https://peda.net/id/57a968b 2014-09-03T14:42:11+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/3feef88c8 2016-02-25T18:49:11+02:00 Vaikka kaskiviljely kiellettiin Suomessa vuonna 1886, kaskisavuja voi yhä päästä kokemaan Metsähallituksen ylläpitämällä Telkkämäen perinnetilalla Kaavilla Pohjois-Savossa. Telkkämäessä järjestetään vuosittain kaskeamiseen liittyviä tapahtumia, kuten kaskenpolttoa, kaskinauriin kylvöä kaskeen, nauriin nostoa kaskesta, kaskirukiin kylvöä kaskeen ja rukiinpuintia riihessä. <br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/pjpk/k/maatilat/kkys/kkla#top" title="Kaskiruista kaskimaassa_Kuva Luke arkisto.jpg"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/pjpk/k/maatilat/kkys/kkla:file/photo/060410bf09bcf198b80a93fe4328cd9e8ee9f4c6/Kaskiruista%20kaskimaassa_Kuva%20Luke%20arkisto.jpg" alt="" title="Kaskiruista kaskimaassa" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>Kuvassa kaskiruista Telkkämäen kaskessa.</em> 2015-11-10T11:27:23+02:00 https://peda.net/id/be11d906c 2015-12-13T22:01:23+02:00 Maatiaiskasveja ja -eläimiä on nähtävillä mm. <strong> </strong>Metsähallituksen ylläpitämillä perinnetiloilla: <br/> <ul> <li>Korteniemen perinnetila, Tammela</li> <li>Koveron perinnetila, Ikaalinen</li> <li>Mattilan tila, Lieksa</li> <li>Telkkämäen perinnetila, Kaavi</li> </ul> Kohteet on esitelty <a><!--filtered attribute: href="www.luontoon.fi"-->www.luontoon.fi</a> -sivustolla kohdassa: retkikohteet/ historiakohteet 2015-03-20T17:14:02+02:00 https://peda.net/id/6c98efd4d 2016-02-25T18:48:03+02:00 Maarit Heinonen: Maatilat<br/> <a href="https://peda.net/id/9721e1b0d">Katso viittausohje.</a> 2015-04-09T11:07:11+03:00 https://peda.net/id/e6f41a3 2016-02-25T18:48:50+02:00 <p>Kaskessa ja myöhemmin pellossa viljellyt kasvilajit ja niiden viljelykannat ovat kehittyneet vallinneiden viljelyolojen ja ennen kaikkea viljelijän tekemän siemenvalinnan ja valitseman viljelymenetelmän vaikutuksesta.</p> <p>Viljaruis, kaskinauris ja lanttu ovat kehittyneet Suomessa. Ne ovat syntyneet vähitellen vuosisataisen viljelyn aikana. Viljelijä on valinnut sadosta parhaimmat siemenet talteen ja kylvänyt ne seuraavana vuonna. Seuraavana vuonna hän on jälleen valinnut sadosta parhaimmat siemenet talteen kylvöjä varten. Kun näin on tapahtunut usean vuosikymmenen ja viljelijäsukupolven ajan, on vähitellen muodostunut omanlaisia, toisistaan erottuvia viljelykantoja.</p> <p>Viljelijän käyttämät viljelymenetelmät ovat myös vaikuttaneet viljelykantojen muotoutumiseen, esimerkkinä paloviljely. Myös viljelyolosuhteilla (maan laadulla ja ilmasto-olosuhteilla) on ollut vaikutusta. Itäsuomalaisen viljelijän sukupolvien ajan viljelemä maatiaisruis poikkeaa eteläsuomalaisesta. Ruotsi-Suomessa käytettiin muista maista poiketen lainajyvästöjä, joista viljaa lainattiin ja joihin vastaavat jyvämäärät korkoineen palautettiin. Tämä sekoitti alueella viljeltyjä viljelykantoja ja tuloksena saatiin genotyyppien seoksia.</p> <p>Suomalaiset viljarukiin, kaskinauriin ja lantun maatiaiskannat levisivät muualle Eurooppaan, Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan.<br/> <br/> </p> <ul> <li><b>Tutustu <a href="https://peda.net/id/6aa4c7c28">lanttuun ja nauriiseen</a>.</b></li> <li><b>Tutustu <a href="https://peda.net/id/0562dae">rukiiseen</a>.<br/> <br/> </b></li> </ul> <p><a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/pjpk/k/maatilat/mgtmh/kmtm2#top" title="korkea maatiaissyysruis_kuva Timo Mustonen.JPG"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/pjpk/k/maatilat/mgtmh/kmtm2:file/photo/d55afb31100cb892619c6f7545b4ee46e57535b7/korkea%20maatiaissyysruis_kuva%20Timo%20Mustonen.JPG" alt="" title="Korkea maatiaissyysruis" class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p>Viljelykasvit pysyvät elinvoimaisina ja etenkin niiden maatiaiskannat jatkavat sopeutumistaan viljelyssä. Viljojen maatiaislajikkeiden ja vanhojen kauppalajikkeiden viljelijöitä on enää vähän Suomessa. Viljelijät ovat sopeuttaneet vanhojen viljakantojen viljelyn sadon käytötarkoituksen mukaisesti. Kotitarvekäyttöön viljelevien viljelyalat ovat pieniä, hehtaarin tai kaksi, ja aloja viljellään joka toinen tai kolmas vuosi. Ne maanviljelijät, jotka viljelevät vanhoja lajikkeita hieman enemmän, myyvät satoa tai sadosta valmistettuja tuotteita.<br/> <br/> </p> <ul> <li><b>Tutustu viljelysuojeluun: <a href="https://peda.net/id/68ba3fd">Kasvigeenivarojen säilytystavat</a></b></li> <li><b>Tutustu Jorma-ohraan: <a href="https://peda.net/id/ff2921c">Ohra</a></b></li> </ul> <p> </p> 2014-08-26T16:07:15+03:00