Siilinjärven lukion historiaa

Siilinjärven lukion historia, Salmin aika 1917–1944

2017-08-08T15:47:40+03:00

Koulumme perustettiin vuonna 1917 Salmin kunnassa, vanhaan Viipurin lääniin kuuluneessa Raja-Karjalassa. Noin 13 000 asukkaan Salmi sijaitsi Laatokan rannalla ja sen naapurikuntia olivat Suojärvi, Suistamo ja Impilahti. Salmi oli rajapitäjä ja sen itäisenä naapurina oli Venäjä. Venäläisvaikutus näkyikin Salmissa vahvana 1900-luvun alussa, ja Venäjä rakensi Salmiin suomalaisten kansakoulujen kilpailijoiksi kattavan venäjänkielisen kouluverkon. Uskonnolla ja kieliohjelmalla oli sortokausien aikana suuri merkitys. Opettajien tuli vaalia ortodoksisuutta ja vanhat kauppasuhteet Venäjän suuntaan tekivät venäjänkielestä tärkeän. Vuoteen 1917 tultaessa venäläinen taho oli saanut voimakkaan otteen salmilaisten sivistämisessä. Suomalaisia kansakouluja oli 12 ja venäläisiä kouluja peräti 25. Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous helmikuussa 1917 kuitenkin muuttivat tilanteen Salmissa.

Suomen kunnat vuonna 1935.

Viipurin läänissä, johon Salmikin kuului, 1900-luvun alku oli aktiivista oppikoulujen perustamisen aikaa. Oppikouluissa oli mahdollista jatkaa opiskelua nelivuotisen kansakoulun jälkeen. Salmissa kysymys oppikoulun perustamisesta liittyi vuoden 1917 tapahtumiin. Venäjän vallankumouksen seurauksena venäjänkieliset koulut lakkautettiin kesällä 1917, ja edellisten vuosikymmenten vauriot suomalaisessa kansallisessa sivistyksessä haluttiin korjata. Oppikoulun perustaminen liittyi vahvasti ortodoksialueiden kansallistamiskysymykseen. Liikemies Jarkko Seisen aloitteesta syntyi nopeasti kannatusyhdistys, jonka toiminnan tuloksena Salmiin perustettiin yksityinen oppikoulu.

Kaksiluokkainen Salmin suomalainen yhteiskoulu aloitti toimintansa 17. syyskuuta 1917. Ensimmäisen lukuvuoden ja Suomen itsenäistymisen jälkeen valtiovalta katsoi tämän hankkeen sopivaksi, joten yksityinen koulu muuttui senaatin päätöksellä valtion ylläpitämäksi viisiluokkaiseksi keskikouluksi, Salmin keskikouluksi kesäkuussa 1918. Omaleimainen syntynyt koulu oli siksi, että se oli Raja-Karjalan ainoa oppikoulu ja ainoa oppikoulu koko Suomessa, jonka oppilaiden enemmistö oli ortodokseja. Koulu toimi ensimmäisten neljän vuoden ajan useissa eri paikoissa, eikä tiettyä omaa koulurakennusta ollut. Salmin keskikoulu siirsi toimintansa kuvassa olevaan Tuleman kouluun vuonna 1921, ja sain näin ollen omat pysyvät tilat.

Salmin keskikoulu 1930-luvulla.

Salmin keskikoulun rehtorina toimi sen alusta aina talvisotaan saakka Pekka Setkänen, jonka juuret olivat Salmin Kirkkojoella. Setkänen opetti keskikoulussa matematiikkaa ja laskutaitoisena hän sai myös monia luottamustehtäviä koulun ulkopuolelta. Tiukan koulukurin noudattaminen oli Setkäselle tunnusomainen luonteenpiirre. Häntä on luonnehdittu mm. seuraavasti:

"Hän edellytti oppilailta ahkeruutta, huolellisuutta ja järjestystä. Ei ollut harvinaista, että tulistuessaan hän kohotti äänensä pelottavasti ja saattoi tarttua poikien hiuskuontaloista."

