Kasvio

2018-09-26T16:22:44+03:00

1. KIELO, (Convallaria majalis) on Convallaria-sukuun kuuluva monivuotinen, ruohovartinen kasvi. Kasvupaikka: Kielo kasvaa kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä, metsänreunoilla, kivikkoisilla rinteillä, lehdoissa, lehtoniityillä sekä lettokorvissa. Palokka 1.7.201
https://peda.net/id/6082f502995
https://peda.net/id/6a4b774e995
―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
2. PUOLUKKA, (Vaccinium vitis-idaea) on puolukoiden sukuun ja kanervakasvien heimoon kuuluva ainavihanta varpu. Kasvupaikka: Puolukka viihtyy Suomen metsätyyppiopin mukaan erityisesti valoisissa ja kuivahkoissa kangasmetsissä. Sitä tavataan silti myös korvissa, rämeillä, kallioilla, tunturikankailla, pellonpientareilla ja tienvarsilla. Palokka 1.7.2018.
https://peda.net/id/c819b6c8995
https://peda.net/id/143ca1e6995
―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
3. MUSTIKKA, (Vaccinium myrtillus) on puolukoiden sukuun kuuluva kanervakasvi. Kasvupaikka: kasvaa tuoreissa kangasmetsissä, lehtomaisissa metsissä, korvissa ja kasvualue kattaa koko Suomen. Se viihtyy kosteassa maaperässä ja sietää hyvin varjoa. Pohjoisessa lajia tavataan myös kuivissa kangasmetsissä ja tunturikankailla. Palokka 1.7.2018
https://peda.net/id/dda78c26995
https://peda.net/id/15784d3c995
―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
4. KUUSI, (Picea) on mäntykasvien heimoon kuuluva havupuusuku. Siihen kuuluu yli 30 lajia. Kasvupaikka: Tuoreet kangasmetsät, lehtomaiset metsät, lehdot ja korvet. Palokka 1.7.2018
https://peda.net/id/2dfc5434995

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
5. MÄNTY, (Pinus sylvestris) on karujen olosuhteiden puu, joka kestää kylmää, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta, mutta valokasvina edellyttää paljon valoa. Kasvupaikka: Suomessa mänty muodostaa lähes puolet maan puustosta, ja se kasvaa kaikkialla maassa korkeimpia tuntureita ja uloimpia saaristoluotoja lukuun ottamatta. Palokka 1.7.2018

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
6. KANERVA, (Calluna vulgaris) on kanervakasveihin kuuluva monivuotinen varpu. Kasvupaikka: kasvaa mieluiten kuivahkoilla, valoisilla ja maaperältään happamilla paikoilla, kuten kallioilla ja luodoilla, kangasmetsissä sekä rämeillä. Palokka 1.7.2018

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
7. PIHLAJAT, (Sorbus) on kasvisuku, johon kuuluu 100–200 lajia. Pihlajat ovat pienehköjä puita tai pensaita. Kasvupaikka: Kuivahkot, tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, lehdot, metsänreunat, rehevät korvet, rannat, kalliorinteet ja niittymäet. Myös koristepuu. Killeri 14.7.2018

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
8. RAITA, (Salix caprea) on pajukasveihin kuuluva kasvi. Se on yleinen Euroopassa ja Luoteis-Afrikassa. Kasvupaikka: Raitaa tavataan yleisesti niityillä, ojanreunoilla, ohutturpeisilla soilla, rannoilla sekä pientareilla ja teiden varsilla. Parhaiten raidan löytää kangasmetsissä kosteista painanteista sekä kangaan ja suon vaihettumisvyöhykkeeltä. Killeri 14.7.2018

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
9. HARMAALEPPÄ, (Alnus incana) on koivukasvien heimoon ja leppien sukuun kuuluva, pohjoisen pallonpuoliskon viileämmillä alueilla elävä puulaji. Kasvupaikka: Harmaaleppä kasvaa monenlaisilla kasvupaikoilla, esimerkiksi rannoilla, metsänlaidoissa ja vanhoilla laidunalueilla. Killeri 14.7.2018

