myös lapsi voi sairastua siihen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;lähteet:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;hengitys- ja keuhkosairaudet: &lt;a href=&quot;https://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;astma: &lt;a href=&quot;https://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/astma&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/astma&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;keuhkoahtauma: &lt;a href=&quot;https://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/keuhkoahtaumatauti-copd&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/keuhkoahtaumatauti-copd&lt;/a&gt;'&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;uniapnea: &lt;a href=&quot;https://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/keuhkoahtaumatauti-copd&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/keuhkoahtaumatauti-copd&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jasmin Jenkin 9h</content>
<published>2020-04-03T01:46:52+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tehtävät vik 14</title>
<id>https://peda.net/id/3c01b968737</id>
<updated>2020-04-03T00:27:38+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jasmin%20jenkins/hk7l/Biologia/teht%C3%A4v%C3%A4t-vik-14#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;teh. 1&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1&lt;/b&gt;. Nenänontelo&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2&lt;/b&gt;. kurkunpää&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3.&lt;/b&gt; keuhkot&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4.&lt;/b&gt; henkitorvi&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5.&lt;/b&gt; keuhkoputket&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;6.&lt;/b&gt; pallea&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;7&lt;/b&gt;. keuhkorakkula &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. a)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;1=C&lt;br/&gt;&#10;2=G&lt;br/&gt;&#10;3=E&lt;br/&gt;&#10;4=H&lt;br/&gt;&#10;5=A&lt;br/&gt;&#10;6=D&lt;br/&gt;&#10;7=B&lt;br/&gt;&#10;8=F&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2.b) Kun hengityslihasten toiminnan seurauksena happipitoinen ilma saapuu keuhkoihin ja hiilidioksipitoinen poistuu. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. a) Sisään hengitetään happea ja ulos hiilidioksidia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b) Pallea laajenee ja rintakehä tulee ulos päin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;c) pallea pienenee ja rintakehä menee sisään pääin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4 a) happimenee sisään ja hiilidioksidi ulos&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b) Aineiden siirtyminen perustuu hengittämiseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. Nenäkarvat estävät baktreereja, elikkä nenän kautta hengittäminen on terveellisempää.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;6. ihminen pystyy tuottamaan ääntä äänihuulten avulla. Ne ovat yhteydessä kieleen ja huulten kanssa ne osallistuvat puhumiseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;7. a) Niillä on enemmän punasoluja veressä jotka kuljettavat happea. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b) pääkipua, oksentelua, väsymystä, &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2020-03-31T20:15:35+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Läksyt vik. 13</title>
<id>https://peda.net/id/be2d62666ea</id>
<updated>2020-03-25T18:11:02+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jasmin%20jenkins/hk7l/Biologia/l%C3%A4ksyt-vik-13#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. Sydän&lt;/b&gt; koostuu säkeistä, jotka ovat järjestyneet rinnakkain ja peräkkäin. Sydämmessä on kaksi puolta. Toisella puolella ovat vasen eteinen ja vasen kamnmio, toisella oikea eteinen ja oikea kammio.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. a) Syke &lt;/b&gt;kertoo sydämmen lyöntien määrän minuutissa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) Sepelvaltimo&lt;/b&gt; tarkoittaa sydämmen pinnalla olevaa kahta suurta verisuopnta. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;c) Sydänpussi&lt;/b&gt; on sydämmen ympärillä oleva pussi joka suojaa sydäntä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;d) Aortta&lt;/b&gt; on elimistö suurin valtimo. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;e) Hiussuoni &lt;/b&gt;on ohut verisuoni. Suonet ovat lopulta niin kapeita että punasolut juuri ja juuri mahtuvat kulkemaan niiden läpi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3.&lt;/b&gt; &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Valtimot&lt;/span&gt; ovat suuria verisuonia, jotka vievät verta poispäin sydämmestä. Veri virtaa valtimossa nopeasti joten siinä on kova paine. Valtimon seinien täytyy olla paksuja ja kimmoisia että ne kestävät painetta.