https://peda.net/id/57b1254a309 2022-05-05T17:56:48+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/ce2d960c8c5 2022-03-27T17:44:52+03:00 <ul> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/orgaaninen-kemia#top">Orgaaninen kemia - johdanto</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilivedyt#top">Hiilivedyt</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/alkoholit#top">Alkoholit</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/karboksyylihapot#top">Karboksyylihapot</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/esterit#top">Esterit</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/lisatietoa#top">Amiinit ja muuta lisätietoa</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/ravintoaineet#top">Ravintoaineet - johdanto</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/rasvat#top">Rasvat</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilihydraatit#top">Hiilihydraatit</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/proteiinit#top">Proteiinit</a></li> </ul> 2022-02-13T00:47:50+02:00 https://peda.net/id/4ab1c4b06e5 2025-04-29T20:55:35+03:00 Koealue 2025:<br/> <br/> Kpl 26-30 ja +kappale kokonaan + muistiinpanot<br/> Kpl 31 kokonaan + muistiinpanot<br/> Kpl 32 ja 33 kappaleiden osalta nämä muistiinpanot riittävät<br/> <br/> Kokeeseen saa tehdä 50 sanan &quot;lunttilapun&quot;. Sanat voivat olla yhdisteiden nimiä, yhdisteryhmien nimiä, etuliitteitä tai muuta sellaista. <b>Ei kaavoja eikä numeroita.</b> Sanat voivat kuitenkin muodostaa lauseita.<br/> <br/> Tärppi: Rasvoista saattaa tulla jokin pitempi kysymys<br/> Tärppi: Isomeerit on syytä muistaa 2019-05-04T12:59:22+03:00 https://peda.net/id/09670f868c2 2024-04-27T21:14:18+03:00 <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen#top">Alkuun</a></p> <h3>Eloperäisen aineksen kemiaa</h3> <ul> <li>Elävät organismit (kasvit ja eläimet)</li> <li>Fossiiliset esiintymät (kivihiili, öljy ja maakaasu)<br/> Ⓔ Täällä kuvallinen esitys: <a href="https://www.freeingenergy.com/how-is-coal-formed/" rel="nofollow ugc noopener">freeing.energy.com</a></li> </ul> <h3>Orgaanisen kemian yhdisteet</h3> <ul> <li>Sisältävät hiiltä C ja hiiliatomien välisiä sidoksia (poikkeuksena metaani ja sen johdannaiset)</li> <li>Lähes aina vetyä H</li> <li>Usein happea O ja typpeä N</li> <li>Kaikki nuo epämetalleja!<br/> ⇒ Ovat siis molekyyliyhdisteitä, sitoutuneet molekyylisidoksin eli kovalenttisin sidoksin.</li> <li>Tyypillisiä ominaisuuksia: <ul> <li>Palavat helposti hapen kanssa, reaktiotuotteena erityisesti hiilidioksidia ja vettä.</li> <li>Usein helposti haihtuvia</li> <li>Voimakashajuisia</li> <li>Hyviä liuottimia</li> </ul> </li> <li>Sidosten määrä perustuu <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/molekyylisidos-ja-molekyyliyhdisteet#top">oktettiin</a> <ul> <li>Hiilellä (4. pääryhmä) neljä sidosta (sidosviivaa)</li> <li>Typellä (5. pääryhmä) kolme sidosta</li> <li>Hapella (6. pääryhmä) kaksi sidosta</li> <li>Vedyllä (1. pääryhmä) yksi sidos</li> </ul> </li> </ul> <p><br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/orgaaninen-kemia/org-atomi-mallit.png#top" title="org_atomi_mallit.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/orgaaninen-kemia/org-atomi-mallit.png:file/photo/91baa2688199a957038fe3b8f051ab648e1f1a5c/org_atomi_mallit.png" alt="" title="org_atomi_mallit.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Ⓔ Rakennekaavat ja pallomallit eräistä hiilipohjaisista molekyyleistä<br/> (vetysyanidia ei tosin lasketa orgaaniseksi yhdisteeksi)<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/orgaaninen-kemia/korjatutorgaanisensamplet.png#top" title="korjatutorgaanisensamplet.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/orgaaninen-kemia/korjatutorgaanisensamplet.png:file/photo/589a2216c6139f479d35bff239d579109f7e31ab/korjatutorgaanisensamplet.png" alt="" title="korjatutorgaanisensamplet.