2.5. Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa

Laukaassa

2025-08-21T14:01:32+03:00

Esiopetuksessa tuetaan lapsen omaa ajattelua ja oppimaan oppimista. Lapselle annetaan aikaa ja mahdollisuuksia pohtia asioita ja tehdä omia ratkaisuja aikuisen tuella. Esiopetuksessa kaikki arjen tapahtumat voidaan hyödyntää oppimistilanteina. Esiopetuksessa lasta kuunnellaan aidosti ja hänelle annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa itseään ja esiopetusryhmää koskeviin asioihin.

Esiopetuksen oppimisympäristö on kokonaisuus, joka muodostuu fyysisestä ympäristöstä ja vuorovaikutussuhteista. Toimiva oppimisympäristö herättää lapsen uteliaisuuden ja oppimismotivaation sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Se tukee monipuolisesti lapsen ajattelua, oppimista sekä oman toiminnan arviointia. Lapsilla on tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja rauhaan. Oppimismateriaalien tulee olla helposti lasten saatavilla. Oppimisympäristössä tulee vallita iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri.

Toimintaa dokumentoidaan, jotta lapsi voi havaita edistymistään ja oppimistaan. Erilaisia dokumentointitapoja ovat mm. toiminnan valokuvaaminen, videokuvaaminen, keskustelut lasten ja vanhempien kanssa, sadutukset jne. Lapset opettelevat itsearviointitaitoja yhdessä aikuisen kanssa.

Ajattelu ja oppiminen

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Esiopetuksessa harjoitellaan vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja turvallisessa oppimisympäristössä; pyritään ymmärtämään toisia ihmisiä ja olemaan osa omaa lähiympäristöä. Vertaisryhmässä ja aikuisen tuella kehitetään yhteistyötaitoja, joilla mahdollistetaan myönteiset ihmissuhteet ja opitaan ratkaisemaan ongelmatilanteita rakentavasti.

Kulttuurisesti monimuotoisessa maailmassa lapsi tarvitsee taitoa kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä. Esiopetuksessa lapsi saa mallin toisen ihmisen arvostavasta kohtelusta ja häntä ohjataan ystävällisyyteen sekä hyviin tapoihin ja moninaisuuden hyväksymiseen. Leikin kautta lapsi harjoittelee monenlaisia vuorovaikutus- ja yhteistyötilanteita. Erilaiset kulttuuriset juhlat vahvistavat lapsen osallisuutta yhteisöön ja antavat mahdollisuuden harjoitella käyttäytymistä eri tilanteissa.

Tutustutaan omaan lähiympäristöön ja sen kulttuuriseen tarjontaan. Laukaalle ominaista on luonnonläheisyys ja eri puolilta kuntaa löytyykin paljon historiallisia luonto- ja retkikohteita. Lisäksi hyödynnetään lähiympäristön kulttuurista tarjontaa kuten kirjastot, taidenäyttelyt sekä teatterit. Laukaassa on laadittu erillinen kulttuuriopetussuunnitelma Kulttuurilaukka, joka koskee myös esiopetusta.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Esiopetuksen tehtävänä on vahvistaa lapsen hyvinvointiin liittyviä taitoja ja tukea lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä. Sitä kautta lapsi oppii huolehtimaan itsestään ja lähimmäisistään sekä lähiympäristöstä.

Esiopetuksessa pohditaan ja opitaan arkielämän päivittäisiä taitoja. Tavoitteena on, lapsi oppii omatoimiset taidot ruokailussa, siirtymätilanteissa ja wc:ssä. Yhdessä harjoittelemalla lapsi oppii terveellisen ravinnon, levon ja liikunnan merkityksen ja omaksuu ne luonnollisena osana elämäänsä. Kannustetaan lasta liikkumaan monipuolisesti ja löytämään liikunnan ilo. Esiopetuksen henkilöstön tulee tiedostaa liikunnan yhteys oppimiseen ja ajattelun kehittymiseen sekä ohjata lasta toiminnalliseen oppimiseen.

