<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/541/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Tehtäviä</title>
<id>https://peda.net/id/56c6e920026</id>
<updated>2017-03-06T13:37:54+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/56c6e920026:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Jaro.Kangasniemi/teht%C3%A4vi%C3%A4#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/541/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kalevala</title>
<id>https://peda.net/id/6b9abaa2026</id>
<updated>2017-03-17T08:11:03+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaro.Kangasniemi/teht%C3%A4vi%C3%A4/kalevala#top" />
<content type="html">Kalevalan on kirjoittanut Elias Lönnört joka eli vuosina 1802-1884.Kalevala on julkaistu vuonna 1835.Se on koottu &lt;span&gt;suomalais-karjalais runoista. &lt;/span&gt;&lt;span&gt;Kalevalan alussa on luomismyytti, jonka mukaan maailma syntyi sotkan&lt;/span&gt;&lt;span&gt; munasta. Kalevala kuvaa muun muassa Kalevalan&lt;/span&gt;&lt;span&gt; ja Pohjolan&lt;/span&gt;&lt;span&gt; kansojen sekä eri päähenkilöiden välisiä kiistoja, kostoreissuja ja kosiomatkoja sekä Sammon&lt;/span&gt;&lt;span&gt; rakentamista ja ryöstöä.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; Tapahtumat päättyvät kristinuskon&lt;/span&gt;&lt;span&gt; tuloon.Kalevalalla on ollut suuri merkitys suomalaisen kansallistunteen luojana. Se on myös vaikuttanut laajasti taiteisiin ja tieteisiin.&lt;/span&gt;</content>
<published>2017-03-06T13:38:29+02:00</published>
</entry>


</feed>