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <h3>Palamisen reaktioyhtälöt (<a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/ratkaisut#top">ratkaisu</a>)</h3> <p>Ⓔ Metaanin palaminen, täydennä ja tasapainota reaktioyhtälö<br/> CH₄ + O₂ → <br/> Ⓔ Metanolin palaminen, täydennä ja tasapainota reaktioyhtälö<br/> CH₃OH + O₂ →</p> 2022-02-12T20:10:19+02:00 https://peda.net/id/7b1250588c5 2023-03-09T13:07:57+02:00 <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen#top">Alkuun</a><br/> <ul> <li>Sisältävät hiiltä C ja vetyä H</li> <li>&quot;Lukusanat&quot; eli etuliitteet:<br/> <strong class="editor red">1 <b>met</b>, 2 <b>et</b>, 3 <b>prop</b>, 4 <b>but</b>, 5 <b>pent</b>, 6 <b>heks</b>,</strong> 7 hept, 8 okt, 9 non, 10 dek, jatkuu...<br/> (lihavoidut pitää muistaa)</li> <li>Molekyylit muodoltaan suoria ja haarautuvia ketjuja sekä renkaita.</li> <li>Seuraavien alaotsikoiden alla on ryhmittäin nimiä hiilivety-yhdisteille<br/> (lihavoidut on esitetty alapuolella rakennekaavoin)</li> </ul> <br/> <h3>Alk<strong class="editor red"><b>aani</b></strong>t</h3> <ul> <li>Vain <strong class="editor red"><b>yksöis</b></strong>sidoksia hiiliketjussa<br/> <em>hiiliatomien lukumäärä, yhdisteen nimi, molekyylikaava:</em></li> </ul> <ol> <li>metaani CH₄</li> <li>etaani C₂H₆</li> <li>propaani C₃H_{8 <br/>}</li> <li>butaani C₄H₁₀</li> <li>pentaani C₅H₁₂</li> <li>heksaani C₆H₁₄</li> </ol> <ul> <li>Alkaanin vetyatomien lukumäärälle näyttäisi pätevän kaava 2n+2<br/> Ⓔ Täydennä eikosaanin molekyylikaava C₂₀H_??</li> <li>Olomuodot ja käyttökohteet <ul> <li>Metaanista butaaniin ovat kaasuja - Ⓔ kaasupolttimessa</li> <li>Heksaanista alkaen nesteitä - Ⓔ bensiinissä</li> <li>Eikosaani ja muut hyvin pitkäketjuiset ovat kiinteitä - Ⓔ bitumissa</li> <li><a href="http://chemistry.elmhurst.edu/vchembook/501hcboilingpts.html" rel="nofollow ugc noopener">Alkaanien sulamis- ja kiehumispisteet</a></li> </ul> </li> </ul> <h3>Alk<strong class="editor red"><b>eeni</b></strong>t</h3> <ul> <li>Ainakin yksi <strong class="editor red"><b>kaksois</b></strong>sidos hiiliketjussa<br/> <em>hiiliatomien lukumäärä, yhdisteen nimi, molekyylikaava:</em></li> </ul> <ol> <li>- (ei hiiliketjua)</li> <li>eteeni C₂H₄</li> <li>propeeni C₃H₆</li> <li>buteeni C₄H₈</li> <li>penteeni C₅H₁₀</li> <li>hekseeni C₆H₁₂</li> </ol> <br/> <h3>Alk<strong class="editor red"><b>yyni</b></strong>t</h3> <ul> <li>Ainakin yksi <strong class="editor red"><b>kolmois</b></strong>sidos hiiliketjussa<br/> <em>hiiliatomien lukumäärä, yhdisteen nimi, molekyylikaava:</em></li> </ul> <ol> <li>- (ei hiiliketjua)</li> <li>etyyni C₂H₂</li> <li>propyyni C₃H₄</li> <li>butyyni C₄H₆</li> <li>pentyyni C₅H₈</li> <li>heksyyni C₆H₁₀</li> </ol> <p><br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilivedyt/korjatutetaanieeniyyni.png#top" title="korjatutetaanieeniyyni.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilivedyt/korjatutetaanieeniyyni.png:file/photo/ca17b229a06b4269f41a0670fc071738e284b211/korjatutetaanieeniyyni.png" alt="" title="korjatutetaanieeniyyni.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <h3>Tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä hiilivetyjä</h3> <ul> <li>Tyydyttyneen hiilivedyn hiiliketjussa on vain yksöissidoksia. Alkaanit ovat siis tyydyttyneitä hiilivetyjä.</li> <li>Tyydyttymättömän hiilivedyn ketjussa on myös kaksois tai kolmoissidoksia. Alkeenit ja alkyynit ovat siis tyydyttymättömiä hiilivetyjä.</li> <li>Etaani on tyydyttynyt ja eteeni tyydyttymätön. Voit muistaa vaikkapa näin:<br/> &quot;Etaani on &quot;tyytyväisempi&quot;, koska sillä on enemmän vetyatomeita.&quot;</li> <li>Extra: Hydrogenaatioreaktiossa hiilivedyt tyydyttyvät<br/> Ⓔ C₂H₄ + H₂ → C₂H₆ </li> </ul> <h3>Sykliset eli rengasrakenteiset hiilivedyt</h3> <ul> <li>Sisältävät hiilirenkaan</li> </ul> <p>Ⓔ Sykloheksaani C₆H₁₂ ja bentseeni C₆H₆ (1, 3, 5 - sykloheksatrieeni)</p> <p><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilivedyt/sykliset.png#top" title="sykliset.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilivedyt/sykliset.png:file/photo/76c32998c689a33f65a95dd011a4ce247660144e/sykliset.png" alt="" title="sykliset.