https://peda.net/id/5730058398db1 2026-08-15T21:58:45+03:00 https://peda.net/:static/546/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/5730f9a898db1 2025-09-01T10:01:36+03:00 <p><b>Miten hyönteiset hengittävät vedessä?</b></p> <p><b>Osa hyönteislajeista elää koko elämänsä vedenpinnan alapuolella, joten niillä on oltava erilaisia keinoja, joilla saavat happea suoraan vedestä tai hakevat sitä ilmasta</b>.</p> <ul> <li> <p><b>Sukeltaja</b>, vesiskorpioni ja hyttysen toukka ottava<b>t happea ilmasta vedenpinnan läpi</b>.</p> </li> <li> <p><b>korennon toukilla</b> on <b>peräpäässään kolme lehtimäistä kidusta</b></p> </li> <li> <p>juotikkaat ja <b>surviaisen toukat</b> ottavat<b> happea ihon läpi</b></p> </li> <li> <p><b>vesihämähäkki</b> hakee happea pinnalta ja kuljettaa sen karvojen suojassa kutomaansa<b> ”sukelluskelloon”</b></p> </li> </ul> <p><b><br/> <span class="editor underline">Toukkana vedessä, aikuisena ilmassa<br/> <br/> </span>1. Surviassääsken täydellinen muodonvaihdos:<br/> </b><b><br/> täydellisessä muodonvaihdoksessa on neljä eri kehitysvaihetta: muna, toukka, kotelo ja aikuinen</b></p> <ul> <li><b>naaras munii veteen munat, jotka vajoavat pohjaan</b></li> <li><b>munista kehittyy punaisia toukkia, jotka kaivautuvat pohjamutaan. Ne syövät planktonia ja orgaanista ainesta</b></li> <li><b>toukka koteloituu ja nousee pintaan</b></li> <li><b>aikuinen surviaissääski kuoriutuu. Se ei enää syö mitään vaan parittelee parveilulennon aikana, munii ja kuolee</b></li> </ul> <p>Katso hyttysen täydellinen muodonvaihdos: <a href="https://areena.yle.fi/1-2185464" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">tästä</a><b><span class="editor underline"><br/> </span></b></p> <p><b>2. Sudenkorennon vaillinainen muodonvaihdos:</b></p> <ul> <li><b> vaillinnaisessa eli osittaisessa muodonvaihdoksessa on kolme eri kehitysvaihetta: muna, toukka ja aikuinen. Kotelovaihe siis puuttuu:</b></li> <li><b>Naaras munii munat veteen.</b></li> <li><b>Munista kehittyy toukkia, jotka elävät vedessä. Ne syövät muita pohjaeläimiä, kasvavat ja luovat nahkaansa monta kertaa.</b></li> </ul> <br/> <ul> <li> <p><b>Lopulta aikuisen sudenkorennon näköinen toukka kiipeää vesikasville ja siitä kuoriutuu aikuinen korento</b></p> </li> <li> <p><b>Aikuinen korento on myös peto, se syö muita lentäviä hyönteisiä.<br/> <br/> </b>Katso sudenkorennon vaillinnainen muodonvaihdos: <a href="https://areena.yle.fi/1-2185454?autoplay=true" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">tästä</a><b><br/> </b></p> </li> </ul> 2026-08-15T21:58:45+03:00 https://peda.net/id/5731764598db1 2025-08-24T17:58:34+03:00 - lue tekstit, katso videot<br/> - kirjoita  kaikki tummennetut tekstit<br/> - piirrä vähintään seuraavat kuvat huolella selityksineen:<br/> * täydellinen muodonvaihdos<br/> *vaillinnainen muodonvaihdos<br/> * rapu<br/> * simpukan lisääntyminen<br/> - Opettele tunnistamaan: <b>hevosjuotikas, vesihämähäkki, sudenkorento, päiväkorento ( ukonkorento). hyttynen, surviaissääski, vesiperhonen, vesiskorpioni, vesimittari, isomalluainen, sukeltaja, hopeaseppä, rapu, simpukka</b> 2026-08-15T21:58:45+03:00 https://peda.net/id/5731c58898db1 2025-08-24T18:04:13+03:00 <p> </p> <p><b>Rapu viihtyy happipitoisissa vesissä. Se viettää elämäänsä pohjan koloissa ja liikuskelee pääasiassa öisin. Se tunnustelee tietään päässä olevilla tuntosarvilla ja hengittää kiduksilla. Ravinnoksi rapu käyttää vesikasveja, hyönteisiä, nilviäisiä ja kuolleita</b> kaloja.</p> <p><b>Ravun kolmiosaista ruumista peittää kova kuori.</b> <b>Ravun kasvaessa kuori käy ahtaaksi ja se kasvattaa itselleen uuden.</b>Kuorenvaihdon aikana se on helppo saalis petokaloille ja veden nisäkkäille.</p> <p> </p> <p><b>Ravulla on yhteensä 19 raajaparia.</b> Vain neljää paria se käyttää <b>kävelyyn.