https://peda.net/id/57351a0e98db1 2026-08-15T21:58:45+03:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/5736d49b98db1 2025-09-15T10:24:22+03:00 <p><b>Valtaosa sammakkoeläimistä on petoja. Aikuisena ne käyttävät ravintonaan pääasiallisesti hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia eläimiä. Useampien sammakoiden saalistaminen perustuu väijymiseen ja tahmeaan kieleen. </b>Ne sinkoavat kielensä salamannopeasti kohti saalista ja saalis jää kiinni tahmeaan pintaan. <b>Sammakot itse ovat merkittävä ravinnonlähde monille matelijoille, linnuille ja nisäkkäille.</b><br/> <br/> <b>Kaikkien sammakoiden yhteispiirteitä ova</b>t <b>kostea iho, pitkät ja voimakkaat takaraajat ja mulkosilmät. Niiden varpaiden välissä on räpylät ja ihossa limaa erittäviä nystyjä. Sammakon keuhkot ovat yksinkertaiset, siksi ne hengittävät myös kostean ihonsa kautta.</b></p> <p><b>Sammakot ovat</b> <b>vaihtolämpöisiä ja viettävät talvet horroksessa lampien pohjamutaan kaivautuneena, </b>sillä niiden verenkierto ei ole niin tehokasta kuin nisäkkäillä. </p> <p><b>Keväällä sammakot lisääntyvät vedessä kutemalla.</b> Koirassammakot houkuttelevat naaraita kovaäänisellä ”grouk-grouk-grouk”-kurnutuksella.</p> <p><b><span class="editor underline">Sammakon muodonvaihdos</span></b></p> <p><b>1. Sammakot kutevat touko-kesäkuussa. Sammakoilla on ulkoinen hedelmöitys, eli naaras laskee ensin veteen mätimunat, jotka uros hedelmöittää siittiöillään. </b></p> <p><b>2. Munista kuoriutuu toukkia eli nuijapäitä </b>muutamassa viikossa. <b>Ne ovat kasvissyöjiä ja hengittävät kiduksilla.</b></p> <p><b>3. Toukka kehittyy 2-3kk. Sen aikana sille kehittyy silmät ja suu, raajat ja kidusten tilalle keuhkot.</b></p> <p>4..<b> Lopulta sen pyrstö surkastuu</b> ja</p> <p>5. <b>Sammakonpoikanen on valmis siirtymään maa-elämään ja muuttuu samalla petoeläimeksi.</b></p> <p><b>Suomessa eläviä sammakkolajeja on sammakko, viitasammakko ja rupikonna</b>.<b> Vesilisko ja rupilisko kuuluvat pyrstösammakoihin eli salamantereihin.</b> Nimensä mukaisesti ne eivät pudota pyrstöään pois vaikka muuten elävät sammakon lailla. <b>Kaikki Suomessa elävät sammakkolajit ovat rauhoitettuja ja se koskee myös niiden kutua ja nuijapäitä!</b></p> 2026-08-15T21:58:45+03:00 https://peda.net/id/5735dc4798db1 2020-09-04T11:34:04+03:00 <ul> <li>Katso video sammakoista ja rupimanterista</li> <li>Lue teksti ja kirjoita se. Korosta tummennetut kohdat.</li> <li>Piirrä kuvasarja ( 5 kuvaa) sammakon kehityksen eri vaiheista. kutu- nuijapää- takaraajat- eturaajat- aikuinen sammakko</li> <li>Opettele tunnistamaan <b>ruskosammakko, rupikonna ja rupimanteri</b></li> </ul> 2026-08-15T21:58:45+03:00 https://peda.net/id/5737355498db1 2026-08-15T21:58:45+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-5738849a-98db-11f1-a794-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-5738849a-98db-11f1-a794-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="5738849a-98db-11f1-a794-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-2185457" title="https://areena.yle.fi/1-2185457 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tarinoita järveltä: sammakko</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-573833d1-98db-11f1-a794-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-573833d1-98db-11f1-a794-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="573833d1-98db-11f1-a794-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://www.sammakkolampi.net/sammakkoelaimet/lajeja/cristatus.html" title="http://www.sammakkolampi.net/sammakkoelaimet/lajeja/cristatus.html (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tietoa rupimanterista</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-5737da98-98db-11f1-a794-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-5737da98-98db-11f1-a794-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="5737da98-98db-11f1-a794-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=51FC79MvDmw" title="https://www.youtube.com/watch?v=51FC79MvDmw (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Rupimanteri Pohjois-karjalasta</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">video</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2026-08-15T21:58:45+03:00