Teksti

2015-09-09T16:18:31+03:00

Tiivistelmä

Kristinusko

syntypaikkana Lähi-itä
kirjauskonto ja universaali uskonto, maailmanuskonto
perustajana Jeesus Nasaretilainen
(n. 5 eKr-30 jKr.)
maailman suurin uskonto;
kannattajia 1, 8 miljardia
lähetystyö levittänyt kaikkialle maailmaan
pyhänä kirja: Raamattu
evankeliumi eli ilosanoma
paljon erilaisia suuntauksia
ekumenia

Teksti

2015-09-09T16:17:54+03:00

Etsi ja kerro

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia tämän lomakkeen lähettämiseksi

1. Miksi Jeesus on keskeinen hahmo kristinuskossa?

2. Miksi juutalaiset arvostelivat Jeesusta?

3. Mitä kristinuskossa pidetään tärkeänä?

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia tämän lomakkeen lähettämiseksi

Pohdi ja perustele

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia tämän lomakkeen lähettämiseksi

1. Pohdi miksi kristinusko on levinnyt pienestä kalastajajoukon uskonnosta kahden miljardin ihmisen uskonnoksi?

2. Minkälaisten asioiden avulla kristinusko mielestäsi siirtyy Suomessa sukupolvelta toiselle?

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia tämän lomakkeen lähettämiseksi

Tutki ja tiivistä

Tutki Raamatusta (evankeliumeista), mitä ohjeita Jeesus antoi seuraajilleen? Valitse yksi ja kirjoita se kehyksiin.

Eläydy ja esitä

Opetelkaa ryhmittäin pätkä jostakin evankeliumista ja esittäkää yksi kertomus draamana muille

Teksti

2015-09-09T16:17:24+03:00

Jeesus keskushahmona

”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Joh. 14:1-7)

Kristinusko syntyi juutalaisuuden pohjalta Jeesus Nasaretilaisen elämän ja opetuksien ympärille. Pienestä kalastajajoukon uskonnosta muodostui aikojen saatossa suurin maailmanuskonto, joka on vaikuttanut jokaiseen länsimaalaiseen yhteiskuntaan.

Jeesus Nasaretilainen syntyi vaatimattomissa oloissa Juudan, nykyisen Israelin Beetlehemissä noin 2 000 vuotta sitten. Hän oli rakennusmies Joosefin ja hänen puolisonsa Marian vanhin poika. Jeesus itsekin harjoitti aluksi puusepän töitä, mutta täytettyään 12 vuotta hän aloitti julkisen toimintansa Jumalan sanan levittämiseksi.

Jeesus kritisoi juutalaisia kirjanoppineita ja ulkokohtaista, tekopyhää uskoa. Jeesus sai ympärilleen kuulijoita, joista myöhemmin 12 tuli hänen opetuslapsikseen. Nämä olivat lähinnä kalastajia, joita Jeesus pyysi ”ihmisten kalastajiksi”. Jeesus meni köyhien ja sairaiden luokse, joita hän paransi ja kertoi samalla, että taivasten valtakunta lähestyi.

Jeesuksen elämäntapa herätti suurta ärtymystä juutalaisten fariseusten eli kirjanoppineiden keskuudessa. Noin kolmenkymmenen vuoden ikäisenä Jeesus pidätettiin ja tuomittiin ristinkuolemaan. Jeesuksen kavalsi yksi hänen opetuslapsistaan, Juudas Iskariot, joka myöhemmin katui tekoaan ja teki itsemurhan.

Jeesuksen läheisimmät ihmiset surivat kovasti mutta yllättyivät suuresti, kun Jeesuksen hauta oli tyhjä. Enkeli ilmoitti heille ensin Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja myöhemmin Jeesus itsekin näyttäytyi vielä seuraajilleen. Jeesuksen seuraajat perustivat oppinsa Jeesuksen opetuksiin ja ylösnousemususkoon. He kokoontuivat Jeesuksen nimessä, kertoivat eteenpäin evankeliumia eli ilosanomaa Jeesuksesta ja perustivat seurakuntia.

Tärkeimpiä Jeesuksen seuraajia olivat Pietari ja Paavali. Syyrian Antiokiassa olevat opetuslapset tahtoivat itseään kutsuttavan ”kristityiksi”. Nimi tulee Jeesuksen kutsumanimestä Kristuksesta, joka tarkoittaa juutalaisessa perinteessä voideltua Kuningasta.

Kristittyjen alkutaival ei ollut helppo, sillä he joutuivat rajujen roomalaisten vainojen kohteeksi ja sirkusareenoilla heitä mm. syötettiin villieläimille. Merkittävä seikka kristinuskon leviämiselle oli keisari Konstantinus Suuren kääntyminen kristinuskoon, minkä seurauksena kristinuskosta tuli sallittua Rooman valtakunnassa.

Varhaiset kristityt alkoivat koota oppejaan yhteen, ja niistä muodostettiin Raamattuun Uusi testamentti, juutalaisten elämästä ja historiasta kertovan Vanhan testamentin lisäksi. Siinä Jeesuksen elämästä ja opetuksista kertovat eniten neljä evankeliumia: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Myös juutalaiset ja muslimit tunnustavat Jeesuksen, mutta eivät pidä häntä uskonelämän kannalta keskeisenä hahmona niin kuin kristityt.