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <h3>Aromaattiset yhdisteet</h3> <ul> <li>Bentseeni ja muut bentseenirenkaan sisältävät yhdisteet</li> <li>Bentseeni on hyvin myrkyllinen</li> </ul> <p>Ⓔ fenoli eli fenyylialkoholi C₆H₅OH (ei ole hiilivety) ja tolueeni eli metyylibentseeni C₆H₅CH_3 <br/>Huom: Tolu ei nykyään sisällä tolueenia (<a href="https://tolu.fi/meista/" rel="nofollow ugc noopener">https://tolu.fi/meista/</a>)</p> <p><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilivedyt/aromaattiset.png#top" title="aromaattiset.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilivedyt/aromaattiset.png:file/photo/4815ca71ea39b69fe36964aff92c2e0ac027268b/aromaattiset.png" alt="" title="aromaattiset.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <h3>Isomeerit</h3> <ul> <li>Ovat yhdisteitä, joilla on keskenään sama molekyylikaava mutta eri rakennekaava.</li> </ul> <p>Ⓔ Butaani ja isobutaani C₄H₁₀ - Isobutaanilla on haarautunut hiiliketju</p> <p><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilivedyt/butaanit.png#top" title="butaanit.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilivedyt/butaanit.png:file/photo/c419ff32c07fb16e2e6fee0c2b0ea0071af9854f/butaanit.png" alt="" title="butaanit.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <h3>Lopuksi hiilivedyistä (<a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/ratkaisut#top">ratkaisu</a>)</h3> <ol> <li>Mikä on hiilen kemiallinen merkki?</li> <li>Mitä -yyni pääte kertoo hiilivedystä?</li> <li>Miksi ei ole olemassa metyyniä?</li> <li>Onko tolueeni tyydyttynyt vai tyydyttymätön hiilivety?</li> <li>Miksi fenoli ei ole hiilivety?</li> <li>Tunnista molekyyli:</li> </ol> <p><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilivedyt/tunnistahiilivety.png#top" title="tunnistahiilivety.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilivedyt/tunnistahiilivety.png:file/photo/c40b4f86fad407cbfb11666bf98d92503968e5a4/tunnistahiilivety.png" alt="" title="tunnistahiilivety.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> 2022-02-13T00:38:21+02:00 https://peda.net/id/f07090268d0 2022-02-17T20:46:49+02:00 <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen#top">Alkuun</a></p> <h3>Alkoholi sisältää hydroksyyliryhmän</h3> <ul> <li>Rakenne muistuttaa alkaaneja <ul> <li>Nimetään hiilivetyrungon mukaisesti mutta <strong class="editor red">-oli</strong> päätteisenä</li> </ul> </li> <li>Alkoholin tunnusomainen ryhmä on hapen O ja vedyn H muodostama OH-ryhmä <ul> <li>Sitä kutsutaan nimellä <strong class="editor red">hydroksyyliryhmä</strong> (joskus sanotaan myös alkoholiryhmä)</li> </ul> </li> <li>Yleensä käytetään tiivistettyjä rakennekaavoja:<br/> (vrt. esim etanolin <em>kemiallinen kaava</em> C₂H₆O)</li> </ul> <br/> <ol> <li>metanoli CH₃OH</li> <li>etan<strong class="editor red">oli</strong> C₂H₅<strong class="editor red">OH</strong></li> <li>propanoli C₃H₇OH</li> <li>butanoli C₄H₉OH</li> <li>pentanoli C₅H₁₁OH</li> <li>heksanoli C₆H₁₃OH</li> </ol> <p>Ⓔ Etanolin rakennekaava eli viivamalli ja pallomalli. <br/> Huomaa, että <strong class="editor red">OH-ryhmän</strong> (ympäröity) hapen ja vedyn välinen sidos jätetään yleensä piirtämättä.<br/> Sidos kuitenkin näkyy selvästi vieresisessä pallomallissa.<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/alkoholit/etanolipedaan.png3#top" title="etanolipedaan.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/alkoholit/etanolipedaan.png3:file/photo/68935b0ddb4e6540cfd1bf73d56be7e93a318bfe/etanolipedaan.png" alt="" title="etanolipedaan.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <ul> <li>Alkoholit ovat huoneenlämpötilassa nesteitä</li> <li>Kiehumispisteet ovat siis paljon korkeampia kuin vastaavien hiilivetyjen</li> <li>Lyhyimmät kuitenkin haihtuvat helposti ja tuoksuvat voimakkaasti</li> <li>Hyviä liuottimia ja enemmän tai vähemmän myrkyllisiä!</li> </ul> <br/> <h3>Moniarvoiset alkoholit</h3> <ul> <li>Sisältävät useamman kuin yhden hyrdoksyyliryhmän.