Slangi

2020-04-15T16:59:31+03:00

1. Lue oppikirjasta sivu 36. Vastaa kysymyksiin a-e.

a) Milloin ja miksi vanha Helsingin eli Stadin slangi syntyi?
Syntyi 1890-luvulla, sillä ruotsinkieliseen Helsinkiin muutti suomenkielistä työväestöä maaseudulta, ja tarvittiin yhteinen kieli.
b) Mitkä kielet vaikuttivat vanhaan slangiin?
suomi, ruotsi ja venäjänkieli.
c) Mistä kielistä uusi slangi on saanut aineksia?
suomi, somalia, turkki, arabia.
d) Miksi slangi muuttuu nopeasti?
Se tiivistää ryhmätunnetta ja pitää muut ulkopuolella.
e) Mitä kautta slangiin saadaan uusia sanoja? (kolme konstia)
Lainaamalla, lyhentämällä ja johtamalla, antamalla yleiskielen sanoille uusia merkityksiä.

2. Tee tehtävä 6 sivulta 37.
a) muija, akka, eukko, mimmi,
b) äijä, veli, Jätkä, bro, houmboi,
c) dumbass, separi, Jori, idari, daiju, idiootti, handicap, kaikkee
e) money, cash, fygy, fyffe, massi, ege,
f) gänäs, päissää, radalla, kännissä.

3. Yhdistä slangi-ilmaus yleiskieliseen.

Frendil on hirvee hedari. Kaverilla on kova päänsärky
Vippaa klabbii, vatkaa tsengaa. Heiluta jalkaa, heiluta kenkää
Skobeist tulee stydii fjongaa. kaiuttimet soivat lujaa.
Slumppaa slibari zugeen. Osta junalippu

4. Muuta slangilla kirjoitettu Aku Ankka -sarjakuvan alku yleiskielelle. Sarjakuva löytyy liitteestä. Käytä tarvittaessa apunasi slangisanakirjaa.

Aku Ankka metsästää rahaa.

Työ on sinun. Minä nään, että sinä älyät tämän homman helposti.

Tässä on sinulle työlaukku. Bisnes pyörii niin, että rahat rahat menee korkojen kanssa. Sinä tienaat promillen osuutta.

Jess! Hienoa!

Kaverit saavat tulla auttamaan minua. Minä voin maksaa heille vähän rahaa.

Nyt mennään jätkät! Meillä on töitä. Kohta minulla on miljoona euroa...taisiis niinkuin meillä on.

Ai mitä
niinkuin
töitä?

Minä olen perintäkonsultti ja te olette minun apulaisiani.

Unohda koko juttu! Konsultit ovat syvältä.
Mene sinä vaan yksin.

Jos minä sanon, että te lähdette mukaan, niin tehän lähdette mukaan -Mennään!

Yleiskielestä murteisiin

2020-04-15T16:24:44+03:00

1. Lue oppikirjasta sivut 29-30. Tee sen jälkeen tehtävät 1-2 sivulta 31.
1.
A) Sävyltään asiallista ja selkeää ja kaikille ymmärrettävää.
b) virallisissa tilaisuuksissa, esitelmissä, juhlapuheissa, televisio -ja radiouutisista.
c) Asiakirjoituksiin, lakeihin, tieteellisiin tutkimuksiin, tietoteoksiin ja uusimpiin lehtiartikkeleihin.
d) Koska sillä välitetään tietoa ja kirjoitetaan muun muassa lakeja, sen pitää olla selkeää.
e) Sitä missä tilanteessa tulee käyttää yleiskieltä ja milloin ei.

2.
A) B, E, F,
B) Onko kyseessä yleiskieli vai slangi.
C) Nuorille/teineille.

2. Lue oppikirjasta sivut 32-33. Vastaa kysymyksiin a-e.

a) Mikä on vaikuttanut siihen, että Suomessa puhutaan erilaisia murteita?
Suomen asutushistoria.
b) Mitkä ovat suomen murteiden kaksi pääryhmää? Miksi nämä ryhmät eivät kehittyneet eri kieliksi?
Länsi -ja itämurteet, eivät siksi koska niiden välillä oli kuitenkin yhteyksiä ja muuttoliikettä.
c) Mitkä murreryhmistä kuuluvat itä-, mitkä länsimurteisiin?

d) Mihin murrealueeseen oma kotipaikkasi kuuluu?
Savolaismurteisiin

e) Mitä tarkoittaa välimurre
Murre jossa yhdistyvät erilaiset murrepiirteet

f) Millaisia eroja murteiden välillä on? (neljä asiaa)
Äntämisessä, taivutusessa, puherytnissä ja sävelkulussa.

3. Kumpaa sanaa käytät?

länsimurteet - - - - - - - - - - itämurteet

a) vihta - - - - - - - - - - - - - - vasta= kumpaakin
b) paatti - - - - - - - - - - - - - vene= vene
c) tumput - - - - - - - - - - - - lapaset= lapaset
d) santa - - - - - - - - - - - - - hiekka=hiekka
e) suvi - - - - - - - - - - - - - - kesä =kesä
f) ehtoo - - - - - - - - - - - - - ilta= ilta
g) liina - - - - - - - - - - - - - -huivi=huivi

4. Tutustu eri murteiden tunnuspiirteisiin (a-kohta) ja tee murreryhmiin liittyvä tehtävä (b-kohta).

a) Lue huolella eri murteiden tunnuspiirteet ja kuuntele näytteet. Murreryhmiä on tässä esiteltynä yhteensä seitsemän. Tee sen jälkeen tehtävä b.

