Luovan kirjoittamisen harjoituksia maalauksista

2026-03-17T11:39:47+02:00

a. Listaa taulusta Albert Edelfelt "Leikkiviä poikia rannalla" tarkkaan erilaisia yksityiskohtia.

Tavoitteena oli ymmärtää, että yksityiskohtien avulla syntyy kuva, jossa on paljon kiinnostavaa. Myös luovassa kirjoittamisessa - eli esimerkiksi tarinan kirjoittamisessa - tärkeää on käyttää riittävästi sanoja siihen, että lukijalle syntyy mieleen kuva ympäristöstä (piti selittää: mitä kaikkea näet taustalla, mitä edessä, mistä valo tulee ja mitä se saa aikaan... kuvassa on siis muutakin kuin vain kolme poikaa) ja säästä, henkilöistä omine erityispiirteineen (kolme poikaakaan eivät ole samanlaisia: mitä kukin heistä tekee, mitä voit päätellä heidän ilmeistään ja asennostaan, huomaa kaarnalaivat, keppi...) heidän tunteistaan kuvattavassa tilanteessa yms.

Kuvausta on oltava riittävästi, jotta lukija pystyy eläytymään eli ikään kuin "astumaan tarinaan sisään" mutta kuvausta ei saa olla liikaa, jotta tarinan tapahtumien kulku eli juoni ei pysähdy ja tarina muutu pitkävetiseksi. Kirjoittajana sinun tulee opetella löytämään tasapaino niin, että juoni etenee koko ajan mutta samanaikaisesti siinä rinnalla on riittävästi kuvausta.

Eli jos tuosta taulusta pitäisi kirjoittaa tarina, ei riittäisi "Kolme pikkupoikaa leikki kerran rannalla", vaan Jorma kirjoittaa esimerkiksi näin:
"Koska viimein oli monen sateisen päivän jälkeen lämmintä ja aurinkoista, Jussi, Pekka ja Olli päättivät lähteä merenrannalle leikkimään. He olivat löytäneet isoisänsä arkun kätköistä kaksi kaarnalaivaa, jotka isoisä oli askarrellut merimiehenä ollessaan. Pojat olivat usein käyneet vastarannan satamassa ihailemassa komeita purjelaivoja ja hauskasti puksuttavia höyrylaivoja, joissa isoisä oli nuorenamiehenä ollut kapteenina. Jussi, joka oli pojista vanhin, oli päättänyt, että hänestäkin tulee isona merikapteeni ja hän seilaa kaikilla suurilla valtamerillä tärkeitä lasteja eri satamiin toimittaen. Jussi olikin jo kyykistynyt kivelle, josta hän pystyi ohjailemaan kaarnalaivaa tyyntyneen meren auringosta välkähtelevällä pinnalla."

b. Tutki Albert Edelfeltin taulusta "Pariisin Luxembourgin puistossa" yksityiskohtia samaan tapaan kuin a-kohdassa. Kerro havainnoistasi suullisesti. Hahmota taulun tilanne, jossa pikkutyttö ja tämän lastenhoitaja ovat: kesäpäivä, helle (tuolilla on aurinkovarjo ja tytön päällysmekko), vilkas puisto. Täti solmii tytön hiuksia ja tyttö odottaa malttamattomasti pääsevänsä leikkimään vanteella, jota puristaa kädellään (hän katselee puiston leikkiviä lapsia; jos hän katsoisi hoitajaansa silmiin, tilanteen tunnelma olisi toinen). Tuskinpa hoitajatäti on puhumatta tuossa
hetkessä - kirjoita nyt tädin suuhun lauseita, joita hän hellästi ja lämpimästi puhuu lapselle.Myös tyttö saa lyhyesti sanoa jotakin tädin puhuessa, jotta maalauksen tunnelma välittyy paremmin.
Jorma kirjoittaa esimerkiksi tähän tapaan:

"Kyllä sinulla, Marie, on kauniit hiukset. Niin pehmeät ja kiiltävät. Teen sinulle letin, niin sinulle ei tule niin kuuma, kun pyörität vannettasi. Varo sitten, ettet ohjaa vannetta kenenkään päälle! Älä päästä sitä pyörimään ilman ohjaustasi. Jos nuo toiset lapset haluavat myös kokeilla vannettasi, mitä sinä heille sanot, Marie?" "Tietysti annan heidän leikkiä sillä, silloinhan me voimme leikkiä kaikki yhdessä, ja se on tosi mukavaa." "Juuri niin, kultaseni.
Se on ihan oikein. Mutta muistatte sitten olla varovaisia sen kanssa, ettei tule vahinkoa ettekä sotke vaatteitanne. Muistathan, että tunnin päästä meidän täytyy mennä kotiin illalliselle. Isälläsi ja äidilläsi on illalla aikuisten juhla Eiffeltornissa eivätkä he saa myöhästyä. Kun sanon, että nyt me lähdemme kotiin, tulet sitten heti tänne ja puet tämän mekon yllesi." "Joko se letti on valmis? Minä haluan päästä leikkimään." "Malta vielä hetki, minä solmin tämän pompulalla, niin letti ei aukene juostessasikaan." Jne. Jne.