Koulun alkuaikoina opettajakunta vaihtui tiheään, mutta 1930-luvulla se vakinaistui pätevillä opettajilla. Salmin keskikoulu oli yhteiskoulu, mikä tarkoitti, että se oli sekä tytöille että pojille. Oppilasmäärä vaihteli vuodesta toiseen. Koulun aloittaessa toimintansa oppilaita oli ensimmäisellä luokalla 32 ja toisella luokalla yhdeksän. Lukuvuodesta 1920–21 lukuvuoteen 1937–38 koulun viidellä luokalla opiskeli vuosittain noin 70–100 oppilasta. Koulun toimintapiirinä oli Salmin kunnan alue.

Salmin keskikoulun 5. luokka vuonna 1933.

1900-luvun alussa koulujärjestelmä koostui nelivuotisesta kansakoulusta, jonka jälkeen opiskelua oli mahdollista jatkaa kaksiosaisessa oppikoulussa. Oppikoulun ensimmäisen osan muodosti viisiluokkainen keskikoulu ja toisen osan kolmeluokkainen lukio. Salmissa toimi vain oppikoulun ensimmäinen osa, keskikoulu. Oppikoulun käynti yleistyi valtakunnallisesti, ja 1900-luvun alusta 30-luvun loppuun mennessä perustettiin erityisesti suomenkielisiä oppikouluja. 1920-luvulla oppikoulun aloitti 10 prosenttia 11-vuotiaista. Salmin keskikoulun oppilaista noin 70 prosenttia oli syntynyt Salmissa. Loput olivat syntyneet muissa Laatokan Karjalan kunnissa. Salmissa oppikoulun yleistymistä koko kansan lasten kouluksi hidasti pohjakoulukysymys. Tiedollista osaamista testattiin oppikoulun pääsykokeissa, joissa oppilaan oli osattava kristinopin, sisäluvun, laskennon, maantiedon ja kaunokirjoituksen taidot. Pohjatietojen osaaminen oli usein puutteellista, ja monen salmilaisnuoren pääsy keskikouluun tyssäsikin jo pääsykokeeseen. Oli myös yleistä, että valintakokeen jälkeen koulunkäynti osoittautui vaikeaksi ja yli puolet vuosikurssista saattoi jäädä luokalle.

Sanomalehti Karjala 1.12.1939.

Koulu aloitti työvuotensa normaalisti vuonna 1939, vaikka Euroopan epäselvä poliittinen tilanne herättikin epäilyksiä. Suomen ja Neuvostoliiton väliset neuvottelut aiheuttivat syksyllä epävarmuutta ja katkoksen koulun toimintaan. Koulutyö jatkui marraskuun lopulla, mutta katkesi jälleen, kun uutiset talvisodan alkamisesta tulivat. Rehtori Setkänen kertoo koulun vuosikertomuksessa:

"Uudelleen aloitettu työ ei kuitenkaan muodostunut pitkäaikaiseksi. Koulu kokoontui tähän jaksoonneljättä työpäiväänsä aloittamaan marraskuun viimeisenä päivänä, kun koululle saapuisotilasviranomaisten lähettämä sanoma, että vihollinen oli hyökännyt rajojemme yli, ja näin ollen sota oli alkanut. Toimitetun aamuhartauden yhteydessä pitämässäni puheessa annoin oppilaille ne ohjeet ja neuvot, mitä tilanne edellytti. Näin koulun työskentely lakkasi äkkiä ja odottamatta, lakkasi lopullisesti, sillä suurimman osan Viipurin lääniä jouduttua Moskovan rauhassa Venäjälle, on monet luovutetun alueen oppikoulut nyt lakkautettu ja niiden joukossa myös Salmin keskikoulu."

Sodan alettua koulurakennus poltettiin puolustussuunnitelman mukaisesti. Ainoastaan tärkeimmät asiakirjat säästyivät. Väestö siirrettiin pois Salmista, ja sodan päätyttyä Salmin keskikoulu lakkautettiin kesäkuussa 1940.