</li> <li>Tiivistetyt rakennekaavat ja käyttökohteet:<br/> (metanoli mukana vertailun vuoksi)</li> </ul> <br/> <ol> <li>metanoli CH₃OH (yksiarvoinen)</li> <li>glykoli C₂H₄(OH)₂ -pakkasen kestävä jäähdtytinneste</li> <li>glyseroli C₃H₅(OH)₃ -elintarvikkeissa ja rasvoissa</li> <li>erytritoli C₄H₆(OH)₄ -makeutusaine</li> <li>ksylitoli C₅H₇(OH)₅ -makeutusaine</li> <li>sorbitoli C₆H₈(OH)₆ -makeutusaine</li> </ol> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/alkoholit/moniarvoisetalkoholit.png2#top" title="moniarvoisetalkoholit.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/alkoholit/moniarvoisetalkoholit.png2:file/photo/fb44d42863cccbe211c8b1fc770faf9eaafe57dc/moniarvoisetalkoholit.png" alt="" title="moniarvoisetalkoholit.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <ul> <li>Metanoli on tappava ja glykolikin hyvin myrkyllinen.</li> <li>Glyseroli ja makeutusaineina käytetyt moniarvoiset alkoholit ovat kohtuudella turvallisia.</li> </ul> <h3>Syventävää: vetysidos</h3> <ul> <li>Molekyylien välillä on aina vähäisiä vuorovaikutuksia, jotka pyrkivät estämään nesteen muuttumisen kaasuksi</li> <li>Kevyillä hiilivedyillä erittäin heikkoja, joten ovat kaasuja huoneen lämpötilassa</li> <li>Vesimolekyyleillä ja alkoholeilla paljon suurempia, joten on nesteitä huoneen lämpötilassa</li> <li>Vetysidos on vuorovaikutus kahden molekyylin välillä siten, että toisen molekyylin happi houkuttelee puoleensa toisen vetyä</li> <li>Vetysidoksia puretaan jatkuvasti ja samalla solmitaan uusia <br/> - näin nesteen molekyylit liikkuvat kuin historiallisten tanssien pyörteissä</li> <li>Vetysidosten rooli on sitä suurempi, mitä suurempi osuus molekyylistä on happea</li> </ul> <p><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/alkoholit/vesi-ja-propanoli.png#top" title="vesi_ja_propanoli.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/alkoholit/vesi-ja-propanoli.png:file/photo/dae2b8ac9c286ebd4389b2586a0bc0eaf8c4d3ea/vesi_ja_propanoli.png" alt="" title="vesi_ja_propanoli.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Vetysidokset vesi- ja propanolimolekyylien välillä</em></p> <ul> <li>Hapen määrä liittyy poolisuuden kautta myös liukoisuuteen: Samanlainen liuottaa samanlaista.</li> <li>Happi tekee vedestä hyvin poolisen (vrt polarisaatio sähköopissa) ja alkoholeista jonkin verran.</li> <li>Lyhyet alkoholit liukenevat veteen, butanoli ja pentanoli heikommin, hiilivedyt eivät lainkaan.</li> </ul> 2022-02-13T22:10:07+02:00 https://peda.net/id/3ca768e2a79 2022-03-27T22:57:34+03:00 <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen#top">Alkuun</a> <h3>Karboksyylihapon tunnistaa karboksyyliryhmästä</h3> <ul> <li>eli <strong class="editor red">-COOH</strong> -ryhmästä</li> <li>Huomaa, että ryhmä sisältää yhden hiiliatomin, joka kuuluu myös mahdolliseen hiiliketjuun.</li> <li>Hiilivedyistä voi muodostaa nimen yksinkertaisille hapoille hiiliatomien lukumäärän mukaan:<br/> metaanihappo, etaanihappo, propaanihappo, jne.</li> <li>Huomaa, että kemiallisen nimen lisäksi hapolla on usein myös <em>arkikielinen nimi</em>.</li> </ul> <h3>Ⓔ Etaanihappo eli <em>etikkahappo</em>.</h3> <ul> <li>Sisältää kaksi hiiliatomia kuten etaani ja etanolikin.</li> <li>Tiivistetty rakennekaava: CH₃COOH</li> <li>Alla etikkahapon rakennekaava, jossa <strong class="editor red">karboksyyliryhmä</strong> näkyy ympyröitynä.<br/> Molekyylin muoto hahmottuu paremmin pallomallista.</li> </ul> <h3><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/karboksyylihapot/etikkahapposivulle.png#top" title="etikkahapposivulle.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/karboksyylihapot/etikkahapposivulle.png:file/photo/e2f9e735f9edd479efffb4b79e1b9d40cdb3766b/etikkahapposivulle.png" alt="" title="etikkahapposivulle.