&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt; Laskimot&lt;/span&gt; kuljettavat veren takaisin sydämmeen. Laskimot ovat suuria verisuonia, mutta niiden seinämät ovat melko ohuet. Laskimoidein seinämien ei tarvitse kestää suurta painetta, sillä sydämmen supistuminen ei enään laskimoissa paina verta eteenpäin yhtä nopeasti kuin valtimossa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4.&lt;/b&gt; Kun sydän supistuu ja työntää verta valtimoihin, syntyy verenpaine.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5.&lt;/b&gt; &lt;b&gt; a)&lt;/b&gt; väärin, koska pieni verenkierto kuljettaa hiilidioksipitoisen veren keuhkoihin ja sieltä happipitoisen veren sydänmeen vasempaan puoliskoon. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b)&lt;/b&gt; väärin koska veri virtaa pois sydämmestä valtimoita pitkin. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;c)&lt;/b&gt; oikein.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;d)&lt;/b&gt; oikein.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;e)&lt;/b&gt; oikein.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;f)&lt;/b&gt; väärin kehossa on joka puolella hiussuonia. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;6. a) Pieni verenkierto&lt;/b&gt; kuljettaa hiilidioksipitoisen veren keuhkoihin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b). &lt;/b&gt;Iso verenkierto kuljettaa happipitoisen veren eri puolelle elimistöä, josta gveri palaa sydämen oikeaan puoliskoon.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;7. a) Kohonneeseen verenpaineeseen &lt;/b&gt;aiheuttajina voi olla ikä, epäterveelliset elämäntavat ja ylipaino&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b)&lt;/b&gt; Verenpainetta voi laskea lääkkeillä ja jos on ylipainoinen niin laihduttamalla, jos syöt huonosti niin hyvällä mahdollisuudellla voit välttää sen korjaamalla sen mitä syöt.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;c)&lt;/b&gt; Joissakin tapauksissa se voi &amp;quot;kohista korvissa&amp;quot; ja pyörryttää mutta tavallista oireilua ei ole. &lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2020-03-25T16:34:32+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>läksyt</title>
<id>https://peda.net/id/be17d796685</id>
<updated>2020-03-17T16:45:48+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/jasmin%20jenkins/hk7l/Biologia/l%C3%A4ksyt#top" />
<content type="html">1. a) Bakteerit lisääntyvät nopeasti ja jakautumalla. Pienimmät tunnetut bakteerit ovat yleensä noin kolmassosa mikrometristä, mutta jotkut todella isot voit huomata jopa paljaalla silmällä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b) Virukset muodoltaan ovat vaihtelevia ja muuntelevia, rakennetta ympäröi kapseli. Viruksilla ei ole varsinaista solurakennetta eikä omaa aineen vaihduntaa. Viruksen lisääntyminen aluksi virus tunkeutuu soluun ja ottaa sen &amp;quot;valtaan&amp;quot;, sitten solu alkaa tuottamaan satoja uusia vituksia, sen jälkeen solu hajoaa ja uudet virukset vapautuvatja viimeiseksi virukset tunkeutuvat uusiin soluihin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Valkosolut auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja osana immuunijärjestelmää. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Imisen keho suojaa itseään esim. sylellä ja kyynelnestellä, limakalvot estävät bakteereita pääsemästä kehoon, mahahapot tuhoavat taudinaiheuttajia, iho estää bakteerit pääsemästä kehoon (sen takia jos sinulle tulee haava se suositellaan puhdistamaan heti).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. selitä sanat&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;a) Imusolmuke on pieni kotelon ympäröivä imukudoselin ja jonka lävitse virtaa imuneste. Niitä on runsaasti elimistön eri osissa erityisesti kaulan, nivusten, kainaloiden ja suoliston alueella.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b) Vastustuskyky (immuniteetti) on elimistön kyky suojautua taudin aiheuttajilta. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;c) Rokote on piikki johon on laitettu lääkettä/nestettä joka estää vaikka sikainfluenssan. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;d) Epidemia on tartunta tauti. Epidemia voi tartttua pisaratartunnalla tai juoma veden välityksellä. Epidemiassa esiintyy tauteja esim. influenssa, kolera, rutto ja tuhkarokko. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;e) Pandemia tarkoittaa maailmanlaajuisesti levinnyttä epidemiaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. parhaita keinoja miten välttää tartunta tautien leviämistä on, käsien pesyy, aina täytyy yskiä esim hihaan, muista jos tulee kipeäkasi et matkustaisiu ja pitäiosin muutaman päivän vaikka koulusta ois ja varmistaisit sen että olet terve.</content>
<published>2020-03-17T16:44:01+02:00</published>
</entry>


</feed>