https://peda.net/id/55ee741a619 2022-11-11T09:20:35+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/b8cf6012619 2022-11-11T09:23:21+02:00 <span class="markedContent"><span dir="ltr">Forum Yhteiskuntaoppi 2</span> <span dir="ltr">Luku</span> <span dir="ltr">1</span><span dir="ltr">6<br/> <br/> </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">Luku</span> <span dir="ltr">1</span><span dir="ltr">6</span><span dir="ltr">: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Kuvatehtävä s. 126</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Yritysten irtisanomiset nousevat usein uutisotsikoihin, mutta tuotannon</span><br/> <span dir="ltr">laajentaminen ja uusien työntekijöiden palkkaaminen eivät puhkaise yhtä helposti</span><br/> <span dir="ltr">uutiskynnystä. Mikä t</span><span dir="ltr">ätä ristiriitaa voisi selittää?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Suuret irtisanomiset ovat viime vuosina koskeneet aloja, jotka ovat perinteisesti</span><br/> <span dir="ltr">työllistäneet paljon ihmisiä. Kun esimerkiksi paperi</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja elektroniikkateollisuuden</span><br/> <span dir="ltr">tuotantolaitoksia on suljettu, irtisanottavia on ollut satoja</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Uudet työpaikat ovat syntyneet pk</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">sektorille. Useat yritykset ovat palkanneet muutamia tai</span><br/> <span dir="ltr">jopa kymmeniä uusia työntekijöitä. Kahden työntekijän palkkaaminen ei ole uutisen</span><br/> <span dir="ltr">arvoinen asia. Jos kuitenkin 5 000 pk</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">yritystä palkkaa vuodessa keskimäärin 2 uut</span><span dir="ltr">ta</span><br/> <span dir="ltr">työntekijää, on uusien työpaikkojen määrä 10 000.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">Kuvatehtävä s. 127</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Kotimaisten hyödykkeiden kuluttaminen tukee Suomen kansantaloutta.</span> <span dir="ltr">Selvitä,</span><br/> <span dir="ltr">mitä Hyvää Suomesta</span> <span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">merkki lupaa kuluttajalle.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">E</span><span dir="ltr">lintarvike on valmistettu Suomessa suomalaisista raaka</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">aineista</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Y</span><span dir="ltr">hden ainesos</span><span dir="ltr">an tuotteet, esim. maito ja vehnäjauho, ovat 100 %</span> <span dir="ltr">kotimaisia</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">M</span><span dir="ltr">yös liha, kala ja</span> <span dir="ltr">kananmunat</span> <span dir="ltr">ovat aina täysin suomalaisia</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">J</span><span dir="ltr">os tuotteessa on useampia ainesosia, raaka</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">aineiden suomalaisuusasteen tulee olla</span><br/> <span dir="ltr">vähintään 75 %</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">L</span><span dir="ltr">opputuote on valmistettu</span> <span dir="ltr">ja pakattu Suomessa</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <b><span dir="ltr">Perustehtävät</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">1</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Mitä tarkoittaa taloussuhdanne?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">T</span><span dir="ltr">aloussuhdanne</span> <span dir="ltr">tarkoittaa kokonaistuotannon kehityksessä tapahtuvaa vaihtelua. Yksi</span><br/> <span dir="ltr">taloussuhdanteen jakso pitää sisällään nousu</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja laskusuhdanteen.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">2</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Miksi talous ei kasva joka vuosi yhtä nopeasti?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Talouskasvun vauh</span><span dir="ltr">ti vaihtelee, koska kokonaiskysyntä vaihtelee.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kokonaiskysyntään vaikuttavat mm. inflaatio, korkotaso, työttömyys ja viennin muutokset.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Inflaatio vähentää ostovoimaa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Korkotason nousu vähentää velaksi kuluttamista ja laina</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">asiakkaiden ostovoimaa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Työttömyy</span><span dir="ltr">s heikentää kulutusmahdollisuuksia</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Viennin heikkeneminen heijastuu ulkomaankauppaa käyvien yrityksien kautta koko</span><br/> <span dir="ltr">yhteiskuntaan.</span></span> <div class="page" aria-label="Sivu 1"><!--filtered attribute: data-page-number="1"--><!--filtered attribute: data-loaded="true"--> <div class="annotationEditorLayer"><!--filtered attribute: data-main-rotation="0"--> </div> </div> <div class="page" aria-label="Sivu 2"><!--filtered attribute: data-page-number="2"--><!--filtered attribute: data-loaded="true"--> <div class="canvasWrapper"> </div> </div> <b><span class="markedContent"><span dir="ltr">Syventävät tehtävät</span></span></b><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">3</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Mainitse</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">a)</span> <span dir="ltr">kaksi noususuhdanteeseen liittyvää positiivista ja kaksi negatiivista asiaa</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">P</span><span dir="ltr">ositiivis</span><span dir="ltr">ia asioita</span><span dir="ltr">:</span> <span dir="ltr">T</span><span dir="ltr">yöttömyys on vähäistä, va</span><span dir="ltr">l</span><span dir="ltr">tion verotulot kasvavat.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">N</span><span dir="ltr">egatiivis</span><span dir="ltr">ia asioita</span><span dir="ltr">: Korot nousevat, inflaatio kiihtyy.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">b)</span> <span dir="ltr">kaksi laskusuhdanteeseen liittyvää positiivista ja</span> <span dir="ltr">negatiivista asiaa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Positiivis</span><span dir="ltr">ia asioita</span><span dir="ltr">: Korot laskevat, inflaatio pysyy matalana.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Negatiivis</span><span dir="ltr">ia asioita</span><span dir="ltr">:</span> <span dir="ltr">T</span><span dir="ltr">yöttömyys lisääntyy, valtion verotulot pienenevät.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">4</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Esseetehtävä: Poh</span><span dir="ltr">di, millä eri tavoilla taloussuhdanteet leviävät maasta toiseen.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Ulkomaankauppa: etenkin Suomen kaltaisten pienten maiden talous on riippuvainen</span><br/> <span dir="ltr">viennistä. Maailman suhdanteet heijastuvat öljyn ja muiden tärkeiden raaka</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">aineiden</span><br/> <span dir="ltr">hintoihin.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Turismivirrat eri</span> <span dir="ltr">maiden välillä kasvavat ja vähenevät kansainvälisten taloussuhdanteiden</span><br/> <span dir="ltr">myötä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Rahoitusmarkkinat: kansainväliset pääomaliikkeet vaikuttavat kansantalouksiin; pankitkin</span><br/> <span dir="ltr">ovat kansainvälisiä ja tekevät sijoituksia moniin maihin.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Yleinen mielipide/asenne tul</span><span dir="ltr">evaisuuteen: epävarmuus jossain maassa tai jollain</span><br/> <span dir="ltr">talousalueella (esim. USA) voi levitä muihin maihin ja vaikuttaa kuluttajiin ja sijoittajiin,</span><br/> <span dir="ltr">vaikka heidän maansa talous olisi hyvässä kunnossa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <b><span dir="ltr">Aineistotehtävät</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">5</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Tutki matkailu</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja ravintolan etujärjestö MaRan suhdanneka</span><span dir="ltr">tsausta kesältä</span><br/> <span dir="ltr">2020.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">a)</span> <span dir="ltr">Miten eri tavoin koronakriisi koetteli matkailu</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja ravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kaikki alat olivat menettäneet suuren osan liikevaihdostaan,</span> <span dir="ltr">festivaaliala</span> <span dir="ltr">kaikista e</span><span dir="ltr">niten.