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Etikkahapon happoreaktio</h3> <p>Etikkahappo kuuluu happoihin, koska se voi luovuttaa vetyionin. Alla on esitetty reaktio, jossa etikkahappomolekyyli reagoi veden kanssa. Vetymolekyylin luovutus tuottaa vesiliuokseen oksoniumionin. Tällöin liuoksesta tulee hapan. Etikkahapon vastinionia kutsutaan asetaatti-ioniksi. Koska etikkahappo on heikko happo, asetaatti-ioni voi muuttua takaisin etikkahapoksi. Silloin asetaatti-ioni käyttäytyy kuten emäs. (Osittain lisätietoa)<br/> <br/> CH₃COOH + H₂O → CH₃COO⁻ + H₃O⁺<br/> etikkahappo + vesimolekyyli → asetaatti-ioni + oksoniumioni <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/karboksyylihapot/etikkahaponreaktio.png1#top" title="etikkahaponreaktio.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/karboksyylihapot/etikkahaponreaktio.png1:file/photo/ff86bcf32cc92444418e19039d401d99d911e8f2/etikkahaponreaktio.png" alt="" title="etikkahaponreaktio.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <h3><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/tyot-ja-demot/karboksyylihapot#top">Ryhmätyöt</a></h3> <p>Karboksyylihappojen teoria muistiinpanoissa on tarkasti rajattu, jotta useimmat mielenkiintoiset hapot jäisivät sinun ja muiden tutkittavaksi ryhmätöiden merkeissä. Voit löytää useampiarvoisia happoja, joissa on useampi kuin yksi karboksyyliryhmä. Lisäksi hapoissa voi olla ylimääräisiä hydroksyyliryhmiä ja voi myös käydä niinkin, että tutkimasi orgaaninen happo ei olekaan karboksyylihappo. Silloin et löydä molekyylistä karboksyyliryhmää.</p> <h3>Mukava tietää hapankaalista</h3> <p>Hapankaalia valmistetaan raa'asta kaalista fermentoimalla eli maitohappokäymisellä. Silloin maitohappobakteerit muuttavat kaalin sisältämää omenahappoa (malic acid) maitohapoksi (lactic acid). Samalla kaalin kitkeryys katoaa ja se saa mehevämmän mutta samalla hienostuneen happaman maun. Fermentointi on kehitetty säilöntätarkoitukseen mutta monet syövät silti hapankaalia sen maun vuoksi esimerkiksi braatvurstin kanssa. Omenahappo sekä maitohappo kuuluvat karboksyylihappoihin. Myös aidon ja oikean suolakurkun valmistus perustuu fermentointiin eli hapattamiseen. Sokerietikkaiset maustekurkut ovat asia erikseen. Tutkimustietoa <a href="https://www.ars.usda.gov/ARSUserFiles/60701000/Pickle%20Pubs/p336.pdf" rel="nofollow ugc noopener">hapankaalista</a> ja <a href="https://www.cdrfoodlab.com/wp-content/uploads/malolacticFermentationCDR.pdf" rel="nofollow ugc noopener">fermentoinnista</a>.</p> 2022-03-19T18:11:30+02:00 https://peda.net/id/b74cdebaac5 2022-03-25T23:21:33+02:00 <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen#top">Alkuun</a> <h3>Esterin tunnistaa esteriryhmästä</h3> <ul> <li>Eli <strong class="editor red">-COO-</strong> ryhmästä, joka on hiiliketjun sisällä</li> <li>Ovat yleensä miellyttävän hedelmäisen tuoksuisia</li> <li>Niitä esiintyy marjoissa ja hedelmissä</li> <li>Muodostuvat karboksyylihapon ja alkoholin reaktiossa<br/> happo + alkoholi → esteri + vesi</li> <li>Nimetään lähtöaineidensa mukaisesti</li> <li>Alkoholin luovuttama hydrokdisi-ioni ja hapon luovuttama vetyioni muodostavat reaktiossa vettä</li> </ul> <br/> <h3>Ⓔ Butaanihapon etyyliesteri</h3> <ul> <li>Sisältää butaanihapon neljähiilisen ketjun ja etanolin kaksihiilisen ketjun</li> <li>Myös nimellä voihapon etyyliesteri tai etyylibutyraatti</li> <li>Molekyylikaava C₆H₁₂O₂</li> <li>Tiivistetty rakennekaava C₃H₇<strong class="editor red">COO</strong>C₂H₅</li> <li>Alla rakennekaava, jossa <strong class="editor red">-COO-</strong>ryhmä on ympäröitynä</li> </ul> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/esterit/esteriesimerkki.png2#top" title="esteriesimerkki.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/esterit/esteriesimerkki.png2:file/photo/723a852fbbdcd5f35af8bb063ea951f6976a146a/esteriesimerkki.png" alt="" title="esteriesimerkki.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <ul> <li>Muodostuminen:<br/> butaanihappo + etanoli → butaanihapon etyyliesteri + vesi<br/> C₃H₇COOH + C₂H₅OH → C₃H₇<strong class="editor red">COO</strong>C₂H₅ + H₂O</li> </ul> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/esterit/esterinmuodostuskaava.png#top" title="esterinmuodostuskaava.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/esterit/esterinmuodostuskaava.png:file/photo/41479b8c31a935b102a2203f026a5d6658893451/esterinmuodostuskaava.png" alt="" title="esterinmuodostuskaava.