Tunne- ja turvataitokasvatuksen sekä kehotunnekasvatuksen avulla vahvistetaan lasten omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja. Ne edistävät lapsen kykyä puolustaa itseään ja asettaa rajoja kiusaamiselle, väkivallalle ja muille kaltoinkohteluille. Lapsi oppii fyysisen koskemattomuuden säännöt ja tietää oikeutensa sanoa ei ja määrittelemään omat rajansa. Näiden avulla edistetään itseluottamusta ja kykyä puolustaa itseään esimerkiksi kiusaamistilanteissa. Lasta ohjataan kääntymään turvattomissa tilanteissa aikuisen puoleen. Esiopetuksessa opetellaan tunnistamaan tunteita ja käsittelemään niitä vertaisryhmässä. Tunne- ja turvataitokasvatus huomioidaan myös harjoitellessa teknologian turvallista käyttöä. Esiopetuksessa noudatetaan Laukaan hyvinvointiopetuksen vuosikellon teemoja sekä yhteisesti sovittuja toimintaohjeita kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemisessä sekä tilanteisiin puuttumisessa.

Monilukutaito

Lapsi tarvitsee taitoa tulkita ja tuottaa erilaisia viestejä. Esiopetuksessa lasta kannustetaan ja ohjataan hankkimaan tietoa erilaisin tavoin hyödyntäen eri tiedonlähteitä kuten kirjat, lehdet, internet, videot, televisio, ympäristön tiedonlähteet. Lasta motivoidaan tiedonhakuun digitaalisten välineiden ja laitteiden avulla. Lasta opetetaan kyselemään asioista ja arvioimaan saatua tietoa. Herätellään lapsen uteliaisuutta ja tiedonhalua sekä kykyä kriittiseen ajatteluun, ja opitaan arvostamaan erilaisia tapoja tulkita. Lapselle herää kiinnostus ympäröivään maailmaan, kun lapsen kysymyksiin vastataan. Myös monilukutaidossa muistetaan lapsilähtöisyys ja tartutaan aiheisiin, jotka ovat pinnalla lasten elämässä. Myös ikävien ja lapsia puhuttavien uutisten herättämiä kysymyksiä käsitellään tarvittaessa.

Monilukutaitoon kuuluvat mm.

Kuvalukutaito: Ympäristön kuvatuki ja kuvastruktuurit, sarjakuvat ja kuvittaminen, kuvakirjat, muistipeli, loogiset kuvasarjat, saduttaminen

Peruslukutaito: ääneen lukeminen lapsille, riimittely, lorut, laulut, sanavaraston kartuttaminen, nimeäminen, kirjaimet, äänteet, tavut, kirjoitetut sanat

Numeerinen lukutaito: muodot, loogiset palat, luokittelu, sarjoittaminen, numeropelit, numerot, lukujonotaidot

Medialukutaito: kirjat, tablettitietokone, puhelin, internet, lehdet, tv, elokuvat, musiikki, digitaaliset pelit, radio

Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologiataidot ovat osa laaja-alaista kokonaisuutta, joihin kuuluvat tiedot, taidot, arvot ja asenteet. Tvt- osaaminen tarkoittaa kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Tvt-taidot ovat lasten arjessa esillä joka päivä. Esiopetuksen tehtävänä on tukea lapsen kehittymistä nykypäivän viestinnässä. Lisäksi se antaa uusia mahdollisuuksia eri tavoin oppiville lapsille.

Esiopetuksessa tarjotaan mahdollisuus tutustua erilaisiin viestintävälineisiin. Lapsille opetetaan laitteiden peruskäyttöä, sekä näkemään laitteiden erilaisia käyttömahdollisuuksia. Ryhmän toiminnan dokumentoinnissa hyödynnetään erilaisia viestintäteknologian mahdollisuuksia. Esiopetuksessa käytetään ikätasolle sopivia pelejä, leikkejä ja sovelluksia, jotka tukevat lasten taitojen kehittymistä. Samalla pyritään muodostamaan terve ja luonnollinen suhde tieto- ja viestintäteknologiaan ja myös jatkumoa kouluun. Myös perheiden kanssa keskustellaan lapsen ikätasoisesta ja turvallisesta viestintäteknologian käytöstä.