</b> Päässä ja keskiruumiissa olevia raajoja se käyttää s<b>yömiseen</b> ja <b>saksijaloilla se paloittelee saliin ja puolustautuu vihollista vastaan</b>. Jaloillaan rapu myös<b> kaivaa pohjaa, huiskii hengitysvettä kiduksiin ja harjaa takaruumista puhtaaksi</b>. <b>Uhattuna rapu ui takaperin</b>, jolloin <b>pyrstön jalat toimivat meloina.</b> <b>Naarasravut</b> käyttävät <b>takaruumiin jalkojaan</b> myös <b>mätimunien hautomona.</b></p> <p><b>Suomessa elää kaksi rapulajia:</b> <b>kotimainen rapu eli jokirapu ja amerikkalainen täplärapu</b>. Täplärapu kestää paremmin rapujen sienitautia rapuruttoa. Täpläravun tunnistaa saksien tyven valkoisesta täplästä.</p> 2026-08-15T21:58:45+03:00 https://peda.net/id/5732bae198db1 2025-08-24T18:06:55+03:00 <p><b>Simpukat ovat nilviäisiä, joiden pehmeää ruumista peittää kova kalkkikuori. Kuori on myös lihasten kiinnittymispinta ja sen suojaan simpukka voi vetää jalkansa, jonka avulla se liikkuu. Simpukan kuori koostuu kahdesta osasta, jotka kiinnittyvät yhteen saranan avulla. Vaaran uhatessa simpukka voi sulkea kuorensa tiukasti</b> <b>yhteen</b>. Tervettä simpukkaa ei ihminen saa auki paljain käsin.</p> <p><b>Simpukan toisessa päässä on kaksi aukkoa, joista vesi virtaa sisään ja ulos. Simpukat syövät pieniä eliöitä, joita virtaa sisään. Ravinto kulkee kidusten kautta etuosassa olevaan suuhun. Samalla kidukset saavat happea.</b></p> <p><b>Suomessa eläviä simpukoita ovat: järvisimpukka, jokisimpukka ja jokihelmisimpukka ( raakku)</b></p> <p><br/> <b>Simpukan toukat ovat kalojen loisia: </b></p> <ul> <li> <p>siittiöt siirtyvät koiraasta naaraaseen</p> </li> <li> <p>munasoluista kehittyy <b>toukkia, jotka vapautuvat veteen</b></p> </li> <li> <p><b>toukat kiinnittyvät kalojen kiduksiin ja elävät loisina</b></p> </li> <li> <p><b>valmiit pikkusimpukat irrottautuvat kiduksista ja laskeutuvat pohjaan.</b></p> </li> </ul> <p><br/> <br/> </p> 2026-08-15T21:58:45+03:00 https://peda.net/id/573314c498db1 2026-08-15T21:58:45+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-5734744e-98db-11f1-a794-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-5734744e-98db-11f1-a794-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="5734744e-98db-11f1-a794-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.raputieto.net/ravut_suomiravut.htm" title="https://www.raputieto.net/ravut_suomiravut.htm (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">tietoa ravuista</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-57341be7-98db-11f1-a794-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-57341be7-98db-11f1-a794-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="57341be7-98db-11f1-a794-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-2185448" title="https://areena.yle.fi/1-2185448 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tarinoilta järviltä: Rapu</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">lyhyt video ravun elämästä</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-5733c9f2-98db-11f1-a794-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-5733c9f2-98db-11f1-a794-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="5733c9f2-98db-11f1-a794-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-2185463?autoplay=true" title="https://areena.yle.fi/1-2185463?autoplay=true (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tarinoita järveltä: hengittäminen vedessä</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-573374a1-98db-11f1-a794-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-573374a1-98db-11f1-a794-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="573374a1-98db-11f1-a794-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=m9dbz6eVjoI" title="https://www.youtube.com/watch?v=m9dbz6eVjoI (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Raakku- virtavesien helmi</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2026-08-15T21:58:45+03:00