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Reaktiossa happo toimii happona luovuttaen vetyionin ja alkoholi emäksenä luovuttaen hydroksidi-ionin. Niistä muodostuu vettä ja jäljelle jääneiden vastinionien varaukset kumoavat toisensa, kun ne yhdistyvät esteriksi. Kuvassa vesimolekyylin muodostuminen on ympäröity sinisellä katkoviivalla. 2022-03-25T19:12:14+02:00 https://peda.net/id/f2d63d28ac7 2022-05-12T22:12:35+03:00 <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen#top">Alkuun</a> <p>Amiinien osaaminen saattaa hyödyttää proteiineissa. Muut kohdat voit jättää väliin kokonaan.</p> <h3>Amiinit tunnistaa aminoryhmästä</h3> <ul> <li>eli -<strong class="editor red">NH₂</strong> -ryhmästä</li> <li>Emäksisiä kuten ammoniakki NH₃ (epäorgaaninen molekyyli)</li> <li>Usein pistävän hajuisia myös</li> <li>Aminoryhmä löytyy myös aminohapoista, jotka esitellään proteiineissa.</li> </ul> <br/> <p>Ⓔ Etyyliamiini C₂H₅<strong class="editor red">NH</strong>_{<strong class="editor red">2</strong><br/> <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/lisatietoa/etyyliamiinimallit.png#top" title="etyyliamiinimallit.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/lisatietoa/etyyliamiinimallit.png:file/photo/00326c9a8e9950fc9c70e179756c10edf8d83bc9/etyyliamiinimallit.png" alt="" title="etyyliamiinimallit.png" class="inline" loading="lazy"/></a>}</p> <h3>Aldehydit ja ketonit tunnistaa karbonyyliryhmästä</h3> <ul> <li>eli <strong class="editor red">C=O</strong> -ryhmästä</li> <li>Aldehydeissä ryhmä on ketjun päässä, ketoneissa ketjun sisällä</li> </ul> <br/> Ⓔ Propanaali C₂H₅<strong class="editor red">C</strong>H<strong class="editor red">O</strong> eli propyylialdehydi kuuluu aldehydeihin<br/> Ⓔ Propanoni CH₃<strong class="editor red">CO</strong>CH₃ eli dimetyyliketoni, tutummin asetoni, kuuluu ketoneihin<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/lisatietoa/aldehydijaketoni.png#top" title="aldehydijaketoni.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/lisatietoa/aldehydijaketoni.png:file/photo/3c5aef5177bb3ff04eabd6ec1b4110ee06382573/aldehydijaketoni.png" alt="" title="aldehydijaketoni.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span> <h3>Eetterit tunnistaa happisillasta</h3> <ul> <li>eli <strong class="editor red">-O-</strong> -ryhmästä</li> <li>Tämä tunnusomainen ryhmä on hiiliketjun välissä</li> </ul> <br/> Ⓔ Etyylimetyylieetteri C₂H₅<strong class="editor red">O</strong>CH₃<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/lisatietoa/eetteriesimerkki.png#top" title="eetteriesimerkki.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/lisatietoa/eetteriesimerkki.png:file/photo/4131ccbfe31c9b583f072e40a18b53227f597f0d/eetteriesimerkki.png" alt="" title="eetteriesimerkki.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span> 2022-03-25T22:48:39+02:00 https://peda.net/id/a427d8c4acf 2022-03-26T13:10:02+02:00 <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen#top">Alkuun</a><br/> <ul> <li>Ruoasta saatavia aineita kutsutaan ravintoaineiksi.</li> <li>Ne ovat pääasiassa orgaanisia yhdisteitä.</li> <li>Markkinoinnissa orgaanisella voidaan tarkoittaa myös luonnomukaisesti tuotettua.</li> <li>Suurin osa ruoan sisällöstä on <span class="editor underline">energiaravintoaineita</span>, joita tarvitsemme päivittäin liikkumiseen, perusaineenvaihduntaan ja kasvamiseen. <ul> <li>Näitä ovat <b>hiilihydraatit</b>, <b>rasvat</b> ja <b>proteiinit</b> eli valkuaisaineet, jotka käsitellään tulevissa kappaleissa.</li> </ul> </li> <li>Lisäksi ruoka sisältää <span class="editor underline">suojaravintoaineita</span>, joita tarvitaan vähäisiä määriä elintoimintojen turvaamiseen ja vastustuskyvyn ylläpitämiseen. <ul> <li>Näitä ovat <b>vitamiinit</b> kuten D-vitamiini sekä epäorgaaniset <b>hivenaineet</b> eli kivennäisaineet. Näiden joukossa on useita pienissä määrissä välttämättömiä metalleja kuten rauta ja magnesium.