c. Kolmas maalaus on Ferninand von Wright Kesämaisema.
Tutki tarkasti kuvaa ja kiinnitä erityinen huomio säähän (se on pian muuttumassa); sään avulla voi tarinoita kirjoittaessa hyvin korostaa tilanteen tunnelmaa. Esimerkiksi lähestyvä ukonilma sopii hyvin taustaksi riitaan, joka puhkeaa veneissä olevien miesten välille. Onkiva mies on tullut luvattoman lähelle rannalta lähtevän miehen kotirantaa, hänen kala-apajalleen. Rannasta lähtevä mies on perheineen piknikillä kalliolla ja on raivostunut tunkeilijan röhkeydestä. Hän pelkää, että tunkeilija löytää hänen verkkonsa ja katiskansa ja vie häneltä kalat.
Nyt-hetkessä raivostunut mies on astunut veneeseen ja alkaa huutaa tunkeilijalle vihaisesti samalla kun soutaa tunkeilijan luo. Ukkosmyrsky nousee, jolla kuvataan tilanteen uhkaavuutta ja pelottavuutta, raivoa.
Päätettäväksesi jää, mitä sitten tapahtuu, kun raivoava mies on päässyt tunkeilijan veneen luo... Kirjoita raivoisa dialogi, jossa miehet eivät vain hauku toisiaan, vaan jossa käy ilmi kallion tapahtumat, lahden omistussuhteet, asenteet toisiaan kohtaan (myös tunkeilijan kommenteista käy ilmi, onko hän röyhkeä vai sovitteleva yms.) Tarinaan saa helposti myös yllättävän käänteen eli kliimaksin: tunkeilija paljastuukin raivoavan perheen sukulaiseksi tai läheiseksi ystäväksi, jolloin riita raukeaa tyhjiin ja tunkeilija voidaan kutsua vaikkapa piknikille ja tämä antaa saalistamansa kalat paistettaviksi nuotiolla, jonka perheen poika innokkaana kalan ystävänä kokoaa ja sytyttää. Tms. Hyvä dialogi täydentää aina kertomusta: ilmaisee tunteita, valaisee tilannetta, henkilöiden asenteita ja voi jopa tuoda esiin takaumia, unelmia, muistoja... ... Pelkkä huutaminen, kirosanat, törkeydet eivät ole riittävät synnyttämään kuvaa, joka lukijan pitäisi saada dialogista syntymään mieleensä (eli näkemään tuon maalauksen yksityiskohdat).

d. Kirjoita kuvan perusteella, mitä ääniä kuulisit (jos olisit kuvan tyttö), mitä erilaisia tuntemuksia tuntisit kehossasi ja sisimmässäsi, miltä suussa maistuisi, mitä haistaisit... Kirjoita kaikkien aistien havainnoit kuvaavina lauseina mahdollisimman deskriptiivisin ilmaisuin. Eero Järnefeltin maalaus 'Raatajat rahanalaiset' (1893)

e. Kuvaile sanoilla maalauksen toimintaa, tapahtumia (Mitä on tapahtunut aiemmin ja mitä nyt tapahtuu?). Käytä mahdollisimman värikkäitä verbejä. Ivan Aivazovskyn maalaus. Tarinan kertoja on aluksen kapteeni tai yksi pelastusveneeseen ehtineistä.

f. Nyt on tarkoitus käyttää edellisistä maalauksista opittuja asioita hyväksi ja kirjoittaa pienille lapsille suunnattu opettavainen satu. Siinä pitää olla selkeä juoni, jossa on käänteitä ja tapahtumia riittävästi: selkeä alkutilanne (enkelin lähtö, poikien lähtö --- enkelin vaiheita maan päällä ja keskivaihe, jossa mm. onnettomuus, jossa enkeli haavoittuu --- poikien tulo paikalle omine tunteineen ja asenteineen tilanteessa, joka muuttaa heidän oman matkanteon tarkoituksensa eli keskeyttää sen, minne he ovat menossa --- dialogi enkelin ja poikien välillä --- sadun lopussa pojat ovat saaneet valmiiksi paarit, joille enkeli käy istumaan ja pojat lähtevät viemään enkeliä... niin minne? Hugo Simbergin maalaus "Haavoittunut enkeli" (avaa se) on siis kuva sadun LOPUSTA (avoimesta tai suljetusta). Tärkeä yksityiskohta maalauksessa on kukkakimppu enkelin kädessä - miksi? Keksi sille selitys. Voit rakentaa kukkakimpusta myös satuun motiiviin eli että se jollain tavalla vaikuttaa tapahtumien kulkuun ja tulee useammassa kuin yhdessä kohdassa esiin sadun aikana. Muista: pelkkä juonen selostaminen ei riitä, lukijan täytyy saada tietoa myös maisemasta, säästä, henkilöiden tunteista ja asenteista.... Jaksa kehitellä satua riittävästi - älä hosu - kun saat ensimmäisen version valmiiksi, täydentele sopiviin kohtiin toiminnankuvausta, henkilökuvausta, ajatusten, tunteiden ja tunnelmien kuvausta, maisemakuvausta, säänkuvausta... kaikkea, millä saat satusi kiehtovaksi eli että se synnyttää lukijan mieleen kuvia, että se vaikuttaa lukijan (tässä tapauksessa pienen lapsen) tunteisiin positiivisesti. Pelottavia
kohtia saa olla, mutta tarinan on päätyttävä niin, että lukija haluaisi itse olla paaria kantava poika tai miksei tuo haavoittunut enkeli! Kumpaan tavoitteeseen pyritkin, sinne sinun täytyy malttaa johdatella lukijaa elämyksellisesti mutta ei pitkästyttävästi. Jaksa tehdä hyvä satu!