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kaikki alat olivat joutuneet lomautt</span><span dir="ltr">amaan työntekijöitään, moni yritys oli lomauttanut</span><br/> <span dir="ltr">kaikki työntekijänsä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Joidenkin alojen yritykset pelkäsivät konkurssia</span><span dir="ltr">. E</span><span dir="ltr">niten</span> <span dir="ltr">ko</span><span dir="ltr">nk</span><span dir="ltr">urssia</span> <span dir="ltr">pelkäsivät keilahalli</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja</span><br/> <span dir="ltr">huvipuistoyrittäjät.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">b)</span> <span dir="ltr">Pohdi, miksi festivaalialalla oli pienin konkurssiu</span><span dir="ltr">hka, vaikka se oli menettänyt</span><br/> <span dir="ltr">liikevaihdostaan eniten.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Festivaaliala</span><span dir="ltr">n</span> <span dir="ltr">kiinteät kulut</span> <span dir="ltr">ovat pienemmät</span> <span dir="ltr">kuin esim. keilahall</span><span dir="ltr">ie</span><span dir="ltr">n</span> <span dir="ltr">tai</span> <span dir="ltr">huvipuisto</span><span dir="ltr">jen</span><span dir="ltr">: jos</span><br/> <span dir="ltr">fest</span><span dir="ltr">ivaaleja ei pidetä</span><span dir="ltr">,</span> <span dir="ltr">j</span><span dir="ltr">ärjestäj</span><span dir="ltr">ien</span> <span dir="ltr">ei</span> <span dir="ltr">t</span><span dir="ltr">äydy</span> <span dir="ltr">esim.</span> <span dir="ltr">maksaa</span> <span dir="ltr">artistien</span> <span dir="ltr">suuria</span> <span dir="ltr">keikkapalkkioita</span><span dir="ltr">.</span><br/> <span dir="ltr">Lisäksi</span> <span dir="ltr">kaikki työntekijät</span> <span dir="ltr">olivat</span> <span dir="ltr">lomautettuina</span> <span dir="ltr">festivaalial</span><span dir="ltr">alla</span><span dir="ltr">. Festivaalijärjestäjien</span><br/> <span dir="ltr">sopimuksissa on ilmeisesti ollut selkeät purkuehdot peruuntumistapauksissa</span><span dir="ltr">, joten</span><br/> <span dir="ltr">järj</span><span dir="ltr">estäjille ei ole tullut ylimääräisiä kustannuksia.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">c)</span> <span dir="ltr">Etsi MaRan uusin suhdannekatsaus. Miten tilanne on muuttunut koronakriisin jälkeen?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Opiskelijan oma vastaus.</span></span> 2022-11-11T09:23:21+02:00 https://peda.net/id/30ca1472619 2022-11-11T09:26:43+02:00 <span class="markedContent"><span dir="ltr">Forum Yhteiskuntaoppi 2</span> <span dir="ltr">Luku</span> <span dir="ltr">1</span><span dir="ltr">7</span></span><span class="markedContent"> <br/> </span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Luku</span> <span dir="ltr">1</span><span dir="ltr">7</span><span dir="ltr">: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <b><span dir="ltr">Perustehtävät</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">1</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Mi</span><span dir="ltr">kä on kuluttajahintaindeksi?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kuluttajahintaindeksi</span> <span dir="ltr">on Tilastokeskuksen säännöllisesti julkaisema indeksi, joka mittaa</span><br/> <span dir="ltr">yleistä hintatasoa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">2</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Mitkä ovat kaksi yleisintä syytä sille, että yritykset nostavat hyödykkeiden</span><br/> <span dir="ltr">hintoja?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kysyntä on kasvanut.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Tuotant</span><span dir="ltr">okustannukset ovat nousseet.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">3.</span> <span dir="ltr">Mistä syystä yleinen hintataso saattaa joskus laskea?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kysyntä laskee niin paljon, että yrittäjien on pakko tiputtaa hintojaan. Taustalla voi olla</span><br/> <span dir="ltr">esim. talouskriisi tai se, että ihmiset odottavat hintojen laskevan ja</span> <span dir="ltr">lykk</span><span dir="ltr">äävät</span> <span dir="ltr">siksi</span><br/> <span dir="ltr">kuluttamista.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <b><span dir="ltr">Syventävät tehtävät</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">4</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Tee käsitekartta inflaation vaikutuksista talouteen ja yhteiskuntaan.</span></span><span class="markedContent"><br/> <b><span dir="ltr">Näkökulmia:</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Talous</span><span dir="ltr">:</span></span><span class="markedContent"><br/> <b><span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">K</span><span dir="ltr">orkea inflaatio</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">heikentää ostovoimaa</span> <span dir="ltr">ja vähentää kysyntää</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">hidastaa talouskasvua</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">nostaa korkotasoa</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">heikentää vientiyritysten hintakilpailukykyä</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">lisää epävarmuutta; taloutta on vaikea suunnitella</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">saattaa hyödyttää velkaa ottaneita (riippuu koron kehittymisestä)</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">haittaa tallettajia (käyttötilit</span> <span dir="ltr">nollakorkoisia)</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <b><span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">M</span><span dir="ltr">altillinen inflaatio</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">ylläpitää kuluttamista</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">ylläpitää talouskasvua</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">lisää varmuutta tulevasta: taloutta on melko helppo suunnitella</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">suojelee deflaatiolta</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">E</span><span dir="ltr">sim. EKP:n inflaatiotavoite noin 2 %</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <b><span dir="ltr">Yhteiskunta:</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">I</span><span dir="ltr">nflaatio lisää tuloeroja</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">P</span><span dir="ltr">alkat</span> <span dir="ltr">nousevat</span> <span dir="ltr">usein</span> <span dir="ltr">hintojen noustessa</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">T</span><span dir="ltr">ulonsiirrot eivät välttämättä nouse, vaikka hinnat nousevat, tai</span> <span dir="ltr">ne</span> <span dir="ltr">nousevat</span> <span dir="ltr">viiveellä</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">K</span><span dir="ltr">orkea inflaatio lisää levottomuutta, jos esim. ruoan hinta nousee</span><span dir="ltr">.</span></span> <div class="page" aria-label="Sivu 1"><!--filtered attribute: data-page-number="1"--><!--filtered attribute: data-loaded="true"--> <div class="annotationEditorLayer"><!--filtered attribute: data-main-rotation="0"--> </div> </div> <span class="markedContent"><span dir="ltr">5</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Ota kantaa väitteeseen: Deflaatio on inflaatiota p</span><span dir="ltr">ahempi talouden ongelma.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Väite on totta, etenkin jos vertaa</span> <span dir="ltr">kesk</span><span dir="ltr">enään</span> <span dir="ltr">deflaatiota ja maltillista inflaatiota.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Deflaatio vähentää kysyntää ja aiheuttaa samankaltaisia ongelmia kuin inflaatio</span><br/> <span dir="ltr">(työttömyys ym.), mutta vaikutukset saattavat tulla nopeammin ja olla vakavam</span><span dir="ltr">pia.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Ihmiset lakkaavat kuluttamasta ja jäävät odottamaan hintojen laskemista.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kokonaiskysyntää vähenee nopeasti</span><span dir="ltr">, jolloin</span> <span dir="ltr">yritykset saattavat joutua suuriin vaikeuksiin.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Hiipunut kysyntä voi johtaa yritysten konkursseihin, työttömyyden kasvuun ja verotulojen</span><br/> <span dir="ltr">laskuun.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Koko kansantalous seisahtuu.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">6.</span> <span dir="ltr">Katso luvun 4 kansantalouden kiertokulkukaaviota. Miten inflaatio tai deflaatio</span><br/> <span dir="ltr">vaikuttavat kiertokulkuun?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Inflaatiolla voi olla esimerkiksi seuraavanlaisia</span> <span dir="ltr">vaikutuksia:</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kulutussektorin kuluttaminen vähenee, joten kokonaiskysyntä pienenee.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Viennistä saatavat tulot vähenevät.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Tuotantosektorin voitot pienenevät.