Kristillinen oppi ja elämäntapa

Kristillinen oppi pohjautuu Jeesuksen ja hänen seuraajiensa opetuksiin. Tarkasta opista on ollut erimielisyyksiä jo kristinuskon alkuajoista lähtien, mutta yhteisiä näkemyksiä on vahvistettu kirkolliskokouksissa, ja niiden pohjalta on muodostettu uskontunnustuksia. Käytetyin niistä on apostolinen uskontunnustus.

Uskontunnustuksissa kristinusko määritellään yksijumalaiseksi uskonnoksi. Jumalalla on kuitenkin kolme muotoa eli persoonaa – Isä, Poika ja Pyhä Henki. Uskomalla Pojan eli Jeesuksen ristinkuolemaan kristitty saa syntinsä anteeksi ja pääsee taivaaseen. Pyhä Henki on uskon vahvistava ja ylläpitävä voima.

Uskon tulkinnoista on kuitenkin muodostunut historiassa suuriakin skismoja. Merkittävin näistä on idän ortodoksisen ja lännen katolilaisen kirkon ero vuonna 1054. Vasta viime vuosisadalla paavi kumosi eron syttymisen aikaan langetetun kirkonkirouksen.

Toinen merkittävä eroaalto tapahtui 1500-luvulla, kun uskonpuhdistuksen myötä katolisesta kirkosta erkani useita protestanttisia kirkkoja, mukaan lukien Pohjoismaissa pääsuuntauksena oleva luterilainen kristinusko.

Viha ja riidat ovat kuitenkin vastoin Jeesuksen opetuksia, joissa korostetaan anteeksi antoa ja jopa kehotetaan rakastamaan vihamiestään. Uskoon kuuluukin kristillisen opin mukaan lähimmäisenrakkaus, joka tarkoittaa kaikista maailman ihmisistä huolehtimista. Kristilliset kirkot ovat lähentyneet toisiaan ekumenian myötä. Ekumeniassa tavoitellaan sitä, mikä uskossa ja opissa on yhteistä. Kristityt rukoilevat, että lähimmäisenrakkaus tapahtuisi jo tässä elämässä. Varhaiskristityt lahjoittivat jopa koko omaisuutensa pois ja antoivat rahat köyhille.

Kristinuskoon kuuluu henkilökohtaisen jumalasuhteen lisäksi yhteisöllinen ulottuvuus, joka näkyy erimuotoisina jumalanpalveluksina. Luterilaisessa Suomessa jumalanpalvelukset ovat enimmäkseen hillittyjä ja sanaa eli saarnaa korostavia. Afrikassa ja monessa USA:n kaupungeissa jumalanpalvelukset ovat vauhdikkaan Gospel-musiikin sävyttämiä ylistystilaisuuksia. Viime vuosina erityyppiset jumalanpalvelukset, kuten punk-messut, ovat yleistyneet Suomessakin.

Maailman suurin uskonto

Vaikka kristinuskossa on tapahtunut paljon maallistumista viime vuosikymmeninä, se on edelleen maailman suurin uskonto. Jeesuksen esimerkin mukainen kaste annetaan edelleen lapsille, tosin joissakin suuntauksissa aikuisiällä Jeesuksen aikalaisten tavoin. Kirkoissa taas vietetään ehtoollista Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Papit ovat välittäjiä näissä pyhissä toimituksissa eli sakramenteissa sekä yleensäkin jumalanpalveluksissa Jumalan ja ihmisten välillä.

Yhä enemmän on kuitenkin alettu korostaa Uudessa testamentissa mainittua yleistä pappeutta, jonka mukaan kaikkien kristittyjen tehtävä on viedä eteenpäin evankeliumia eli ilosanomaa Jeesuksesta. Isoissa kristillisissä kirkkokunnissa papit ovat koulutettuja teologeja, mutta pienemmissä vapaissa suuntauksissa Sanaa julistavat tavalliset maallikkosaarnaajat.

Lähetystyö kuuluu olennaisesti kristinuskoon Jeesuksen antaman lähetyskäskyn mukaisesti. ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen sekä opettamalla pitämään kaiken, minkä minä olen käskenyt heidän pitää” (Matt. 28: 19–20). Kristinusko on kulkeutunut lähetystyön mukana kaikkiin maanosiin. Monissa paikoissa se on kilpaillut elintilasta, esimerkiksi Afrikka on jakaantunut pohjoisten islamilaisiin ja eteläisiin kristillisiin valtioihin.

Kristinuskon historiassa on ollut erimielisyyksiä ja jopa sotia, mutta se on saanut myös paljon hyvää aikaiseksi eri maissa. Ekumenian seurauksena erilaiset kristilliset kirkkokunnat ja suuntaukset ovat viime vuosikymmeninä korostaneet yhteiskristillisyyttä. Tällöin kristilliset kirkot ja suuntaukset levittävät evankeliumia yhdessä eteenpäin, pienistä opillisista eroista huolimatta. Eri puolilla Suomea ja maailmaa on järjestetty monia yhteiskristillisiä jumalanpalveluksia, tilaisuuksia ja tapahtumia.