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
10. KULTAPIISKU, (Solidago virgaurea) on keski- ja myöhäiskesästä kukkiva, monivuotinen asterikasvi. Kasvupaikka: Kultapiisku viihtyy monenlaisissa kasvuympäristöissä, ja sen saattaa tavata esimerkiksi tienvierustalta, kangasmetsästä tai lettosuolta. Se esiintyy yleisenä koko Suomessa. Killeri 14.7.2018

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
11. KATAJA, (Juniperus communis) on sypressikasvien heimoon kuuluva havupuu. Se on maailman laajimmalle levinnyt paljassieminen kasvilaji ja sitä esiintyy koko Suomessa. Kasvupaikka: Metsäkataja suosii niukka- ja keskiravinteisia metsiä, jotka voivat olla kuivia tai tuoreita. Sitä tavataan myös kallioilla, laidunmailla, metsien hakkuuaukoissa, teiden ja viljelyaukeiden laitamilla ja letoilla. Killeri 14.7.2018

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
12. METSÄTÄHTI, (Trientalis europaea) on metsän pohjakerroksen monivuotinen, ruohovartinen, valkokukkainen kasvi. Se kuuluu esikkokasveihin. Kasvupaikka: Metsätähti kasvaa monenlaisissa metsissä kuivista kangasmetsistä rämeille, mutta yleisimmin kosteahkoissa kangasmetsissä. Sitä tavataan myös metsäniityillä, pientareilla ja puurajan yläpuolella tunturikankailla. Killeri 14.7.2018

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
13. TUOMI, (Prunus padus) on ruusukasveihin kuuluva lehtipuu, jota esiintyy luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Kasvupaikka: Lehdot, puronvarret, rantametsät ja -pensaikot, metsänreunat. Myös koristepuu. Kitee 4.8.2018

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
14. TAMMI, (Quercus robur) on pyökkikasveihin kuuluva, jaloihin lehtipuihin luettava puu. Luontainen levinneisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa. Kasvupaikka: Tammelle tyypillisiä kasvuympäristöjä ovat lehtomaiset, tuoreet tai kosteat keski- ja runsasravinteiset metsät, jossa se muodostaa usein metsiköitä. Kitee 4.8.2018

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
15. HIESKOIVU, (Betula pubescens) on koivukasvien heimoon kuuluva puu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa. Kasvupaikka: Hieskoivu on kasvupaikkansa suhteen vaatimattomampi kuin rauduskoivu. Se kasvaa soilla ja korvissa sekä tiukkasavisilla mailla, ja kestää kylmää. Kitee 4.8.2018

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
16. KANGASMAITIKKA, (Melampyrum pratense) on puoliksi loisena elävä pieni keltakukkainen yksivuotinen ruohokasvi. Kasvupaikka: Kangasmaitikka kasvaa nimensä mukaisesti kangasmetsissä mutta myös kallioilla ja joskus melko kuivillakin niityillä.

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
17. KYNSISAMMAL, (Dicranum) on sammalten suku. Sen lajit ovat yleisiä havumetsien sammalia. Kasvupaikka: Kivillä ja kallioilla sekä kuivissa kangasmetsissä, kuivemmassa kuin isokynsisammal. Palokka 1.7.2018

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
18. VARIKSENMARJA, (Empetrum nigrum) eli kaarnikka on matala ainavihanta varpukasvi, joka kuuluu kanervakasvien heimoon. Kasvupaikka: Variksenmarjat kasvavat sekä kankailla että rämeillä koko Suomessa. Lapissa se kasvaa myös tuoreissa ja lehtomaisissa metsissä sekä tuntureilla.

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
19. SEINÄSAMMAL, (Pleurozium schreberi) on Suomen yleisin sammallaji. Kasvupaikka: Seinäsammal viihtyy kuivahkoissa, happamissa kasvupaikoissa ja karttaa lehtoja. Se kuuluu taigan tyyppilajeihin ja valtaa usein metsän pohjakerroksen itselleen tukahduttaen mm. jäkäliä. Heikkilä 25.9.2018

―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎―︎
20. HAAPA, (Populus tremula) on lehtipuu, joka kuuluu haapa- ja poppelipuiden sukuun. Kasvupaikka: Kuivat, tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, lehdot, rehevät korvet, kuloalat, kalliokot, metsänreunat. Myös koriste ja viljelypuu. Heikkilä 25.9.2018

JOONAS HALTTUNEN 8A 2018-2019