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Palkankorotusvaatimukset kasvavat. Jos inflaatio hidastaa talouskasvua, julkisen sektorin</span><br/> <span dir="ltr">saamat v</span><span dir="ltr">erotulot vähenevät. Toisaalta inflaatio voi tilapäisesti lisätä hintoihin sidotun</span><br/> <span dir="ltr">arvonlisäveron tuottoa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Tuontituotteista tulee suhteellisesti edullisempia kuin ennen</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <b><span dir="ltr">Aineistotehtävät</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">7</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Lue Ylen uutinen Argentiinan inflaatiosta.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">a)</span> <span dir="ltr">Miksi hintojen nousu on Argentiinassa jatkuva ongelma?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Valtiontalous on rakenteellisesti alijäämäinen,</span> <span dir="ltr">joten</span> <span dir="ltr">julkisella sektorilla on paljon velkaa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kesku</span><span dir="ltr">spankki yrittää lievittää ongelmaa laskemalla liikkee</span><span dir="ltr">lle</span> <span dir="ltr">rahaa, mikä nostaa hintoja.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Tilanne on ollut tällainen jo vuosikymmeniä</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">A</span><span dir="ltr">rgentiinalaisille korkea inflaatio on normaali</span><br/> <span dir="ltr">talouden ilmiö.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">b)</span> <span dir="ltr">Miten se on vaikeuttanut ihmisten elämää?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Ihmisten on</span> <span dir="ltr">vaikea pysyä perillä oikeasta hintatasosta. Yrity</span><span dir="ltr">kset yrittävät käyttää tätä</span><br/> <span dir="ltr">hyväkseen</span> <span dir="ltr">pyytämällä</span> <span dir="ltr">hyödykkeistä korkeita hintoja.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Hintojen jatkuva nousu aiheuttaa epävarmuutta.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Ulkomaiset yritykset eivät investoi Argentiinaan, koska tulevaisuuden hintataso on niin</span><br/> <span dir="ltr">epävarma.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Palkat nousevat, mutta usein</span> <span dir="ltr">viiveellä</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">c)</span> <span dir="ltr">Miten ihmiset yrittävät suojautua hintojen nousulta?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Keskiluokka joutuu suunnittelemaan</span> <span dir="ltr">rahankäyttönsä</span> <span dir="ltr">tarkasti</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Säästäväisyys, tarjoukset, suurien erien ostaminen kerralla ja osamaksukauppa ovat</span><br/> <span dir="ltr">arkipäivän keinoja selviytyä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Ne, jotka pystyvät, säästävät rahaa dollareissa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Keskuspankki on rajoittanut dollareiden vaihtoa, jotta valuutta ei pakenisi maasta. Tämän</span><br/> <span dir="ltr">vuoksi</span> <span dir="ltr">dollarikaupa</span><span dir="ltr">lle on syntyn</span><span dir="ltr">y</span><span dir="ltr">t</span> <span dir="ltr">pimeät markkinat.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Köyhyys on lisääntynyt. Tuhannet ihmiset ovat hakeneet oleskelulupaa vauraammasta</span><br/> <span dir="ltr">Uruguaysta</span></span> 2022-11-11T09:26:42+02:00 https://peda.net/id/b4f3f40a671 2022-11-18T09:22:06+02:00 <span class="markedContent"><span dir="ltr">Luku</span> <span dir="ltr">1</span><span dir="ltr">8</span><span dir="ltr">: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <b><span dir="ltr">Perustehtävät</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">1</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Mitä eroa on käsitte</span><span dir="ltr">illä työttömyysaste ja työllisyysaste?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Työttömyysaste mittaa työttömien osuutta työikäisestä väestöstä. Työttömäksi lasketaan</span><br/> <span dir="ltr">aktiivisesti töitä hakevat työikäiset ihmiset.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Työikäisenä pidetään 15</span><span dir="ltr">–</span><span dir="ltr">74</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">vuotiaita ihmisiä, mutta työllisyysaste mittaa työtä tek</span><span dir="ltr">evien</span><br/> <span dir="ltr">osuutta 15</span><span dir="ltr">–</span><span dir="ltr">64</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">vuotiaasta väestöstä (Tilastokeskuksen määritelmä). 65</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">vuotiaana</span><br/> <span dir="ltr">eläkkeelle jääneet eivät siis heikennä työllisyysastetta, mutta moni jää eläkkeelle jo</span><br/> <span dir="ltr">aikaisemmin. Eläkeläisten voidaan katsoa heikentävän työllisyysastetta.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">2</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Mitä haitt</span><span dir="ltr">aa työttömyydestä on</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">a)</span> <span dir="ltr">työttömälle itselleen</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Käytettävissä olevat tulot pienenevät</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">k</span><span dir="ltr">uluttamisen mahdollisuudet heikentyvät</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">T</span><span dir="ltr">yöpaikan sosiaalinen hyöty jää pois</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">S</span><span dir="ltr">yrjäytymisen vaara kasvaa (erityisesti pitkäaikais</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja nuorisotyöttömyys)</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">A</span><span dir="ltr">mmattitaidon ylläpito on hankalaa, ja itsetun</span><span dir="ltr">to voi heikentyä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">b)</span> <span dir="ltr">julkiselle sek</span><span dir="ltr">torille?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Valtio ja kunta menettävät ansiotuloon perustuvia veroja.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">K</span><span dir="ltr">ulutuksesta saatavat verotuotot pienenevät.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Yhteisöveron</span> <span dir="ltr">määrä pienenee.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Työttömyys kasvattaa</span> <span dir="ltr">tulonsiirtoja.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Työttömyys merkitsee, etteivät kaikki kansantalouden tuotannontekijät ole</span><br/> <span dir="ltr">tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Tämä</span> <span dir="ltr">näkyy tuotantomahdollisuuksien käyrässä</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">3.</span> <span dir="ltr">Miksi työvoimapula saattaa olla tulevaisuudessa ongelma?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Työikäisen väestön määrä las</span><span dir="ltr">kee, koska he edustavat pienempiä ikäluokkia kuin pian sotien</span><br/> <span dir="ltr">jälkeen syntyneet suuret ikäluokat. Automatisointi saattaa kuitenkin korvata osan</span><br/> <span dir="ltr">työpaikoista, joten työvoimapulaa on vaikea ennustaa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Työvoimapulan vuoksi kokonaistarjonta ei ole niin suuri ku</span><span dir="ltr">in</span> <span dir="ltr">se voisi olla</span> <span dir="ltr">kysynnän</span><br/> <span dir="ltr">perusteella</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Työvoimapula nostaa luultavasti ainakin joidenkin alojen palkkoja, mikä saattaa nostaa</span><br/> <span dir="ltr">hintoja.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Palveluiden järjestäminen ei onnistu, jos ei ole työvoimaa (lääkärit, siivoojat yms.).</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Yritykset saattavat siirtää tuotant</span><span dir="ltr">oaan maihin, joissa on tarjolla riittävästi työvoimaa.</span></span> <div class="page" aria-label="Sivu 1"><!--filtered attribute: data-page-number="1"--><!--filtered attribute: data-loaded="true"--> <div class="annotationEditorLayer"><!--filtered attribute: data-main-rotation="0"--> </div> </div> <b><span class="markedContent"><span dir="ltr">Syventävät tehtävät</span></span></b><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">4</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Perustele väite: Täystyöllisyys ei ole kansantaloudelle hyvä asia.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kun</span> <span dir="ltr">t</span><span dir="ltr">yöttömyy</span><span dir="ltr">s</span><span dir="ltr">aste</span> <span dir="ltr">lask</span><span dir="ltr">ee</span> <span dir="ltr">lähelle nollaa</span><span dir="ltr">,</span> <span dir="ltr">alkaa</span> <span dir="ltr">ilmetä työvoimap</span><span dir="ltr">ulaa. Se nostaa palkkoja ja</span><br/> <span dir="ltr">voi johtaa inflaation kiihtymiseen.