Tervetuloa tutustumaan Kielikukkaseen!

2022-08-10T10:06:51+03:00

Sisällysluettelo

1. Kielikukkanen-hanke
2. Kysely kielten opiskelusta kansalais- ja työväenopistoissa
3. Digipedagogiikka
4. Osaamisperusteisuus

1. Kielikukkanen-hanke

Kielikukkanen-mallin tarkoitus on helpottaa kansalaisopistojen kieltenopiskelijoiden kurssivalintaa sekä suunnittelijoiden ja opettajien työtä.

Kielikukkanen-malli syntyi Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa lukuvuonna 2020-2021 ja sen työstöä jatkettiin jatkohankkeessa v. 2021-2022. Etelä-Helsingin kansalaisopiston koordinoimissa hankkeissa olivat mukana Vaasan kansalaisopisto Alma / Vasa medborgarinstitut Alma, Kalliolan ja Kuopion kansalaisopistot (2020-2022), sekä Jyväskylän kansalaisopisto ja Revontuli-Opisto (2021-2022).

Koko projektin taustalla on huoli Suomen kielivarannosta. Kouluissa opiskellaan vieraita kieliä suppeammin. Aikuisopiskelijoiden ajasta kieliopinnot kilpailevat monien muiden harrastusten ja vapaa-ajan menojen kanssa. Kielikukkanen-projekteissa mietittiin näitä haasteita ja kuinka voisimme vastata niihin muuttamalla vallitsevaa ajattelutapaa ja toimintamalleja vieraiden kielten kurssisuunnittelussa. 

Tämän lisäksi jaoimme ajatuksia ja ideoita muiden kansalais- ja työväenopistokentällä kielten kanssa toimivien kanssa, pohdimme kurssien osaamisperusteisuutta, arviointia ja kehitimme kentän verkostoitumista muiden oppilaitostyyppien kanssa. Näillä toimilla pyritään helpottamaan kieltenopiskelijoiden oppimispolkua eri oppilaitosten välillä.  

Kielikukkanen-mallin pohjana on asiakaskysely ja sitä työstettiin laajasti eri opettajien ja muiden toimijoiden kanssa. Prosessin vaiheet olivat seuraavat:

kysely hankeopistojen kielten opiskelijoille syksyllä 2020
kysely ei-opiskelijoille syksyllä 2020
5 työpajaa hankeopistojen kielten tuntiopettajille talvella 2020-21
4 avointa webinaaria kansalaisopistokentän toimijoille talvella 2020-21
pilotointi Kuopion ja Etelä-Helsingin kansalaisopistojen syksyn 2021 kurssiohjelmassa
asiakaskysely syksyllä 2021 Etkon ja Kuopion kansalaisopistojen kieltenopiskelijoille
kysely Etkon ja Kuopion kansalaisopistojen opettajille ja asiakaspalvelulle syksyllä 2021

Kieltenopiskelijoille suunnattuun kyselyyn vastasi yli 1 300 ihmistä. Ei-opiskelijoiden kyselyyn vastasi noin 70 ihmistä yritysmaailmasta ja muista oppilaitosmuodoista.

Työpajoissa tuntiopettajat pääsivät keskustelemaan omasta työstään sekä oman opistonsa että muiden hankeopistojen opettajien kanssa. Osalle opettajista tämä oli uusi ja voimaannuttava kokemus. Tilaisuuksissa mietittiin ajankohtaisia pedagogisia näkökulmia kieltenopetukseen: etä- ja verkko-opetus ja niissä käytettävät erilaiset digitaaliset työvälineet sekä osaamisperusteisuus. Pohdimme myös asiakkaidemme tarpeita ja kuinka voimme kurssimuotoilulla ja joustavammalla ja monipuolisemmalla kurssitarjonnalla houkutella uusia asiakkaita. Jokaisesta hankeopistosta osallistui 3–5 opettajaa ja työpajoihin osallistumisesta maksettiin palkkaa.

