https://peda.net/id/57112ab2765 2019-05-14T17:27:02+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/34d3fe46765 2019-05-14T17:40:23+03:00 <b><span class="editor underline">Perustuslaki</span></b><br/> <br/> <b>- Suomen perustuslaissa luetellaan kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet sekä eri toimielinten valtasuhteet (esim. eduskunta, hallitus, kunta, oikeuslaitos) </b><br/> <b>eli <span class="editor underline">perustuslaki määrää sen kuinka Suomea hallitaan</span></b><br/> <b>- Perustuslain muuttaminen on tehty tavallisen lain muuttamista vaikeammaksi </b><br/> <b>- Tarvitaan 2/3 osan enemmistö ja kahden eri eduskunnan päätös (eli välissä on järjestettävä eduskuntavaalit)</b><br/> <b>- Kiireellisissä tapauksissa voidaan muuttaa yhden eduskunnan päätöksellä, jos muutosta tukee 5/6 osan enemmistö</b><br/> <b>- Tavallinen laki ei voi olla ristiriidassa perustuslain kanssa, tätä tulkitsee eduskunnan perustuslakivaliokunta perustuslakiasiantuntijoiden näkemysten perusteella</b><br/> <br/> <br/> <b><span class="editor underline">Eduskunta</span> </b><br/> <br/> <b>- 200 kansanedustajaa</b><br/> <b>- Ylin vallankäyttäjä</b><br/> <b>- Tärkeimmät tehtävät: </b><br/> <b>1) lakien säätäminen (myös perustuslain) </b><br/> <b>2) valtion rahankäytöstä ja veroista päättäminen (budjetti)</b><br/> <b>3) kansainvälisten sopimusten vahvistaminen </b><br/> <b>4) Kelan ja Yleisradion valvonta</b><br/> <b>5) Hallituksen toimien valvonta &gt; Hallituksen nautittava eduskunnan luottamusta &gt; Epäluottamus johtaa hallituksen eroon (<span class="editor underline">Parlamentarismin periaate</span>)</b><br/> <b>6) Keskeinen rooli myös uuden hallituksen muodostamisessa &gt; Eduskunta valitsee pääministerin (Käytännössä puolueiden neuvotteluiden tulos)</b><br/> <br/> <b>- Istuntosalin edessä paikat hallituksen ministereille, jotka toimivat yleensä myös kansanedustajina</b><br/> <b>- Eduskunnan istuntoa johtaa kansanedustajien joukosta valittu puhemies</b><br/> <b>- Kansanedustajat istuvat salissa <span class="editor underline">eduskuntaryhminä</span>, oikeistopuolueet oikealla vasemmisto vasemmalla. Jokaisella puolueella on oma eduskuntaryhmä, mutta esimerkiksi puolueista eroamisen takia kesken vaalikauden saattaa syntyä uusia eduskuntaryhmiä</b><br/> <br/> <b>Lakialoitteen voi tehdä:</b><br/> <b>1) Hallitus (Valmistellaan yhden tai useamman ministerin johdolla ministeriöissä, esim. liikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä valmistellaan liikenneministeriössä liikenneministerin johdolla)</b><br/> <b>2) Kansanedustajat</b><br/> <b>3) Kansalaisaloite (Vähintään 50 000 allekirjoitusta)</b><br/> <b> Suurimman osan aloitteista eduskunta on hylännyt</b><br/> <br/> <b>- Lakien käsittely tapahtuu eri alojen <span class="editor underline">valiokunnissa</span> (esim. liikennelait liikennevaliokunnassa) &gt; Lopullinen hyväksyminen täysistunnoissa </b><br/> <b>- Kukin kansanedustaja kuuluu useampaan valiokuntaan</b><br/> <b>- Kansanedustajien pitää yleensä noudattaa puolueensa linjaa eli <span class="editor underline">ryhmäkuria</span>,</b> <b>poikkeuksena ovat ns. <span class="editor underline">omantunnon kysymykset</span>, joissa usein annetaan vapaat kädet </b><br/> <br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Hallitus eli valtioneuvosto (kpl 27)</b></span><br/> <br/> <b>- Valtioneuvosto = Pääministeri ja ministerit</b><br/> <b>- Hallitus = presidentti + valtioneuvosto</b><br/> <b>- Arkikielessä valtioneuvostoa kutsutaan hallitukseksi </b><br/> <b>- Pääministeri johtaa valtioneuvostoa</b><br/> <br/> <b>- Kukin <span class="editor underline">ministeri</span> vastaa hänelle annetuista tehtävistä, yleensä tietyn <span class="editor underline">ministeriön</span> toimivaltaan kuuluvista asioista &gt; </b><br/> <b>- Esim. opetusministeri vastaa opetusministeriöstä, ministerillä voi olla tehtäviä myös useasta ministeriöstä tai yksi ministeriö on jaettu kahdelle ministerille</b><br/> <b>- Hallitus muodostetaan puolueiden välisissä hallitusneuvotteluissa, nykyään yleensä eduskuntavaalien jälkeen </b><br/> <br/> <b>&gt; Neuvotteluissa sovitaan: </b><br/> <b>1) Siitä mitkä puolueet menevät hallitukseen (tätä vaihetta kutsutaan usein hallitustunnusteluksi)</b><br/> <b>2) Hallitusohjelmasta eli hallituskauden aikana toteutettavasta politiikasta (esim. lainsäädännön muutokset, valtiontalous, verotus, ulkopolitiikka jne.)</b><br/> <b>3) Ministeripaikoista</b><br/> <br/> <b>- Yleensä suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri</b><br/> <b>- Hallitusneuvottelujen ajan aiempia hallitus jatkaa ns. <span class="editor underline">toimitusministeriönä</span>, joka hoitaa ns. juoksevat asiat</b><br/> <b>- Hallituksen ulkopuolelle jäävät puolueet muodostavat <span class="editor underline">opposition</span>, jonka tehtävä on hallituksen toimien arvostelu</b><br/> <b>- Jos puolueet ovat kykenemättömiä yhteistyöhön presidentti voi pääministerin aloitteesta määrätä uudet eduskuntavaalit </b><br/> <br/> <br/> <b>Hallituksen tehtävät: </b><br/> <b>- Lakien valmistelu eduskunnalle</b><br/> <b>- Valtion budjetin valmistelu </b><br/> <b>- Lakien toimeenpanon valvonta</b><br/> <b>- Lakeja täydentävien asetusten antaminen</b><br/> <b>- Ulkopolitiikan johtaminen yhdessä eduskunnan ja presidentin kanssa</b><br/> <br/> <br/> <b>Erilaisia hallituskokoonpanoja:</b><br/> <br/> <b>- Porvarihallitus (Kok. + Kesk + RKP + Kd tai Kok + Kesk + Ps)</b><br/> <b>- Sinipuna/Sateenkaarihallitus (Kok. + Sdp + pienpuolueita)</b><br/> <b>- Punamulta (Sdp + Kesk. + pienpuolueita)</b><br/> <b>- Kansarintama (Sdp+Kesk+Vasemmistoliitto) </b><br/> <br/> <b>Yllä olevat nimitykset ovat täysin epävirallisia, mutta niitä käytetään yleisesti</b><br/> <br/> <b>Hallitus nimetään myös pääministerinsä mukaan (esim. Sipilän hallitus, Lipposen II hallitus)</b> 2019-05-14T17:40:23+03:00