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Ns. luonnollinen työttömyysaste kuvaa sitä, että pieni työttömyysaste suojaa</span><br/> <span dir="ltr">työvoimapulalta.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">5</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Tee käsitekartta työttömyyden eri syistä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Näkö</span><span dir="ltr">ku</span><span dir="ltr">lmia:</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">suhdannetyöttömyys</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">laskusuhdanteen ongelma</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">rakennetyöttömyys</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">rakenteelliset muutokset, esim. globalisaatio, automatisointi</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">kausityöttömyys</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">e</span><span dir="ltr">sim. matkailualan ongelma</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">kitkatyöttömyys</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">työpaikan vaihtajat, juuri valmistuneet</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">piilotyöttömyys</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">laskusuhdanteen ilmiö, määrä vain arvio</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">muita käsitteitä</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">kohtaanto</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">ongelma</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">pitkäaikaistyöttömyys</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">nuorisotyöttömyys</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">6.</span> <span dir="ltr">Mitä teet, jos jäät työttömäksi? Laadi its</span><span dir="ltr">ellesi kolmen kohdan</span><br/> <span dir="ltr">toimintasuunnitelma.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Pidä kiinni päivärytmistä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Tee itseäsi kiinnostavia asioita. Pidä osaamistasi yllä ja hanki lisätaitoja.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Etsi työtä sinnikkäästi ja myös muualta kuin työvoimatoimiston ilmoituksista. Ole</span><br/> <span dir="ltr">aloitteellinen. Luota itsees</span><span dir="ltr">i</span> <span dir="ltr">ja siihen, että löydät vielä töitä</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">7.</span> <span dir="ltr">Katso luvun 4 kansantalouden kiertokulkukaaviota. Mitä tapahtuu</span><br/> <span dir="ltr">kiertokulussa, jos suuri määrä ihmisiä jää työttömäksi?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Laajalla t</span><span dir="ltr">yöttö</span><span dir="ltr">myysaallolla voi olla esimerkiksi seuraavanlaisia vaikutuksia:</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kulutussektorin kuluttaminen vähenee, joten kokonaiskysyntä pienenee.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Tuotantosektorin voitot pienenevät.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Julkis</span><span dir="ltr">en sektorin saamat verotulot vähenevät.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kotitalouksien saamat tulonsiirrot kasvavat.</span></span> <div class="page" aria-label="Sivu 2"><!--filtered attribute: data-page-number="2"--><!--filtered attribute: data-loaded="true"--> <div class="annotationEditorLayer"><!--filtered attribute: data-main-rotation="0"--> </div> </div> <div class="page" aria-label="Sivu 3"><!--filtered attribute: data-page-number="3"--><!--filtered attribute: data-loaded="true"--> <div class="canvasWrapper"> </div> </div> <b><span class="markedContent"><span dir="ltr">Aineistotehtävät</span></span></b><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">8</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Lue STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikön blogikommentti kohtaanto</span><span dir="ltr">-</span><br/> <span dir="ltr">ongelmasta.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">a)</span> <span dir="ltr">Mitä syitä kohtaanto</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">ongelmaan tekstistä löydät?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Avoimien työsuhteiden laatu: erilaiset pätkätyöt, osa</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">aikatyö, määräaikaiset työsuhteet j</span><span dir="ltr">a</span><br/> <span dir="ltr">vuokratyö eivät kiinnosta työnhakijoita samalla tavalla kuin pitkäkestoiset avoimena olevat</span><br/> <span dir="ltr">työsuhteet. Arvioiden mukaan jopa puolet avoimina olevista työpaikoista</span> <span dir="ltr">ovat</span> <span dir="ltr">sellaisia,</span><br/> <span dir="ltr">että ne eivät kiinnosta hakijoita.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Työnantajalla voi olla liian suuret odotu</span><span dir="ltr">kset työntekijän osaamisesta. Suuri osa hakijoi</span><span dir="ltr">s</span><span dir="ltr">ta</span><br/> <span dir="ltr">on esim. osatyökykyisiä,</span> <span dir="ltr">mut</span><span dir="ltr">ta</span> <span dir="ltr">työpaikkailmoituksissa on</span> <span dir="ltr">suuria vaatimuksia mm. hakijan</span><br/> <span dir="ltr">koulutuksesta, työkokemuksesta ja kielitaidosta.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">b)</span> <span dir="ltr">Mitä kirjoittaja ehdottaa tilanteen korjaamiseksi?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kirjoittajan mielestä</span> <span dir="ltr">avoimena olevien työpaikkojen laatua tulisi tarkastella nykyistä</span><br/> <span dir="ltr">enemmän osana kohtaanto</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">ongelman ratkaisemista. Syy työpaikan hakematta jättämiseen</span><br/> <span dir="ltr">ei siis välttämättä ole hakijassa</span><span dir="ltr">,</span> <span dir="ltr">vaan työpaikassa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Työnantajat voisivat laskea rimaa ja v</span><span dir="ltr">aatia työnhakijoilta vähemmän valmista osaamista.</span><br/> <span dir="ltr">Tämän sijaan työnantajat voisivat kouluttaa työntekijöitään ja</span> <span dir="ltr">tukea heidän</span><br/> <span dir="ltr">kehittymistänsä</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">c)</span> <span dir="ltr">Pohdi, näkyykö tekstissä se, että STTK on työntekijöiden etujärjestö.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kirjoittajan voi tulkita tarkastelevan asioita nimenomaan työntekijöiden näkökulmasta</span><span dir="ltr">. Hän</span><br/> <span dir="ltr">korostaa, että kohtaanto</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">ongelma ei välttämättä johdu työntekijöistä</span><span dir="ltr">,</span> <span dir="ltr">ja kääntää katseensa</span><br/> <span dir="ltr">työnantajiin. Kirjoituksen sävy on kuitenkin rakentava</span><span dir="ltr">,</span> <span dir="ltr">ja</span> <span dir="ltr">kirjoittajalla</span> <span dir="ltr">on ehdotuksia</span><br/> <span dir="ltr">tilanteen korjaamise</span></span> 2022-11-18T09:22:06+02:00 https://peda.net/id/99a64c9a696 2022-11-21T08:41:59+02:00 <div class="textLayer"><span class="markedContent"><span dir="ltr">Forum Yhteiskuntaoppi 2</span> <span dir="ltr">Luku</span> <span dir="ltr">1</span><span dir="ltr">9</span> <br/> </span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Luku</span> <span dir="ltr">1</span><span dir="ltr">9</span><span dir="ltr">: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin</span><br/> <b><span dir="ltr">Kuvatehtävä s. 142</span></b><br/> <br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Pilakuvan otsikko</span> <span dir="ltr">”</span><span dir="ltr">A perfect storm”</span> <span dir="ltr">(</span><span dir="ltr">”</span><span dir="ltr">Täydellinen myrs</span><span dir="ltr">ky”</span><span dir="ltr">)</span> <span dir="ltr">viittaa finanssikriisiin 2008.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Pilakuvan keskiössä on myrskyn silmässä pieni talo, jonka katossa lukee</span> <span dir="ltr">”</span><span dir="ltr">Housing market”.</span><br/> <span dir="ltr">Talolla viita</span><span dir="ltr">taan</span> <span dir="ltr">asuntomarkkinoihin.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Pilakuvan oikeassa laidassa pientä taloa on lähestymässä tornado, jossa lukee</span> <span dir="ltr">”</span><span dir="ltr">Subprime</span><br/> <span dir="ltr">loans”</span> <span dir="ltr">(</span><span dir="ltr">”</span><span dir="ltr">Subprime</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">lainat</span><span dir="ltr">”</span><span dir="ltr">)</span><span dir="ltr">.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">P</span><span dir="ltr">ilakuvan vasemmassa laidassa pientä taloa on lähestymässä oikea hyökyaalto, jossa</span><br/> <span dir="ltr">lukee</span> <span dir="ltr">”</span><span dir="ltr">Foreclosures”</span> <span dir="ltr">(</span><span dir="ltr">”</span><span dir="ltr">Ulosotot”</span><span dir="ltr">)</span><span dir="ltr">.