</li> <li>Eräät proteiineihin kuuluvat välttämättömät <b>valkuaisaineet</b> lasketaan suojaravintoaineiksi.</li> <li>Myös energiaksi kelpaamaton <b>ravintokuitu</b> kuuluu suoja-aineisiin, vaikka se muistuttaa rakenteeltaan hiilihydraatteja.</li> </ul> </li> <li>Tarvitsemme myös vettä, paljon <b>vettä</b> - ei kemiallisesti puhdasta vettä mutta mikrobiologisesti puhdasta, hyvää ja turvallista juomavettä mahdollisine hyödyllisine hivenaineineen.</li> </ul> 2022-03-26T12:43:58+02:00 https://peda.net/id/459c1f38ac7 2024-04-27T21:08:37+03:00 <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen#top">Alkuun</a><br/> <ul> <li>Rasvat kuuluvat energiaravintoaineisiin yhdessä hiilihydraattien ja proteiinien kanssa</li> <li>Ovat kolminkertaisia <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/esterit#top">estereitä</a>. Niissä on siis kolme -COO- ryhmää</li> <li>Muodostuvat, kun <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/alkoholit#top">glyseroliin</a> liittyy kolme rasvahappoa - yksi kunkin hydroksyyliryhmän paikalle</li> <li>Rasvahapot ovat yksinkertaisia ja pitkäketjuisia karboksyylihappoja, joilla on ainakin kymmenen hiiliatomia</li> </ul> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/rasvat/rasvamalli.png#top" title="rasvamalli.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/rasvat/rasvamalli.png:file/photo/b21d9081cdd101e2ce5f18aa71c7f01f34eaefc0/rasvamalli.png" alt="" title="rasvamalli.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <ul> <li>Rasvat luokitellaan tyydyttymättömiin ja tyydyttyneisiin sen mukaan, kumpia rasvahappoja ne sisältävät.</li> <li><span class="editor underline">Tyydyttymättömien</span> rasvahappojen hiiliketjuissa ainakin yksi kaksoissidos<br/> <ul> <li>&quot;Pehmeät rasvat&quot;</li> <li>Kasviöljyt, terveellisiä, juoksevia myös viileässä</li> <li>Huom: eläinkunnasta kala sisältää paljon tyydyttymättömiä rasvoja</li> </ul> </li> <li><span class="editor underline">Tyydyttyneiden</span> rasvahappojen hiiliketjuissa vain yksöissidoksia<br/> <ul> <li>&quot;Kovat rasvat&quot;</li> <li>Eläinrasvat, terveysriski, jähmettyvät viileässä</li> <li>Huom: kasvikunnasta kookos sisältää runsaasti tyydyttyneitä rasvoja</li> </ul> </li> </ul> <br/> <p>Ⓔ Tripalmitiini on tyydyttynyt rasva, joka on muodostunut kolmen palmitiinihappomolekyylin esteröityessä glyserolin kanssa. Kuvassa näkyvät nämä kolme esteriryhmää.<br/> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/rasvat/tripalmitiini.png#top" title="tripalmitiini.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/rasvat/tripalmitiini.png:file/photo/d28f8369eac0ecb0216961e0cfc02497c4b7cbb8/tripalmitiini.png" alt="" title="tripalmitiini.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Ⓔ Linolihappo on tyydyttymättömiin rasvahappoihin kuuluva karboksyylihappo. Huomaa kaksoissidokset.<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/rasvat/linolihappo.png#top" title="linolihappo.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/rasvat/linolihappo.png:file/photo/941219d8eb34ce5d962178a8f34aa9e8251d8ffe/linolihappo.png" alt="" title="linolihappo.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> 2022-03-25T22:43:48+02:00 https://peda.net/id/69470e7aac7 2024-04-27T21:10:23+03:00 <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen#top">Alkuun</a><br/> Hiilihydraatit koostuvat sokerirenkaista<br/> <h3>Sokerit - yksi tai kaksi sokerirengasta</h3> <ul> <li>Monosakkaridit <ul> <li>Muodostuvat vain yhdestä sokerirenkaasta</li> <li>Nopeaa energiaa<br/> Ⓔ Fruktoosin eli hedelmäsokerin rengas on viisikulmainen<br/> Ⓔ <span class="editor underline">Glukoosin eli rypälesokerin rengas on kuusikulmainen (katso kuvat)</span><br/> Kuvassa glukoosi esitettynä rakennekaavana, pallomallina ja vielä tiivistetysti niin, että hiilirunko on rautalankaa. Kiilamaiset viivat esittävät etuviistoon (musta) ja takaviistoon (viivoitus) sojottavia molekyylisidoksia.</li> </ul> </li> </ul> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilihydraatit/glukoosi.png2#top" title="glukoosi.