https://peda.net/id/54d271eabc8 2016-12-07T15:37:43+02:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/129b732cbd3 2016-12-08T12:57:12+02:00 <h3>Aineen olomuodot<br/> <br/> <a href="http://faculty.wcas.northwestern.edu/~infocom/Ideas/lecture6.html" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><img class="center" src="http://faculty.wcas.northwestern.edu/~infocom/Ideas/graphics/states.gif" alt=""/><br/> </a></h3> <ul> <li><b>Kiinteässä</b> rakenneosaset (atomit, molekyylit) ovat kiinni toisissaan</li> <li><b>Nesteessä</b> vuorovaikutukset ovat ohimeneviä ja rakenneosaset pääsevät liikkumaan toistensa ohi</li> <li><b>Kaasussa</b> rakenneosaset liikkuvat niin nopeasti, että ne eivät tartu toisiinsa, vaan törmäilevät</li> </ul> 2016-12-08T12:57:12+02:00 https://peda.net/id/e7608c6ed8b 2017-02-20T12:55:14+02:00 <h3>Olomuotojen muutokset</h3> <a href="http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope/aineiden_ominaisuudet/aineiden_olomuodot.htm" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><img class="center" src="http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope/aineiden_ominaisuudet/images/aineen_olomuodot.jpg" alt=""/></a> <ul> <li>Muutosten nimet on osattava!<br/> <ul> <li>Olomuotojen muutokset <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Olomuoto#Aineen_olomuodon_muutokset" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Wikipediassa<br/> <br/> </a></li> </ul> </li> <li><strong class="editor red">Olomuotojen muutoksiin liittyy aina energia!</strong> <ul> <li>Aineen lämmittäminen vaatii energiaa -&gt; lämpöliike lisääntyy</li> <li>kun lämpöliikettä on riittävästi, aine vaihtaa olomuotoa (lämpeneminen voi jatkua uudessa olomuodossa)<br/> <br/> </li> <li>Toiseen suuntaan mentäessä (jäähtyminen) energiaa vapautuu yhtä paljon kuin lämmetessä on sitoutunut</li> </ul> </li> </ul> 2017-01-12T12:57:26+02:00 https://peda.net/id/dbff4dcef75 2020-03-22T14:09:29+02:00 <h3>Sulamis- ja kiehumispiste</h3> <ul> <li>Kaikilla aineilla on niille ominaiset <b>sulamis- ja kiehumispisteet</b> (eli nämä ovat <b>aineen ominaisuuksia</b>) <ul> <li><b>Sulamispiste</b> on lämpötila, jossa aine <span class="editor underline">sulaa/jähmettyy</span> (Huom! vain vesi &quot;jäätyy&quot;!)</li> <li><b>Kiehumispiste</b> on lämpötila, jossa aine <span class="editor underline">höyrystyy/tiivistyy</span> (kiehuu)<br/> <br/> </li> </ul> </li> <li>Olomuodon muutos tapahtuu siis aina juuri tietyssä lämpötilassa!</li> </ul> <h3>Sulamis- ja kiehumispisteisiin vaikuttaa</h3> <ul> <li><b>Paine</b> <ul> <li><b>Korkea paine nostaa (ja matala alentaa)</b> sulamis- ja kiehumispisteitä<br/> <ul> <li>korkeassa paineessa rakenneosat ovat lähempänä toisiaan (eli olomuodon muuttaminen tarvitsee enemmän energiaa)</li> <li>paineen<b> vaikutus kiehumispisteeseen on suurempi</b> kuin sulamispisteeseen</li> <li>vesi on taas poikkeus! <ul> <li>korkea paine saa veden muuttumaan nesteeksi, miksi?<br/> <br/> </li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> </li> <li><b>Epäpuhtaudet</b> <ul> <li>Aineessa olevat <b>epäpuhtaudet alentavat</b> kiehumis- ja sulamispisteitä <ul> <li>epäpuhtaudet &quot;häiritsevät&quot; rakenneosasten välisiä vuorovaikutuksia</li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> 2017-02-20T12:53:49+02:00