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Asuntomarkkinat ovat hyökyaallon ja tornadon välissä pienellä sortumaisillaan olevalla</span><br/> <span dir="ltr">saarella. Asuntomarkkinoita symboloiva talo on sulje</span><span dir="ltr">ttu,</span> <span dir="ltr">ja sen</span> <span dir="ltr">ikkunat on naulattu kiinni.</span><br/> <span dir="ltr">Talo on romahtamassa</span><span dir="ltr">;</span> <span dir="ltr">kattotiiliä on jo lähtenyt irti tornadon vaikutuksesta.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Pilakuva kertoo, kuinka asuntomarkkinat romahtivat subprime</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">lainojen vuoksi. Subprime</span><span dir="ltr">-</span><br/> <span dir="ltr">lainoja ottaneet ihmiset jäivät asuntojen hintojen laskiess</span><span dir="ltr">a velkaloukkuun, joka johti</span><br/> <span dir="ltr">ulosottoon.</span><br/> <br/> <b><span dir="ltr">Perustehtävät</span></b><br/> <span dir="ltr">1</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Mitä taloudessa tarkoitetaan asuntokuplalla ja osakekuplalla?</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Asuntokuplassa hinnat ovat nousseet korkeammiksi kuin mihin ihmisillä todellisuudessa on</span><br/> <span dir="ltr">varaa. Esim</span><span dir="ltr">erkiksi</span> <span dir="ltr">asuntolainat ovat suurempia kuin ihmisten todellinen</span> <span dir="ltr">maksukyky.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Osakekuplassa osakkeiden hinnat ovat kohonneet epärealistisen korkeiksi suhteessa</span><br/> <span dir="ltr">yritysten menestykseen ja</span> <span dir="ltr">tulevaisuuden</span> <span dir="ltr">odotuksiin.</span><br/> <br/> <span dir="ltr">2</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Miksi talouskuplien puhkeamisesta syntyy usein rahoitusmarkkinakriisi?</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kuplat syntyvät velkarahalla, jota pank</span><span dir="ltr">it myöntävät. Kuplan puhkeaminen aiheuttaa</span><br/> <span dir="ltr">työttömyyttä ja konkursseja</span><span dir="ltr">, jotka taas aiheuttavat</span> <span dir="ltr">asiakkaille vaikeuksia selvitä</span><br/> <span dir="ltr">lainoistaan. Tämä johtaa pankkien luottotappioihin.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Luottotappiot ja lisääntyvä epävarmuus voivat vaikeuttaa pankkien rahoituksen saantia,</span><br/> <span dir="ltr">kut</span><span dir="ltr">en</span> <span dir="ltr">nähtiin</span> <span dir="ltr">finanssikriisin seurauksena</span> <span dir="ltr">vuonna</span> <span dir="ltr">2008</span><span dir="ltr">.</span><br/> <br/> <span dir="ltr">3.</span> <span dir="ltr">Miksi monet euromaat velkaantuivat paljon 2000</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">luvun alussa?</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Eurojärjestelmä luotiin 2000</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">luvun vaihteessa. Sen ansiosta Euroopan korot lähtivät</span><br/> <span dir="ltr">laskusuuntaan. Kreikk</span><span dir="ltr">a</span> <span dir="ltr">sai</span> <span dir="ltr">2000</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">luvun alussa</span> <span dir="ltr">monien muiden e</span><span dir="ltr">uromaiden joukossa</span> <span dir="ltr">l</span><span dir="ltr">ainoja</span><br/> <span dir="ltr">paljon matalammalla korolla kuin aikaisempina vuosina</span><span dir="ltr">. Kyseis</span><span dir="ltr">et maat</span> <span dir="ltr">käyttivät</span> <span dir="ltr">uutta</span><br/> <span dir="ltr">tilannetta</span> <span dir="ltr">h</span><span dir="ltr">yväkseen</span><span dir="ltr">.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Lainarahaa virtasi markkinoille erityisesti Saksasta, jolla oli voimakkaasti ylijäämäinen</span><br/> <span dir="ltr">vaihtotase. Tämän vuoksi myös Saksaa pidetään yhten</span><span dir="ltr">ä syyllisenä velkakriisiin.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Halvalla rahalla rakennettiin niin julkista kuin yksityistä taloutta. Niin kauan kuin elettiin</span><br/> <span dir="ltr">nousukauden vuosia, ylivelkaantuminen ei haitannut, mutta finanssikriisi (2008) puhkaisi</span><br/> <span dir="ltr">velalle rakennettujen talouksien kuplat, pah</span><span dir="ltr">iten Kreikassa mutta myös esimerkiksi</span><br/> <span dir="ltr">Irlannissa, Italiassa, Portugalissa ja Espanjassa paljastui talouden pahoja ongelmia</span><br/> <b><span dir="ltr"><br/> <br/> Syventävät tehtävät</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">4</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Tee käsitekartta vuoden 2008 finanssikriisin syistä ja torjumiskeinoista.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Syitä:</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Yhdysvaltain hallitus velvoitti kaksi isoa sijoituspankkia myöntämään asuntolainoja</span><br/> <span dir="ltr">vähävaraisille ja vähemmistöihin kuuluville amerikkalaisille.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Yhdysvaltalaiset pankit myönsivät holtittomasti lainoja ihmisille, joilla ei ollut realistisia</span><br/> <span dir="ltr">mahdollisuuksia</span> <span dir="ltr">maksaa niitä takaisin.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Pankkien johtajat ja muut rahamaailman asiantuntijat, jotka hyötyivät riskipitoisten</span><br/> <span dir="ltr">lainojen myymisestä henkilökohtaisesti, eivät piitanneet</span> <span dir="ltr">niiden myymisen</span> <span dir="ltr">seurauksista.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Yhdysvaltain pankkivalvontaviranomaiset olivat höllentäneet pankkien valvont</span><span dir="ltr">aa.</span><br/> <span dir="ltr">Sijoituksia luokittelevat kansainväliset yritykset olivat huolimattomia</span><span dir="ltr">,</span> <span dir="ltr">eivätkä</span> <span dir="ltr">ne</span> <span dir="ltr">nähneet</span><br/> <span dir="ltr">sijoituksiin sisältyviä riskejä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Globalisaatio oli mahdollistanut pääoman vapaan ja valvomattoman liikkumisen.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kapitalismi</span><span dir="ltr">ssa</span> <span dir="ltr">pyri</span><span dir="ltr">tään</span> <span dir="ltr">loputtomaan voitontavoittelu</span><span dir="ltr">un.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Yhdysvalloissa 1980</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">luvulta lähtien voimistunut uusliberalisti</span><span dir="ltr">s</span><span dir="ltr">essa</span> <span dir="ltr">ajatteluta</span><span dir="ltr">vassa</span> <span dir="ltr">korostuu</span><br/> <span dir="ltr">markkinoiden mahdollisimman suuri toimintavapaus. Valtion sääntely nähdään huonona</span><br/> <span dir="ltr">asiana</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Vähävaraiset ja vähemmistöihin kuuluvat amerikkalaiset</span> <span dir="ltr">käyttivät h</span><span dir="ltr">eille tarjoutuvaa</span><br/> <span dir="ltr">tilannetta hyväkseen ja ottivat edullisia lainoja.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Sijoittajat</span> <span dir="ltr">eivät pitäneet huolta siitä, mihin oikeastaan rahojaan pistivät, kunhan</span> <span dir="ltr">vain</span> <span dir="ltr">saivat</span><br/> <span dir="ltr">riittävät tuotot.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">T</span><span dir="ltr">orjumiskeinoja:</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Keskuspankit laskivat nopeasti korkotasoa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Valtiot myön</span><span dir="ltr">sivät pankeille tukipaketteja.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Valtiot takasivat tallettajien säästöt, jotta he eivät rientäisi nostamaan niitä pankeista.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">5</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Ota kantaa väitteeseen: Euromaiden velkakriisi oli velkaantuneiden maiden </span><span dir="ltr">oma syy</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Puolesta</span><span dir="ltr">:</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Hallitukset päättävät budjetista, velan lisäämisen vaihtoehtoina on menojen leikkaaminen</span><br/> <span dir="ltr">tai verojen korotukset.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Populistiset puolueet lupasivat äänestäjille kaikenlaista, minkä seurauksena julkista</span><br/> <span dir="ltr">sektoria kasvatettiin velkarahalla.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Se, että lainarahan</span> <span dir="ltr">korko laski 2000</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">luvun alussa, ei ollut hyvä syy elää noususuhdanteen</span><br/> <span dir="ltr">aikana yli varojen</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Vastaan:</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Euroalueen syntymisen vuoksi moni maa sai lainaa halvemmalla kuin aikaisemmin.