Kentälle avoimiin webinaareihin osallistui suunnittelijoita ja opettajia kansalaisopistoista ympäri Suomen. Niissä jaoimme ja jatkoimme keskustelua työpajoissa työstetyistä aiheista. Osallistujia jokaisessa tilaisuudessa oli n. 50.

Pilotointivaiheessa Etkon ja Kuopion kansalaisopistot ottivat mallin käyttöön ja kaikki vieraiden kielten kurssit jaoteltiin sen mukaan. Terälehdet lisättiin kurssikuvauksiin Hellewissä ja mallille yritettiin saada näkyvyyttä asiakkaiden suuntaan opistojen omien kanavien kautta.

Pilottiopistoissa mallin käyttöönottoa kehittelyä jatkettiin syksyllä 2021. Niin asiakkaat, opiskelijat kuin asiakaspalvelun työntekijät ovat päässeet kertomaan oman näkemyksensä. Näiden pohjalta mietimme, kuinka se saataisiin mahdollisimman toimivaksi ja hyödylliseksi niin opiskelijoille kuin opettajillekin.

Oheisesta oppaasta löydät koosteena hankkeen tuotoksia sekä esimerkkejä Kielikukkanen-mallin mukaan suunnitelluista kursseista. Mallin voi myös ladata oman opiston käyttöön.

Kielikukkanen-mallin kehitys osana hanketta on ollut mielenkiintoinen projekti. Sen puitteissa on mietitty laajasti kansalaisopistojen vieraiden kielten opetukseen liittyviä asioita: suunnittelutyötä, asiakkaita sekä myös etä- ja lähiopetuksen pedagogiikkaa. Välillä onkin tärkeää pysähtyä ja pohtia, kuinka uudistumme menettämättä sitä kaikkea hyvää mitä meillä on. Kuinka pidämme kiinni niistä tuhansista tyytyväisistä opiskelijoista, jotka palaavat kursseillemme vuosi toisensa jälkeen mutta houkuttelemme myös uusia? Jatkuvan oppimisen periaate on noussut tärkeäksi ohjenuoraksi ja kansalaisopistoilla on mahdollisuus kantaa oma kortensa kekoon. Tämä onnistuu vain, jos uudistamme ja uudistumme.

2. Kysely kielten opiskelusta kansalais- ja työväenopistoissa

Kielikukkanen-hankkeeseen osallistuvien opistojen opiskelijoille (Helsinki, Kuopio, Vaasa) lähetettiin kieltenopiskelua kansalais-, työväen- ja aikuisopistoissa koskeva kysely syksyllä 2020. Tavoitteena oli saada selville, mikä kieltenopiskelussa heidän mielestään toimii hyvin ja mitä pitäisi kehittää.

Vastaajien kieli, ikä, sukupuoli ja asuinalue

Kysely tehtiin kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti) ja siihen saatiin yhteensä 1350 vastausta. Suomeksi vastauksia annettiin 1141, ruotsiksi 159 ja englanniksi 50. Taustatietoina kysyttiin vastaajien ikää, sukupuolta ja asuinaluetta (pääkaupunkiseutu, yli 100 000 asukkaan kaupunki, alle 100 000 asukkaan kaupunki, maaseutualue).

Suomen- ja ruotsinkielisistä vastaajista suurin osa oli 65-75 -vuotiaita. Englanninkielellä vastanneista suurin ikäryhmä olivat 25-34 -vuotiaat.

Suomenkieliset vastaajat

ruotsinkieliset vastaajat

englanninkieliset vastaajat

Suomen- ja ruotsinkielisistä vastaajista noin 80% oli naisia ja 20% miehiä. Englanninkielisistä vastaajista naisia oli noin 60% ja miehiä 40%.

Suomenkielisistä vastaajista 36% asui yli 100 000 asukkaan kaupungissa, 35% alle 100 000 asukkaan kaupungissa, 15% pääkaupunkiseudulla ja 14% asui maaseudulla. Ruotsinkielisistä vastaajista 76% asui alle 100 000 asukkaan kaupungissa, 19% maaseudulla, 4% yli 100 000 asukkaan kaupungissa ja 1% pääkaupunkiseudulla. Englanninkielisistä vastaajista 62% asui yli 100 000 asukkaan kaupungissa, 22% alle 100 000 asukkaan kaupungissa, 14% pääkaupunkiseudulla ja 2% maaseudulla.