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Esiopetuksessa kunnioitetaan ja vahvistetaan lapsen oikeutta tulla kuulluksi. Lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Lapsia kannustetaan auttamaan toisiaan ja pyytämään apua tarvittaessa. Lasten kanssa esiopetusryhmälle laaditaan säännöt/yhteiset sopimukset, lasten kanssa keskustellaan niiden merkityksestä sekä lapsia ohjataan sääntöjen noudattamiseen. Pyritään rauhalliseen ja kiireettömään ilmapiiriin. Ryhmässä huomioidaan myös lasten erilaiset persoonat. Esiopetuksen toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten kanssa.

Opetussuunnitelman perusteet

2025-08-21T14:08:31+03:00

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Se vahvistuu vähitellen oppimisen polun aikana eri tiedon ja taidonaloihin liittyvässä opiskelussa sekä arjen toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen osaamisen tarve korostuu ympäröivän maailman muuttuessa. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu ja työn teko sekä kansalaisena toimiminen edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa laajaalaista, tiedonalarajat ylittävää osaamista.

Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus ja opetustyössä. Tehtävä perustuu valtioneuvoston asetuksen [1]periaatteelle tarkastella opetusta kokonaisuutena. Sen toteutuminen edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä esi- ja perusopetuksen yhteistyötä.

Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet tukevat heidän valmiuttaan suuntautua elinikäisen oppimisen polulle ja luovat pohjaa kestävän elämäntavan omaksumiselle. Esiopetuksessa painopisteenä ovat kestävän elämäntavan sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Lasten laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaisiksi oppimisympäristöt rakennetaan sekä miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan.

Ajattelu ja oppiminen

Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon määrä ja sen nopea uudistuminen edellyttävät taitoja uuden omaksumiseen sekä oman oppimisen ohjaamiseen. Tiedon jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua. Esiopetuksen tehtävä on rohkaista ja auttaa lapsia kehittämään ajattelun ja oppimisen taitojaan sekä vahvistaa lasten luottamusta omaan osaamiseensa.

Lasten muistin ja mielikuvituksen kehittymistä tuetaan esimerkiksi lorujen, musisoinnin ja draamatoiminnan avulla. Leikin, pelien ja erilaisten ongelmanratkaisu ja tutkimustehtävien käyttö tarjoaa lapsille elämyksiä sekä oivaltamisen ja uuden löytämisen iloa. Monipuolinen liikkuminen ja havaintomotoriset harjoitukset tukevat lasten oppimista. Lapsia kannustetaan kokeilemaan ja opettelemaan myös heille vaativia asioita ja heitä ohjataan kysymään ja kyseenalaistamaan. Heitä rohkaistaan iloitsemaan onnistumisista ja kannustamaan toisia sekä samalla olemaan lannistumatta epäonnistumisista. Toimintaa dokumentoidaan, siitä keskustellaan, ja sen onnistumista pohditaan yhdessä lasten kanssa. Samalla autetaan lapsia havaitsemaan edistymistään ja oppimistaan.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muita on tärkeä merkitys yksilön toimintakyvylle ja hyvinvoinnille kulttuurisesti monimuotoisessa maailmassa. Taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä kuuluu hyvään vuorovaikutukseen ja kulttuuriseen osaamiseen. Myönteisten ihmissuhteiden luominen ja ongelmatilanteiden rakentava ratkaiseminen edellyttävät yhteistyötaitoja. Esiopetuksen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus ja ilmaisutaitoja turvallisesti vertaisryhmän ja lähiyhteisön aikuisten kanssa. Lasten kielitietoisuuden kehittymistä tuetaan ja heitä rohkaistaan ilmaisemaan itseään eri keinoin.

Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin ja toimimaan heidän kanssaan. Juhlat, leikit ja yhteistyöhön perustuva toiminta luovat mahdollisuuksia harjoitella käyttäytymistä eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Lapsia kohdellaan arvostavasti ja heitä ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Lasten kanssa tutustutaan lähiympäristöön ja sen kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Lapsia ohjataan arvostamaan oman ja toisten perheiden perinteitä ja tapoja.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Itsestä huolehtiminen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä arjen teknologian hallintaan liittyvät taidot ovat tärkeitä kaikille. Kyse on yksilön hyvinvoinnista sekä kestävään elämäntapaan sitoutumisesta. Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Esiopetuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen.

Esiopetuksessa lapsia ohjataan edellytystensä mukaan huolehtimaan itsestään, toisista, omista tavaroista ja yhteisestä ympäristöstä. Opetuksessa ja yhteistyössä huoltajien kanssa käsitellään lasten arkielämän rytmiä sekä ruokailun ja levon merkitystä. Erityisesti kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja riittävään liikuntaan lasten hyvinvoinnin ja oppimisen edellytyksenä. Lasten kanssa pohditaan heidän hyvää oloaan edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti lähiliikenteessä. Heitä ohjataan pyytämään ja hakemaan apua tarvittaessa. Lasten kanssa kokeillaan teknologisia ratkaisuja ja harjoitellaan laitteiden ja välineiden turvallista käyttöä.

Monilukutaito

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Se liittyy kiinteästi ajattelun ja viestinnän taitoihin ja kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, numeeristen tai muiden symbolijärjestelmien tai näiden yhdistelmien avulla. Monilukutaito sisältää erilaisia lukutaitoja, kuten peruslukutaidon, numeerisen lukutaidon, kuvalukutaidon ja medialukutaidon. Monilukutaitoon liittyy laaja tekstikäsitys, jonka mukaan tekstit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia tai digitaalisia. Monilukutaidon eri osa-alueet ovat yksilön, ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen, yhteiskunnan, kansalaisuuden ja työelämän näkökulmasta keskeisiä perustaitoja. Monilukutaidon kehittyminen luo perustaa muulle oppimiselle ja opiskelulle. Monilukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten monilukutaidon kehittymistä yhteistyössä huoltajien kanssa.

Lapsia kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä. Niiden avulla opetellaan ilmaisua ja vuorovaikutusta ja niiden herättämiin ajatuksiin ja tunteisiin eläydytään yhdessä. Lasten kuvalukutaidon, kirjoittamisen, lukemisen ja numeerisen lukutaidon sekä medialukutaidon kehittymistä tuetaan. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja, kuten elokuvia, leikkiloruja ja musiikkia. Lasten osallisuus vahvistuu monilukutaidon kehittymisen myötä. Samalla lasten maailma avautuu, jäsentyy ja saa uusia merkityksiä.

Tieto ja viestintäteknologinen osaaminen

Tieto ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito. Sitä tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Se on osa monilukutaitoa sekä media ja opiskelutaitoja, joita tarvitaan opiskelussa ja työelämässä. Esiopetuksen tehtävä on kotien rinnalla edistää lasten tieto ja viestintäteknologista osaamista.

Opetuksessa tutustutaan erilaisiin tieto ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin. Tieto ja viestintäteknologian avulla tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja, oppimisen taitoja sekä vähitellen kehittyvää kirjoitus ja lukutaitoa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa itse edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja. Lapsia ohjataan omaksumaan turvallisia ja ergonomisia käyttötaitoja.

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustaa demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin [2]kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa. Esiopetuksessa kunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten vähitellen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja.

Esiopetuksen toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten, esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa. Kun lapset ovat mukana vaikuttamassa, he oppivat samalla hahmottamaan yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa toimiminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapsia kannustetaan auttamaan toisia ja pyytämään tarvittaessa apua. Lasten on tärkeä saada kokea ja tietää, että he lapsina ovat oikeutettuja aikuisten apuun ja suojeluun.

_____________________________

[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012) ja OKM muistio 28.6.2012

[2] YK:n yleissopimus lastenoikeuksista 1989