</span><br/> <span dir="ltr">Nousukauden vuoksi velkaantuminen vaikutti olevan hallussa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Esimerkiksi Saksan ja Ra</span><span dir="ltr">nskan pankit</span> <span dir="ltr">sekä muut sijoittajatahot lainasivat rahojaan voittojen</span><br/> <span dir="ltr">toivossa</span><span dir="ltr">, mutta myös velan antajalla tulisi olla vastuu, ettei velan määrä kasva</span><br/> <span dir="ltr">kohtuuttomaksi.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Velkakriisin aiheutti finanssikriisi</span><span dir="ltr">,</span> <span dir="ltr">eikä sitä osannut</span> <span dir="ltr">ennustaa</span> <span dir="ltr">kukaan</span><span dir="ltr">.</span></span></div> <div class="page" aria-label="Sivu 2"><!--filtered attribute: data-page-number="2"--><!--filtered attribute: data-loaded="true"--> <div class="annotationEditorLayer"><!--filtered attribute: data-main-rotation="0"--> </div> </div> <div class="page" aria-label="Sivu 3"><!--filtered attribute: data-page-number="3"--><!--filtered attribute: data-loaded="true"--> <div class="canvasWrapper"> </div> </div> <span class="markedContent"><span dir="ltr">6.</span> <span dir="ltr">Luett</span><span dir="ltr">ele keinoja, joilla Euroopan velkakriisiä on hoidettu ja joilla yritetään estää</span><br/> <span dir="ltr">uudet velkakriisit.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">hätärahoitus</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">velkojen leikkaaminen</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">velkamaiden ohjaaminen kohti terveempää taloudenpitoa (leikkaukset, veromuutokset,</span><br/> <span dir="ltr">korruption kitkeminen jne.)</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">six</span> <span dir="ltr">pack</span> <span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">u</span><span dir="ltr">udistus</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">J</span><span dir="ltr">ulkisten menojen kasvu</span> <span dir="ltr">on</span> <span dir="ltr">sidottu talouden kasvuun</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">EKP on pitänyt ohjauskorot matalina</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">määrällinen elvytys</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">EKP on ostanut velkakirjoja ja lisännyt näin rahaa markkinoille</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Euroopan vakausmekanismi (EVM) takaa ongelmamaiden lainoja tai lainaa niil</span><span dir="ltr">le rahaa</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">pankkiunioni</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">o</span> <span dir="ltr">Euromaiden pankkeja val</span><span dir="ltr">v</span><span dir="ltr">otaan</span> <span dir="ltr">mm. stressitesteillä</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">investointiohjelma talouskasvun tukemiseksi</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">elvytysrahasto koronan aiheuttamien ongelmien lieventämiseen ja tulevaisuuden</span><br/> <span dir="ltr">talouskasvun turvaamiseen<br/> </span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">7.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">a)</span> <span dir="ltr">Miten koronakriisi vaikutti Suomen kansantalouteen?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Rajojen valvo</span><span dir="ltr">misesta</span> <span dir="ltr">huolimatta ulkomaankauppaa ei rajoitettu, joten vientiä sai</span> <span dir="ltr">harjoittaa</span><br/> <span dir="ltr">normaalisti vuonna 2020. Kys</span><span dir="ltr">ynnän hiipuminen laski kuitenkin vientiä</span> <span dir="ltr">yli 10 % vuoteen</span><br/> <span dir="ltr">2019 verrattuna. Esimerkiksi turisteista riippuvainen matkailuala kärsi paljon.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kotimainen kysyntä supistui, koska etenkin palveluiden kuluttaminen vähentyi. Esimerkiksi</span><br/> <span dir="ltr">ravi</span><span dir="ltr">ntola</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">ala menetti paljon tuloja.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Palvelualalla alkoivat lomautukset ja irtisanomiset.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Valtion tulot vähenivät ja menot kasvoivat, joten</span> <span dir="ltr">se otti</span> <span dir="ltr">lähes 20 m</span><span dir="ltr">iljardia</span> <span dir="ltr">euroa</span> <span dir="ltr">uutta</span><br/> <span dir="ltr">velkaa</span> <span dir="ltr">vuonna 2020.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kuntien taloudet eivät kärsineet, koska valtio jakoi niille avokätisesti avustuksia. Niiden</span><br/> <span dir="ltr">tulot</span> <span dir="ltr">saatt</span><span dir="ltr">o</span><span dir="ltr">ivat</span> <span dir="ltr">jopa nousta</span> <span dir="ltr">avustusten vuoksi</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Koronakrii</span><span dir="ltr">si oli talouden ulkopuolinen yllättävä tilanne, joten sen vaikutukset saattoivat</span><br/> <span dir="ltr">jäädä ohimeneviksi. Toisaalta saattaa olla, että esim. ihmisten kulutustottumukset mm.</span><br/> <span dir="ltr">matkustamisen suhteen muuttuivat pysyvämminkin.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">b)</span> <span dir="ltr">Millä keinoilla kriisin vaikutuksia yritettiin lievittää?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">yritysten tukeminen avustuksilla ja lai</span><span dir="ltr">noilla</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">kuntien tukeminen valtionosuuksilla</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">valtion velanotto</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">EU:n elvytysrahasto</span></span> <div class="page" aria-label="Sivu 3"><!--filtered attribute: data-page-number="3"--><!--filtered attribute: data-loaded="true"--> <div class="annotationEditorLayer"><!--filtered attribute: data-main-rotation="0"--> </div> </div> <div class="page" aria-label="Sivu 4"><!--filtered attribute: data-page-number="4"--><!--filtered attribute: data-loaded="true"--> <div class="canvasWrapper"> </div> </div> <span class="markedContent"><br/> <b><span dir="ltr">Aineistotehtävät</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">8</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Katso A</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">studion 10 minuutin video finanssikriisin tapahtumista ja vaikutuksista.</span><br/> <span dir="ltr">Nosta esiin kolme merkittävää uutta asiaa, jotka videon perusteella opit. Perustele</span><br/> <span dir="ltr">valintasi.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Näkökulmia:</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Videolta käy ilmi, kuinka lähellä totaalinen rahoitusjärjestelmän romahdus oli.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Video tuo esiin, kuinka rahoituslaitokset ovat riippuvaisia toistensa luotoista.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Se tuo esiin myös, miten pankit pelastettiin veronmaksajien rahoilla.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">USA:n keskuspankki tuki eurooppalaisia pankkeja salaisilla operaatioilla. Ne olivat</span><br/> <span dir="ltr">vaikeuksissa, koska d</span><span dir="ltr">ollareista oli suuri pula.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Video tuo esiin finanssikriisin ja populismin nousun välisen yhteyden</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Esimerkiksi</span> <span dir="ltr">Trumpin</span><br/> <span dir="ltr">kannatuksen</span> <span dir="ltr">voidaan katsoa</span> <span dir="ltr">alkaneen finanssikriisin seurauksena</span></span> 2022-11-21T08:41:59+02:00 https://peda.net/id/814f5820696 2022-11-21T08:48:28+02:00 <div id="viewerContainer"> <div id="viewer" class="pdfViewer" lang="fi-FI"> <div class="page" aria-label="Sivu 1"><!--filtered attribute: data-page-number="1"--><!--filtered attribute: data-loaded="true"--> <div class="canvasWrapper"> </div> </div> </div> </div> <span class="markedContent"><span dir="ltr">Forum Yhteiskuntaoppi 2</span> <span dir="ltr">Luku</span> <span dir="ltr">2</span><span dir="ltr">0</span></span><span class="markedContent"> <br/> </span><span class="markedContent"><br/> <b><span dir="ltr">Luku</span> <span dir="ltr">2</span><span dir="ltr">0</span><span dir="ltr">: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <b><span dir="ltr">Perustehtävät</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">1</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Mitä talouspolitiikka tarkoittaa, ja mihin sillä pyritään?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Talouspolitiik</span><span dir="ltr">alla</span> <span dir="ltr">tarkoit</span><span dir="ltr">taa julkisen vallan toimia, joilla yritetään luoda hyvinvointia</span><br/> <span dir="ltr">kansalaisille. Tavoitteina ovat esimerkiksi talouskasvun jatkuminen sekä inflaation ja</span><br/> <span dir="ltr">työttömyyden torjunta.