Oletko opiskellut kieliä kansalais-, työväen- tai aikuisopistossa?

Kaikissa kolmessa kieliryhmässä suurin osa vastaajista oli opiskellut kieliä kansalais-, työväen- tai aikuisopistossa. Suomenkielisistä vastaajista 22% ei ollut osallistunut vapaan sivistystyön kieltenopetukseen. Tärkeimmäksi syyksi tälle ilmoitettiin aikapula, mutta mainintoja saivat myös kiinnostuksen puute tai joku muu kuin vastausvaihtoehtona annettu syy.

Ruotsinkielisistä vastaajista 26% ei ollut osallistunut vapaan sivistystyön kieltenopetukseen. Myös heillä tavallisin syy oli aikapula, kiinnostuksen puute tai joku muu kuin vastausvaihtoehtona annettu syy.

Englanniksi vastanneista 20% ei ollut osallistunut kielikursseille vapaassa sivistystyössä. Suurin syy tälle oli se, että he olivat opiskelleet kieltä verkossa tai itsenäisesti muulla tavoin tai osallistuneet jonkin toisen koulutuksen tarjoajan kursseille. Syynä mainittiin myös aikapula.

Opiskelijoilta kysyttiin, mitä kieliä he olivat opiskelleet kansalais-, työväen- tai aikuisopistossa. Suurin osa suomenkielisistä oli opiskellut englantia ja espanjaa. Kolmanneksi eniten mainintoja sai jokin muu kuin vastausvaihtoehtona annettu kieli.

Ruotsinkielisistä vastaajista suurin osa oli opiskellut espanjaa ja suomea. Kolmanneksi eniten oli opiskeltu ranskaa.

Englanniksi vastanneet olivat opiskelleet eniten suomea ja ruotsia.

Miten kuvailisit kieltenopiskelua kansalais-, työväen- tai aikuisopistossa?

Suomenkielisten valitsemia sanoja olivat ensisijaisesti edullinen, rento, sosiaalinen, joustava, innostava, mielenkiintoinen ja ammattitaitoinen.

Ruotsinkieliset nostivat esiin sanoja kuten socialt (sosiaalinen), intressant (mielenkiintoinen), förmånligt (edullinen), inspirerande (inspiroiva), flexibelt (joustava), mångsidigt (monipuolinen) ja motiverande (motivoiva). Englanninkielisten valitsemia sanoja olivat interesting (mielenkiintoinen), motivating (motivoiva), relaxed (rento), good value for money (edullinen), social (sosiaalinen), professional (ammattitaitoinen) ja flexible (joustava). Negatiivisia sanoja kuten vanhanaikainen, hidas ja tylsä valittiin vain harvoin.

Mitkä tekijät kieltenopiskelussa ovat sinulle tärkeitä?

Jotta saisimme kuvan siitä, millaisia asioita vastaajat arvostavat aloittaessaan kieliopinnot kansalais-, työväen- tai aikuisopistossa, heiltä kysyttiin kielikurssin valintaan vaikuttavia tekijöitä. käyttämämme asteikko oli 1-5 (1= erittäin tärkeä, 2 = melko tärkeä, 3 = tärkeä, 4 = ei kovin tärkeä, 5 = ei lainkaan tärkeä).

Kuviossa on nähtävissä, kuinka valinta 1 = erittäin tärkeä jakautui prosentuaalisesti.

Kysely osoitti, että 50-60% vastaajista näkee opettajan merkityksen erittäin tärkeäksi. Lähes yhtä tärkeäksi nousi oikean taitotason löytäminen. Seuraavilla sijoilla tulivat ajankohta, arkikielen opiskelu ja opetusmenetelmät.

Millainen olisi täydellinen kielikurssi?