Salmin keskikoulun koululehti Elon Kevät, 1943.

Salmin keskikoulun ajalta on säästynyt hyvin vähän mitään koulutyöhön liittyvää, koska koulurakennus paloi irtaimistoineen talvisodan alussa. Koulun toiminta käynnistettiin kuitenkin uudelleen jatkosodan aikana, kun salmilaiset palasivat takaisin vallatuille asuinsijoilleen. Koskakoulurakennusta ei ollut, piti toiminta järjestää entisessä seurakunnan vanhustentalossa. Rakennus oli ahdas, eikä koululla ollut käytettävissä koulu- tai opetuskalustoa. Vasta muutama päivä ennen syyslukukauden loppumista saivat viimeisetkin oppilaat omat pulpetit. Sotatilan takia ylimpien luokkien poikaoppilaat lähtivät asepalvelukseen. Vaikeuksista huolimatta lukuvuodet 1942–43 ja 1943–44 sujuivat hyvin ja Salmin keskikoulu osoittautui jälleen tarpeelliseksi. Evakkovaihe oli antanut salmilaisille lisää kokemusta koulunkäynnin merkityksestä, ja sotatilasta huolimatta koulua käytiin toiveikkaina, kuten muutama Salmista säästynyt vuoden 1943 koululehtikin osoittaa. Kesäkuussa 1944 alkanut Neuvostoliiton suurhyökkäys aiheutti kuitenkin toisen evakuoinnin, ja Salmin väestö sijoitettiin Pohjois-Savoon.

Siilinjärven lukion historia, Siilinjärven aika 1945–2017

2017-05-15T16:35:28+03:00

Siilinjärven kunta perustettiin vuonna 1925. Siilinjärvellä oli toiminnassa 13 kansakoulua, joista yksi oli vuonna 1923 valmistunut kirkonkylän kansakoulu. Omaa oppikoulua ei kuitenkaan ollut, ja Siilinjärven nuoret joutuivat matkustamaan aamuin illoin junalla Siilinjärven ja Kuopion väliä. Sodanjälkeiset hankalat ja harvat junayhteydet pakottivat oppilaat majoittumaan viikoiksi Kuopioon, koska matkan lyhyyden vuoksi siilinjärveläisiä ei huolittu linja-autoihin. Siilinjärveläisten haave omasta oppikoulusta toteutui, kun Salmin keskikoulu siirtyi salmilaisten mukana Siilinjärvelle. Itsestään selvää koulun saaminen Siilinjärvelle ei ollut, ja moni muu kunta olisi myös ottanut valtion koulun mielellään. Siilinjärveläisten työ koulun puolesta tuotti kuitenkin toivotun tuloksen. Vuonna 1945 koulu alkoi toimia Siilinjärvellä Siilinjärven keskikoulun nimellä kirkonkylän kansakoulun kanssa samoissa tiloissa. Keskikoulun taival Siilinjärvellä alkoi hyvin ahtaissa olosuhteissa. 170 oppilasta kävi koulua kansakoulun kanssa vuoroissa, kansakoulu aamupäivällä ja keskikoulu iltapäivällä. Opettajainhuoneena toimi erään opettajanasunnon keittiö. Siilinjärven kunta ryhtyikin heti toimiin oman koulurakennuksen saamiseksi keskikoululle.

Siilinjärven kirkonkylän kansakoulu.

