https://peda.net/id/538c4bfe4c0 2020-02-15T16:36:36+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/bc4108789fa 2020-02-27T13:31:00+02:00 <ul> <li>Kasvit ovat kehittyneet levistä ja näille molemmille ryhmille on yhteisiä piirteitä ovat: <ul> <li><b>Lehtivihreä</b> (klorofylli) ja fotoautotrofisuus</li> <li>Soluseinän koostuminen selluloosasta</li> <li>Niiden soluissa on vakuoleja.</li> </ul> </li> <li>Kasvit eroavat levistä: <ul> <li>Kasveilla on erilaistunut rakenne. Kasvin rakenneosat ovat: <ul> <li><b>Juuri</b> kiinnittää kasvin maaperään ja ottaa vettä ja ravinteita.</li> <li><b>Varsi </b>nostaa lehdet kohti valoa ja <b>varren johtosolukossa </b>kuljetetaan yhteyttämistuotteita ja vettä. </li> <li><b>Lehtien</b> yhteyttämissolukko tekee kasville sokerin ja lehtien alapinnalla ilmaraot huolehtivat kaasujen vaihdosta.</li> <li><b>Kukinnon</b> avulla siemenkasvit lisääntyvät suvullisesti. </li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> <strong class="editor red"><b>Kasvikunta luokitellaan kolmeen KAAREEN:</b></strong><br/> <strong class="editor red"><b>1. SAMMALET</b></strong><br/> <strong class="editor red"><b>2. SANIKKAISET</b></strong><br/> <strong class="editor red"><b>3. SIEMENKASVIT</b></strong><br/> <p><strong class="editor red">1. Sammalet </strong>ovat vielä suureksi osaksi sekovartisia kasveja (etenkin maksasammalet), mutta kehittyneimmillä niistä on lehtimäisiä rakenteita (lehtisammalet) ja <b>juurtumahapse</b>t (ei varsinaista juurta).</p> <ul> <li>Sammalet vaativat kosteaa kasvupaikkaa, sillä niiden siittiöiden pitää uida munasolujen luokse suvullisen lisääntymisen vaiheessa.</li> <li>Sammaleita sanotaan itiökasveiksi, koska niiden lisääntymisessä vuorottelevat itiövaihe ja suvullinen lisääntyminen. Tätä kutsutaan sukupolvenvuorotteluksi. <ul> <li><b>Esimerkkejä</b>: maksasammaliin kuuluva keuhkosammal ja lehtisammaliin kuuluvat rahkasammal ja karhunsammal.<strong></strong></li> </ul> </li> </ul> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/kasvikunta/kasvikunta/akarhunsammal-png#top" title="akarhunsammal.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/kasvikunta/kasvikunta/akarhunsammal-png:file/photo/ca516182e242936eec45bc5af2341515ac849bdd/akarhunsammal.PNG" alt="" title="akarhunsammal.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em><span>wikimedia commons / Karhunsammal kuuluu lehtisammaliin.</span></em><br/> <br/> <strong class="editor red">2. Sanikkaiset </strong>kuuluvat jo putkilokasveihin, eli niillä on varressaan johtosolukko, jossa vettä, ravinteita sekä yhteyttämistuotteita kuljetetaan. Johtosolukko on mahdollistanut juuren, varren ja lehtien kehittymisen. Sanikkaisiin kuuluvat <b>liekokasvit, kortteet ja saniaiset.</b> <br/> <ul> <li>Sanikkaisilla on sukupolvenvuorottelu ja ne ovat itiökasveja.</li> <li>Sanikkaiset viihtyvät yleensä kosteassa kasvuympäristössä.</li> <li><b>Esimerkkejä:</b> saniaiset: sananjalka ja kallioimarre; liekokasvit: riidenlieko; kortteet: metsäkorte<strong></strong></li> </ul> <strong></strong><strong class="editor red">3. Siemenkasvit</strong><strong><br/> Alakaari: paljassiemeniset </strong><br/> <ul> <li>Havupuut ovat suurin palajasiemenisten ryhmä. Havupuiden kukinnot ovat yksineuvoisia eli hede- ja emikukinnot ovat erikseen. Siemenaiheet kehittyvät paljaaltaan emilehtien pinnalla ja emikukinnoista kypsyy käpy. Siitepöly löytää munasolun tuulen, veden tai eläinten siirtämänä. Suvullinen lisääntyminen tapahtuu siis siementen avulla.</li> <li><b>Esimerkkejä:</b> havupuut ja neidonhiuspuu.</li> </ul> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/kasvikunta/kasvikunta/akataja-png#top" title="akataja.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/kasvikunta/kasvikunta/akataja-png:file/photo/3ab3a5c1d1cb0f9c96761b88db2ead768aa78b38/akataja.PNG" alt="" title="akataja.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>wikimedia commons / Kataja (kuvassa), kuusi ja mänty <br/> kuuluvat paljassiemenisiin</em>.<br/> <br/> <strong>Alakaari: koppisiemeniset<br/> </strong> <ul> <li>Koppisiemenisille kehittyi lisääntymiseen kukka, jossa ovat useimmiten sekä heteet että emi samassa kukassa (kaksineuvoisuus). Koppisiemenisillä tapahtuu kaksoishedelmöitys ja kehittyy sekä siemenaihe että siemenen vararavinto. Siemenaiheet sijaitsevat sikiäimen sisällä kopissa, jolloin ympärille muodostuu hedelmä. Hedelmä suojaa siemenaihetta ja edesauttaa sen leviämistä.</li> <li><strong>Esimerkkejä</strong>: Esimerkiksi heinät, tulppaanit ja kielo ovat<b> yksisirkkaisia</b> (luokka), mutta valtaosa koppisiemenisistä kasveista on <b>kaksisirkkaisia</b> (luokka).</li> </ul> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/kasvikunta/kasvikunta/apuolukka-png#top" title="apuolukka.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/kasvikunta/kasvikunta/apuolukka-png:file/photo/0a78f958f704f86eaed0998bfd6b7385d22cfa7f/apuolukka.PNG" alt="" title="apuolukka.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>wikimedia commons / Puolukka </em><em>kuuluu koppisiemenisiin.</em><br/> <br/> <b>Kevät 2013 t.1 kasvien ja sienten vertailu</b><br/> <b><a href="https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_k2013.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/biologia_k2013.pdf</a></b><br/> <b>YTL:n hyvän vastauksen piirteet (kevät 2013)</b><br/> <b><a href="https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2013_K/2013_K_BI.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2013_K/2013_K_BI.pdf</a></b><br/> <br/> <b>Kevät 2017 t.1 kasviryhmien vertailu</b><br/> <b><a href="https://drive.google.com/file/d/0Bw3oPkjh-TYLT0VnTFhlSVdWbk0/view" rel="nofollow ugc noopener">https://drive.google.com/file/d/0Bw3oPkjh-TYLT0VnTFhlSVdWbk0/view</a></b><br/> <b>YTL:n hyvän vastauksen piirteet (kevät 2013)</b><br/> <b><a href="https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2017_K/2017_k_bi.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2017_K/2017_k_bi.pdf</a></b><br/> <p> </p> 2018-08-14T12:16:32+03:00