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">2</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Mitä talouspolitiikan keinoa käyttää maan hallitus, mitä keskuspankki?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Hallitus:</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">finanssipo</span><span dir="ltr">litiikan eri keinot: verotus, budjettipolitiikka, julkisten menojen s</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">tely,</span><br/> <span dir="ltr">tulonsiirrot ja yritystuet jne.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">aktiivinen ty</span><span dir="ltr">ö</span><span dir="ltr">llisyyspolitiikka (esim. koulutus)</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">tulopolitiikkaan vaikuttaminen (esim. kolmikantayhteisty</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">)</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">K</span><span dir="ltr">eskuspankki:</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">rahapolitiikka (ml. valuuttakurssipolitiikka)</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">EKP pyrkii vaikuttamaan my</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">s j</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">senmaiden finanssipolitiikkaan esim. budjettien</span><br/> <span dir="ltr">ennakkotarkastuksella ja velan</span> <span dir="ltr">ottamista</span> <span dir="ltr">koskevilla rajoituksilla</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">3.</span> <span dir="ltr">Määrittele käsite tulopolitiikka.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">T</span><span dir="ltr">ulopolitiikka on palkkaneuvotteluihin liittyvä talouspolitiikan käsite; tulopolitiikkaa</span><br/> <span dir="ltr">tekevät työmarkkinajärjestöt ja hallitus, joka voi osallistua sopimukseen esimerkiksi</span><br/> <span dir="ltr">verotusta säätelemällä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <b><span dir="ltr">Syventävät tehtävät</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">4</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Minkälaisia vaikeuksia liittyy seuraaviin finanssipolitii</span><span dir="ltr">kan keinoihin säädellä</span><br/> <span dir="ltr">taloutta:</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">a)</span> <span dir="ltr">verotuksen kiristäminen</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Verojen kiristäminen on ep</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">suosittu poliittinen p</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">t</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">s, joten sit</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ei yleens</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">tehd</span><span dir="ltr">ä</span><br/> <span dir="ltr">noususuhdanteen aikana.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Verotuksen muutosten vaikutuksia on vaikea ennakoida. Esimerkiksi verojen alentaminen</span><br/> <span dir="ltr">ei v</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ltt</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">m</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">tt</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">elvy</span><span dir="ltr">t</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">tehokkaasti, jos ihmiset tai yritykset s</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">st</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">v</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">t osan lis</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">tuloistaan.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Verotuksen kohdentaminen on vaikea poliittinen ja talouspoliittinen kysymys. Miss</span><span dir="ltr">ä</span><br/> <span dir="ltr">suhteessa ja kuinka paljon olisi j</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">rkev</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">verottaa esimerkiksi ty</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">ntekoa, kuluttamista ja</span><br/> <span dir="ltr">p</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">omatuloja?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Verotasossa tulee huomioida kansainv</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">linen tilanne. Verokilpailu vaikeuttaa verotuksen</span><br/> <span dir="ltr">k</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ytt</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">talouspolitiikan v</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">lineen</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">b)</span> <span dir="ltr">julkisten investointie</span><span dir="ltr">n lisääminen</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Julkisten investointien ajoitus oikeaan suhdannevaiheeseen on vaikeaa.</span><br/> <span dir="ltr">Noususuhdanteessa</span> <span dir="ltr">verotuloja</span> <span dir="ltr">riittää</span> <span dir="ltr">investointeihin enemm</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">n kuin laskusuhdanteessa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Investointip</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">t</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">kset ja niiden vaikutukset ovat hitaita. Niit</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">on vaikea k</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ytt</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">nopeana</span><br/> <span dir="ltr">t</span><span dir="ltr">ä</span><span dir="ltr">sm</span><span dir="ltr">ä</span><span dir="ltr">l</span><span dir="ltr">ä</span>Ä<span dir="ltr">kkeen</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">laskusuhdanteeseen.<br/> </span></span><span class="markedContent"><span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Julkiset investoinnit saattavat kiihdytt</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">inflaatiota.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">c)</span> <span dir="ltr">valtion velan</span> <span dir="ltr">lisääminen?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Tilap</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">inen ja maltillinen velkaantuminen on hyv</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ksytt</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">v</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">, mutta alij</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">m</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">iset budjetit</span><br/> <span dir="ltr">eiv</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">t saisi olla normaali olotila.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Velka ei sin</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ns</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ole ongelma, eik</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">valtion v</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ltt</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">m</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">tt</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">tarv</span><span dir="ltr">itse olla velaton. Olennaista on</span><br/> <span dir="ltr">pit</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">velan suhde bruttokansantuotteeseen siedett</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">v</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ll</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">tasolla.</span> <span dir="ltr">Tässä on huomioit</span><span dir="ltr">ava</span><br/> <span dir="ltr">brutto</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja nettovelan erot.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Velasta t</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ytyy aina maksaa korkoa. Korkoihin menev</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">t rahat ovat pois jostain muusta</span><span dir="ltr">,</span> <span dir="ltr">ja</span><br/> <span dir="ltr">jos velkaa on paljon, korkomen</span><span dir="ltr">ot voivat olla valtiontaloudelle suuri rasite.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Nopea velkaantuminen voi heikent</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">valtion luottoluokitusta ja siten nostaa velan korkoa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">5</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Rahapolitiikka on olennainen talouspolitiikan keino. Milloin keskuspankki </span><span dir="ltr">käyttää kireää, milloin löysää rahapoliti</span><span dir="ltr">ikkaa?