Koulutalohanke eteni 1940-luvun lopulla myönteisesti. Siilinjärven kunta lahjoitti uudelle koulurakennukselle tontin kirkonkylän alueelta, ja eduskunta myönsi rahaa koulutalon pystyttämiseksi. Kunnalle kouluhanke oli edullinen, sillä keskikoulu valtion omistamana kouluna ei tuonut kunnalle taloudellisia velvoitteita. Arkkitehti Eeva Larkan piirtämän koulutalon rakennustyöt alkoivat elokuussa 1951 ja harjannostajaisia vietettiin tammikuussa 1952. Saman vuoden marraskuussa oppilaat suorittivat talkoovoimin muuton kansakoululta vielä keskeneräiseen koulutaloon. Keskikoulun rehtori Rauha Jaakkola kertoo tunnelmista vuosikertomuksessa:

"Aurinkokin otti osaa iloomme loistaessaan ensimmäisenä koulupäivänä kirkkaasti katkaisten täten syksyn harmaitten päivien sarjan ja tehden uudet, valoisat luokat yhä viihtyisämmiksi. Jouluun mennessä ehdittiin sitten tutustua avariin tiloihin ja totuttautua aamuisin alkavaan koulupäivään."

Siilinjärven keskikoulun uusi koulurakennus.

Varsinaisia koulurakennuksen vihkiäisiä vietettiin huhtikuussa 1953. Vihkimispuheen piti piispa Eino Sormunen ja vieraana oli muun muassa maaherra Lauri Riikonen. Uuden koulutalon valmistuminen oli myös huomattava uutinen sanomalehdissä, ja esimerkiksi Savon Sanomat kirjoitti, että:

"Uusi komea nelikerroksinen koulutalo on jo ulkopäinkin todellisen kulttuuritalon näköinen."

Tilojen puute ei enää vaivannut Siilinjärven keskikoulua uudessa hienossa koulurakennuksessa, ja oppilaita oli jo lähemmäs 300. Tilat olisivat riittäneet vieläkin suuremmalle oppilasmäärälle, mutta sitä rajoitti opettajien määrä, joka oli 12. Monet oppilaiden vanhemmat toivoivat myös, että keskikoulu laajenisi yliopistoon johtavaksi. Pienempi toive sen sijaan oli sähkövalon saaminen koululle johtavan tien varteen. Useaan otteeseen ja eri teitä ajettu koulun toiminnan laajentamishanke toteutui vuonna 1959 annetulla asetuksella, jolla Siilinjärven keskikoulu muutettiin syyskuun 1. päivästä alkaen yliopistoon johtavaksi Siilinjärven yhteislyseoksi.

Vanha viisiluokkainen keskikoulu laajeni yhteensä kahdeksan vuoden oppikouluksi, jonka viimeiset kolme vuotta sisälsivät lukio-opintoja ja oppilaat valmistuivat koulun päätyessä ylioppilaiksi. Syksyllä 1959 yhteislyseossa aloitti ensimmäistä kertaa kuudes luokka, lukioasteen ensimmäinen. Siilinjärven yhteislyseon oppilaat pääsivät näin ollen osallistumaan valtakunnallisiin ylioppilastutkinnon kokeisiin ensimmäistä kertaa keväällä 1962. Oppilaat saivat pohtia muun muassa äidinkielen kokeessa Jeesuksen persoonaa kristityn esikuvana, Suomea Ruotsin suuruuden aikana ja tietä atomien rakenteen tuntemiseen. Äidinkielen lisäksi oppilaat osallistuivat matematiikan, saksan, ruotsin ja reaalin kokeisiin. Ylioppilastutkintolautakunta hyväksyi 16 kirjoittajan kokeet.

Kevään 1962 äidinkielen ylioppilaskoe.

Koulun laajetessa opetustilojen puute johti lisärakennuksen suunnitteluun. Ensimmäistä laajennusta suunniteltiin jo lukuvuonna 1963–64, mutta suunnitelmat alkoivat toteutua vasta vuonna 1968. Yhteislyseo sai käyttöönsä uusia tiloja vuonna 1970 ja samassa yhteydessä kunnostettiin vanhaa puolta. Uudistettu koulu pääsi viettämään jälleen vihkiäisjuhlaa arvovieraiden läsnä ollessa. Siilinjärven yhteislyseon oppilasmäärä kasvoi 1970-luvun alun aikana, ja viimeisenä työskentelyvuonna 1974–75 ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä oppilaita oli 940. Sotien jälkeisen ajan suurin koulutukseen liittyvä uudistus oli siirtyminen vanhasta kansakoulujen ja oppikoulujen järjestelmästä peruskoulu- ja lukiojärjestelmään. Siilinjärven kunta siirtyi uuteen järjestelmään elokuussa 1975, ja yhteislyseon rehtori Esko Kivistö toteaakin lukuvuoden 1974–75 vuosikertomuksessa, että:

"Kulunut lukuvuosi oli viimeinen vanhamuotoista valtion oppikoulua. Siilinjärven yhteislyseo lakkaa olemasta 31.7.1975 ja tilalle tulee 1.8.1975 peruskoulun yläaste ja Siilinjärven lukio."

Siilinjärven yhteislyseo 1974–1975.

Lukuvuosi 1975–76 oli koulun ensimmäinen Siilinjärven kunnan koululaitokseen kuuluvana Siilinjärven lukiona. Suuresta hallinnollisesta muutoksesta huolimatta koulutyö sujui rauhallisesti ja oppilaita kolmella luokka-asteella oli yhteensä 260. Elokuussa 1981 lukio siirtyi lyseolta Siilijärven koulukeskuksen tiloihin. Koulu palasi takaisin 30 vuoden takaisille sijoille. Muuttoa perusteltiin sillä, että lukio saatiin yläasteen yhteyteen, jolloin oppilailla oli mahdollisuus jatkaa lukion puolelle saman katon alla. Lukion ja yläasteen niveltäminen nähtiin tärkeänä. Seuraavana syksynä 1982 lukio siirtyi maan muiden lukioiden tapaan jaksotettuun ja kurssimuotoiseen lukioon. Vuoden työaika jaettiin kuuteen jaksoon ja aineiden oppimäärät 1–4 kurssiin. Tavoitteena oli työmotivaation lisääminen, sekä poissaolojen ja luokalle jäämisen vähentäminen. Kuuden eri työjärjestyksen todettiin tuoneen myös vaihtelua lukuvuoteen.

Siilinjärven lukion opettajat, 1980-luku.

1990-luvun alussa suuri muutos lukio-opiskelussa oli siirtyminen luokattomaan lukioon. Luokattomaan lukioon siirtymistä ennakoitiin Siilinjärven lukiossa jo lukuvuonna 1993–94 kokeilemalla koeviikkoja. 90-luvun alussa lukio hankki kehittämissuunnitelman puitteissa muun muassa seitsemän tietokonetta, lasertulostimen ja siirtoheittimen. Kaikkiin koneisiin hankittiin myös runsaasti hyötyohjelmia ja oppilailla oli koneille vapaa pääsy. Luokaton lukio todettiin pian hyväksi uudistukseksi, koska sen nähtiin vapauttaneen oppilaita ottamaan entistäkin suuremman vastuun opinnoistaan. Opiskelun vastapainoksi muun muassa penkkarit ja vanhojen tanssit saivat 1990-luvulla entistäkin näyttävämmän osan osana lukion lukuvuotta. Koulumme joutui vielä kerran evakkoon lukuvuonna 2003–2004, kun lukion tiloihin tehtiin iso peruskorjaus. Lukio toimi remontin ajan Harjamäen sairaalan tiloissa, mutta palasi takaisin nykyisiin tiloihin.

Uutis-Jousi 11.7.2004.

Uutis-Jousi kertoi remontista, että:

"Lukiosta oli tehty viihtyisä, avara ja ennen kaikkea nykyaikainen opinahjo, jossa kelpaa paitsi opiskella, myös oleskella."

Siilinjärven lukio 100-vuotisjuhla

2017-04-24T15:58:59+03:00

: IMG_6214.jpg
: IMG_6219.jpg
: IMG_6229.jpg
: IMG_6246.jpg
: IMG_6250.jpg
: IMG_6252.jpg
: IMG_6276.jpg
: IMG_6296.jpg
: IMG_6305.jpg
: IMG_6312.jpg
: IMG_6326.jpg