Murrenäyte: Heli Laaksonen, Peippo vei

Murrenäyte: Matti Näsä kaukosäätimen kans

Murrenäyte: Kuinka ollahan pohojalaasia

Murrenäyte: Ananasmullet

Murrenäyte: Napapiirin sankarit 3 -traileri

Murrenäyte: Uutisia Savon murteella

Murrenäyte: Antti Rokka suuttuu (katkelma vuoden 2017 Tuntematon sotilas -filmatisoinnista)

(Halutessasi voit kuunnella lisää murrenäytteitä Iltasanomien sivulta tämän linkinkautta.)

b) Olet edellä tutustunut eri murteiden tuntomerkkeihin ja murrenäytteisiin. Liitteistä (tehtävien lopusta) löydät Aku Ankka -sarjakuvia näillä murteilla kirjoitettuna. Osoita jokaisesta sarjakuvasta esimerkkejä kyseisen murteen tunnuspiirteistä. Käytä apunasi a-kohdan kuvia, joissa tunnuspiirteitä on lueteltu.

Keski -ja Pohjois-Pohjanmaan murteet: Vikkaa, Löökeisä, Kassanpohojalle, Täsähei, Nää, Ettoot, Viijä, Näläkä.

Hämäläismurteet: Siskonmiäs, Justiin, Om meinaa, Sanonee, Nyssin, Kekä, Teittiä, Totanoi, Kyä, Teitin, Si,

Peräpohjolanmurteet: Hyä, itteeltä, ymmä etheen, met, jelppaahmaan, konstila, pukila, Kiipeämä, illala, ko, tisniin, mikäs son, ropleema, olemakhaan.

Kaakkoismurteet: olkoo, laitimaine, vähhää, mie, onne omiaa, pan, ni, roskapönttölöi, jottai, Viksumpaa tienestii, siul.

Lounaismurteet: onneline, satauhat, eksä tiärä, tommosi kysymyksi, kui, mont, korva, jäneksel o, viäl, aivottomuurest

Savolaismurteet: aekol, häeritä, hilijoo, paekat, koera, voetasko, heretkee, tiijättä,

Etelä-Pohjanmaan murteet: kaikkeesta, miäs,haluaasimma, tootta, pykäkkää, pystyhyn, minoon, itte, ilimaantuko.

5. Yhdistä puhekielinen virke yleiskieliseen.

a.
See pahus puhus lööperi. ----------------- Miten ikävää!
Mallak tämä tröijy mul ollenkas? -------- Miksi sinulla on vene mukana?
Niimpalkauhia! ---------------------------Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan?
Kui sul o paat fölis? ---------------------- Hän valehteli.

Hän valehteli= See pahus puhus lööperi.
Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan= Mallak tämä tröijy mul ollenkas.
Miksi sinulla on vene mukana= kui sul o paat fölis
Miten ikävää= Niimpalkauhia!

b.
Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen? -------------- Hetkinen.
Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo. ----------------------Mihin voin pysäköidä?
Uotahan jonnin aekoo. ---------------------------------- Ole aloillasi!
Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo! ---------------- Jätä viesti äänimerkikin kuultuasi.

Hetkinen= Uotahan jonkin aekoo.
Mihin voin pysäköidä= Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen?
Ole aloillasi= Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo!
Jätä viesti äänimerkin jälkeen= Tuuttauksen jäläkeen ala huastoo.

c.
Mennähän äireen kans yhyres. --------------------- Syö toki puuroa padasta.
Son tuallaane mettäpöyröö. ------------------------ Menemme yhdessä äidin kanssa.
Viruta kätes verellä. --------------------------------- Hän on vähän hölmö.
Syä vaan parasta puurua. --------------------------- Pese kätesi vedellä.

Syö toki puuroa padasta= Syä vaan parasta puurua.
Menemme yhdessä äidin kanssa= Mennäähän äireen kans yhyres.
Hän on vähän hölmö= Son tuallaane mettäpöyröö
pese kätesi vedellä= viruta kätes verellä.

d.
Sie haastat järkevvii. --------------------------- Pidät käsiä taskussa kävellessäsi.
Suat käyvä onkkii jotta suat kalloo. ----------- Pääsi kastui sateella.
Sie käyt käet taskus. --------------------------- Puhut viisaita.
Saeves' män siu piähän. ----------------------- Jos haluat kalaa, sinun pitää onkia.

Pidät käsiä taskussa kävellessäsi= Sie käyt käet taskus
Pääsi kastui sateella=Saeves män siu piähän
puhut viisaita= sie haastat järkevvii
jos haluat kalaa, sinun pitää onkia= suat käyvä onkkii jotta sua kalloo

6. Pohdi seuraavia asioita.

a) Mitkä murrepiirteet ovat omassa murteessasi helposti tunnistettavia?
D puuttuu tai on h. Välivokaali, konsonatti kohdentuu toisen tavun alussa. Myö, työ,
b) Mitä murresanoja itse käytät?
En itse puhu Savonmurretta koska olen asunut 10vuotta Tampereella. Ainut savolainen sana mitä joskus käytän on ”elä”
c) Missä tilanteessa käytät omaa murretta?
Tampereen murretta aina kun puhun sukulaisille perheenjäsenille ja kavereille.
d) Oletko jossain tilanteessa tietoisesti välttänyt murteen käyttöä? Miksi?
Olen äitini puolen sukulaisten kanssa koska kaikki ovat Savosta alkuperäisin.
e) Miten suhtaudut murteisiin.
Ne ovat todella hienoja ja kuulostavat upeilta. Se on todella uniikki asia ja se ns yhdistää ihmisiä.

7. Testaa linkistä löytyvällä testillä, tunnistatko suomen murteet.

Viikko 16

Slangi

Yleiskielestä murteisiin