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilihydraatit/glukoosi.png2:file/photo/e0733dbd7068e633dc39b3d6d70a52089d011738/glukoosi.png" alt="" title="glukoosi.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <ul> <li>Disakkaridit <ul> <li>Muodostuvat kahdesta sokerirenkaasta</li> <li>Nopeaa energiaa nämäkin<br/> Ⓔ Sakkaroosissa eli ruokosokerissa on glukoosi- ja fruktoosirengas yhteenliittyneinä. Tunnetaan tavallisena sokerina.<br/> Ⓔ Laktoosi eli maitosokeri koostuu galaktoosi- ja glukoosirenkaasta.</li> </ul> </li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/extra#top">Lisätietoa sokereista</a></li> </ul> <br/> <h3>Polysakkaridit - useita sokerirenkaita</h3> <ul> <li>Tärkkelys koostuu monista peräkkäisistä glukoosiyksiköistä (joiden välissä alfasidos)<br/> <ul> <li>Haarautumaton amyloosi</li> <li>Haarautuva amylopektiini</li> <li>Hitaampaa energiaa, aterian peruskomponentti</li> </ul> </li> <li>Ravintokuitukin koostuu peräkkäisistä glukoosiyksiköistä<br/> <ul> <li>Glukoosiyksiköiden välissä vinot beeta-sidokset, joita entsyymimme eivät osaa katkaista</li> <li>Kasvien sisältämää tukikudosta</li> <li>Ei pilkkoudu ihmisen elimistössä → ei tuota energiaa, vaan kuuluu suoliston suoja-aineisiin.<br/> Ⓔ Selluloosa ja beetaglukaani</li> </ul> </li> </ul> <h3>Karkea malli erityyppisistä hiilihydraateista</h3> <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilihydraatit/hiilihydraattikollaasi.png#top" title="hiilihydraattikollaasi.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/hiilihydraatit/hiilihydraattikollaasi.png:file/photo/2a9b1bfe4a200006c59da1c7e54550c25f2f9c16/hiilihydraattikollaasi.png" alt="" title="hiilihydraattikollaasi.png" class="inline" loading="lazy"/></a>Lisätietoa: Älä sekoita amyloosia ja amylaasia. Amylaasi on entsyymi, joka auttaa tärkkelyksen pilkkoutumista glukoosiksi.<br/> Lisätietoa: <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/extra/glukoosi-ja-muut-sokerit#top">Glukoosin rengasmuoto ja avoin muoto sekä muita sakkarideja</a></p> 2022-03-25T22:44:48+02:00 https://peda.net/id/72e83300ac7 2025-04-29T20:53:50+03:00 <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen#top">Alkuun</a> <h3>Aminohapot</h3> <ul> <li>Aminohappomolekyyleissä on aminoryhmä (-NH₂) ja karboksyyliryhmä (-COOH), jotka ovat kiinnittyneet molekyylin keskushiileen.</li> <li>Molekyylin vasemmalla puolella on ympäröity <strong class="editor red">aminoryhmä </strong>ja oikealla puolella <strong class="editor red">karboksyyliryhmä</strong>. Niiden välissä on keskushiili, jonka alapuolisen ns<em> sivuketjun</em> muodosta tunnistetaan, mikä aminohappo on kyseessä.<br/> Ⓔ Alaniini on toisiksi yksinkertaisin aminohappo. Vain glysiini on vielä yksinkertaisempi, sen <em>sivuketjuna</em> on vain vetyatomi.</li> </ul> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/proteiinit/alaniinimalli.png#top" title="alaniinimalli.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/proteiinit/alaniinimalli.png:file/photo/e9b0b800665b20caf222be46f916842a2b64a8c4/alaniinimalli.png" alt="" title="alaniinimalli.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <h3>Proteiinit eli valkuaisaineet koostuvat aminohappoketjuista</h3> <ul> <li>Ihmiskeho pystyy valmistamaan useita aminohappoja mutta <span class="editor underline">yhdeksän</span> niistä täytyy saada ravinnosta. Varsinkin vegaanin on syytä huolehtia, että nämä löytyvät ravinnosta. Eläinkunnan raaka-aineet ovat tyypillisesti proteiininrikkaampia.</li> <li>Proteiinit ovat aminohappoketjuista koostuvia jättimäisiä kierteisiä molekyylejä, jotka kestävät huonosti kuumennusta. <ul> <li>Lämpötilan noustessa ne <b>denaturoituvat</b>. Silloin kierteinen rakenne avautuu.</li> <li>Lämpötilan noustessa lisää ne <b>koaguloituvat</b>. Silloin ne alkavat sitoutua toisiinsa ja pilaantuvat peruuttamattomasti.</li> <li>Pilaantumisen voivat aiheuttaa myös happamuus, ravistelu tai raskasmetallit.<br/> Ⓔ Pilaantumista on kätevintä demonstroida kanamunan valkuaisella</li> </ul> </li> </ul> 2022-03-25T22:45:04+02:00