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Noususuhdanteessa rahapolitiikka on kire</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">. Kulutuksen ja investointien kasvu halutaan</span><br/> <span dir="ltr">pit</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">maltillisena, ettei inflaatio kiihdy.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Laskusuhdanteessa rahapolitiikka on l</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">ys</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">. Kulutusta ja investointeja tuetaan matalilla</span><br/> <span dir="ltr">koroilla, jo</span><span dir="ltr">t</span><span dir="ltr">ta kokonaiskysynt</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">kasvaisi.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">6.</span> <span dir="ltr">Katso luvun 4 kansantalouden kiertokulkukaaviota. Miten elvyttävä </span><span dir="ltr">finanssipolitiikka vaikuttaa kiertokulkuun?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Verojen laskeminen lis</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">kulutussektorin ostovoimaa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Tulonsiirtojen lis</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">minen kasvattaa osaltaan ostovoimaa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Ju</span><span dir="ltr">lkisten investointien lis</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">minen kasvattaa kokonaiskysynt</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Elvytt</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">v</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">t toimet lis</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">v</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">t hy</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">dykkeiden kysynt</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">. T</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">m</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">lis</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">tuotantosektorin tuloja.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Elvytys lis</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">julkisen sektorin saamia verotuloja.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Elvytys voi olla my</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">s suoraa tukea yrit</span><span dir="ltr">yksille, esimerkiksi helpotuksia veroihin ja muihin</span><br/> <span dir="ltr">pakollisiin maksuihin.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">7.</span> <span dir="ltr">Miksi palkkojen sopimista paikallisesti yritystasolla toisaalta puolustetaan,</span><br/> <span dir="ltr">toisaalta vastustetaan?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Mielipide riippuu n</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">k</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">kulmasta. Yritt</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">j</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">t useimmiten kannattavat paikallista sopimista,</span><br/> <span dir="ltr">ty</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">ntekij</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">t vastustavat sit</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Argumenttej</span><span dir="ltr">a paikallisen sopimisen puolesta:</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Ty</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">ehdot sopeutetaan yrityksen tilanteeseen ja maksukykyyn.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">T</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">m</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">niin sanottu jousto voi</span> <span dir="ltr">v</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">hent</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">irtisano</span><span dir="ltr">misia ja lomauttamisia</span> <span dir="ltr">laskusuhdanteessa</span><span dir="ltr">.</span><br/> <span dir="ltr">Palkat voisivat siis joustaa tarvittaessa alasp</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">in.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Noususuhdanteessa palkat voisivat nousta nopeastikin, koska yrityksell</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">menee hyvin.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Argumentteja paikallista</span> <span dir="ltr">sopimista vastaan:</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Ty</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">ntekij</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">t</span> <span dir="ltr">vastustavat</span> <span dir="ltr">usein</span> <span dir="ltr">paikallista sopimista, koska sen pel</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">t</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">n lis</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">v</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">n yri</span><span dir="ltr">tysten</span><br/> <span dir="ltr">valtaa ja heikent</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">v</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">n ty</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">ntekij</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">iden asemaa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Ammattiliitot pelk</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">v</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">t joukkovoiman ja siten oman asemansa heikkenev</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">n. Ne ovat</span><br/> <span dir="ltr">esitt</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">neet</span><span dir="ltr">, että paikallista sopimista voisi lisätä, jos liitot saavat omat edustajansa yritysten</span><br/> <span dir="ltr">hallituksiin</span><span dir="ltr">.</span></span> <div class="page" aria-label="Sivu 2"><!--filtered attribute: data-page-number="2"--><!--filtered attribute: data-loaded="true"--> <div class="annotationEditorLayer"><!--filtered attribute: data-main-rotation="0"--> </div> </div> <span class="markedContent"><span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Eri aloj</span><span dir="ltr">en ja yritysten v</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">liset palkkaerot kasvaisivat, mik</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">lis</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">isi eriarvoisuutta ja</span><br/> <span dir="ltr">palkkakilpailua.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Paikalliset sopimusneuvottelut saattaisivat lis</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">t</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">lakkojen ja</span> <span dir="ltr">ty</span><span dir="ltr">ö</span> <span dir="ltr">taistelujen m</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">r</span><span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">ä</span> <span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Keskitetty ratkaisu on osapuolille helppo, koska neuvot</span><span dir="ltr">telut hoidetaan isojen liittojen</span><br/> <span dir="ltr">kesken.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <b><span dir="ltr">A</span><span dir="ltr">ineistotehtävät</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">8</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Lue uutinen, joka kertoo Suomen kilpailukyvystä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">a)</span> <span dir="ltr">Minkälainen on Suomen kilpailukyky verrattuna muihin maihin?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Suomi pärjäsi hyvin tuottavuuslautakunnan tekemässä 20 maan vertailussa</span><span dir="ltr">. S</span><span dir="ltr">ijoitus oli</span><br/> <span dir="ltr">neljäs.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Tutkimus tarkasteli maan kykyä luoda ja ylläpitää kilpailukykyä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">b)</span> <span dir="ltr">Mitkä asiat ovat Suomessa erityisen hyvin kilpailukyvyn näkökulmasta?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Erityisen hyvin Suomi pärjäsi mm. julkisen hallinnon tehokkuudessa, infrastruktuurissa,</span><br/> <span dir="ltr">osaavan työvoiman saatavuudessa ja irtisanomiskuluissa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">c)</span> <span dir="ltr">Missä asioissa Suomella olisi raporti</span><span dir="ltr">n mukaan paljon parannettavaa?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Suomen kilpailukykyä heikentävät mm. alhainen työvoima</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">aste (ilmeisesti työllisyysaste),</span><br/> <span dir="ltr">korkea pitkäaikais</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja nuorisotyöttömien osuus sekä joustamattomat palkkaus</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja</span><br/> <span dir="ltr">irtisanomiskäytännöt.</span></span> 2022-11-21T08:48:28+02:00