Ennen palauttamista tarkista oikeinkirjoitus huolellisesti (seiskaluokalla arvioidaan virkkeen muodostaminen, pilkku
rinnastuskonjunktioiden kanssa, yhdyssanat, eris- ja yleisnimien oikeinkirjoitus, vuoropuhelun välimerkit). Satu pitää jakaa kappaleisiin (ei kirjoiteta yhteen pötköön) ja sille pitää kehittää puhutteleva otsikko (joka ei saa olla maalauksen eikä tekstilajin nimi).

Jotta saat tarinastasi "hyväksytyn" (arvosanan 5), sinun täytyy tarinasi avulla osoittaa, että

osaat kuvailla tapahtumapaikasta yksityiskohtia niin että lukijan mieleen piirtyy KUVA tarinasi ympäristöstä (taitoa harjoiteltiin taululla "Leikkiviä lapsia rannalla", palauta se tehtävä mieleesi suunnitellessasi oman tarinasi miljöitä)

osaat kertoa juonen monivaiheisesti (päähenkilöllä menee välillä hyvin, sitten tulee vaikeuksia, taas onnistuminen...tarinaan voi tulla mukaan päähenkilön auttajia ja vastustajia jne.). Tätä harjoiteltiin Boccaccion tarinalla Landolfon seikkaluista piirtämällä juoniviivaa. Sinun tarinassasi pitää olla vähintään viisi (5) käännettä ennen huippukohtaa (eli kliimaksia).

osaat kirjoittaa puhetta (monologia, dialogia ja/tai keskustelua). Puhetapa kertoo puhujasta mm. sisäkuvatietoja (esim. luonteesta). Tätä harjoiteltiin maalausten Pariisin Luxembourgin puiston lastenhoitajan sekä Kesäpäivänä-taulun kalastajien avulla. Palauta tehtävä mieleesi, kun valitset henkilöittesi puhetapaa.

osaat kuvata aistihavaintojen avulla tilanteita/ympäristöjä, joihin päähenkilö tarinasi edetessä joutuu. Tässä voit hyödyntää myös päähenkilön sisäisiä, omassa päässä olevia ajatuksia yms. Aisteilla kuvaamista harjoiteltiin maalauksella kasken poltosta, jossa pikkutytöllä riittää aistittavaa kaikilla aisteilla.

Tarinasi lopetuskappaleessa juoni päättyy tilanteeseen, joka on kuvattu maalauksessa Haavoittunut enkeli. Silloin ratkeaa valkoisten kukkien arvoitus ja enkelin tapaturman syy, kuten kahden pikkupojan roolikin enkelin tapauksessa. Ovatko pojat jotenkin osallisia tapahtumiin jo ennen lopetuskappaletta?! Lopetus voi olla onnellinen tai surullinen. Sen päätät sinä.

näytä myös tarinasi avulla, että osaat käyttää deskriptiivistä ja onomatopoieettista sanastoa monipuolisesti. Sitäkin harjoiteltiin yhtenä tiistaiaamuna.

=====
Tarinasi arvosana muodostuu siitä, miten onnistut näyttämään taitosi edellä mainituissa asioissa. Mitä monipuolisemmin ja vaikuttavammin, sitä parempi arvosana tarinastasi on tulossa.
=====
YMMÄRRÄ siis, että tarinaa täytyy suunnitella etukäteen: Mieti, mitä kaikkea tapahtuu ja lukijalle selviää tarinasi eti vaiheissa (joita on siis viisi + lopetus). Tee jokaisesta vaiheesta oma KAPPALE.
=====

T10, T11: luova kirjoittaminen

Luovan kirjoittamisen harjoituksia maalauksista

Tarinan kirjoittaminen