Saimme vastaajilta paljon vastauksia avoimeen kysymykseen siitä, millainen olisi heidän mielestään täydellinen kielikurssi. Alla olevat vastaukset ovat alkukielellä (suomi, ruotsi, englanti).

Haasteita ja kritiikkiä

Vastaajilta kysyttiin, miksi he eivät olleet osallistunut kansalais-, työväen- tai aikuisopiston kieltenopetukseen tai olivat keskeyttäneet opiskelunsa. Suomenkielisistä vastaajista suurin osa kertoi syyksi aikapulan, riittävän kielitaidon tai jonkin muun syyn, joka ei selvinnyt kyselystä.

Ruotsinkielisten listan kärjessä oli aikapula, kiinnostuksen puute kielikursseille tai jokin muu syy.

Englanninkielisten vastauksissa korostui opiskelu itsenäisesti kotona, verkossa tai jossain muussa oppilaitoksessa sekä ajanpuute.

Avoimissa vastauksissa ilmennyt palaute osoitti, että opettajalla ja hänen opetusmenetelmillään on suuri merkitys. Etenemistahti (liian hidas tai nopea), itseluottamuksen puute vieraan kielen käyttöön sekä aikaisemmat negatiiviset kokemukset kieltenopiskelusta olivat myös vaikuttaneet vastaajien osallistumiseen ja kielikurssin keskeyttämiseen.

Alla olevat vastaajien kommentit ovat alkukielellä (suomi, ruotsi ja englanti).

Yhteenveto kyselystä

Kysely toteutettiin kolmella kielellä pääkaupunkiseudulla, Kuopiossa ja Vaasassa. Suomen- ja ruotsinkieliset vastaajat olivat suurimmaksi osaksi eläkeikäisiä, kun taas englanniksi vastanneet olivat nuoria aikuisia. Pääosa vastaajista oli naisia. Alueellisesti suurin osa vastaajista tuli alle 100 000 asukkaan kaupungeista.

Useimmin opiskellut kielet suomenkielisten vastaajien keskuudessa olivat englanti ja espanja sekä jokin muu kuin vastausvaihtoehtoina annetut kielet. Ruotsinkieliset opiskelivat espanjaa, suomea ja ranskaa. Englanniksi vastanneet taas opiskelivat pääosin suomea ja ruotsia.

Vastaajat kokivat kieltenopiskelun kansalais-, työväen- ja aikuisopistoissa positiiviseksi ja kurssit edullisiksi, joustaviksi ja inspiroiviksi. Kyselyvastaukset osoittivat myös, että 50-60% vastaajista näki opettajan merkityksen todella tärkeäksi. Melkein yhtä tärkeää oli löytää sopiva kielitaso. Ajankohta, arkikielen opiskelu ja opetusmenetelmät olivat myös tärkeitä tekijöitä opiskeltavaa kieltä valittaessa.

20-25% vastaajista ei ollut osallistunut vapaan sivistystyön kielikursseille. Syyt sille, että he eivät olleet osallistuneet tai olivat keskeyttäneet opintonsa olivat osittain henkilökohtaisia, mutta myös kurssin rakenteella oli merkitystä. Vapaa sivistystyö nähtiin osin myös vanhanaikaisena. Kielikukkanen-hankkeen tavoitteena onkin ollut tuoda esiin myös kriittisiä näkemyksiä ja siltä pohjalta kehittää vapaan sivistystyön kieltenopetusta. Kiitämme lämpimästi kaikkia kyselyyn vastanneita.

3. Digipedagogiikka

Teknologian rooli oppimisessa

Teknologiaa pidetään usein tehokkaana apuvälineenä oppimisessa ja joskus ehkä ajatellaan pelkän teknologian läsnäolon vaikuttavan oppimiseen suotuisasti. Kuitenkin teknologian vaikutus oppimiseen on tutkimusten mukaan epäsuora ja riippuvainen siitä, miten laitteita ja sovelluksia käytetään pedagogisesti mielekkäästi. Pelkkä opettajan innostus teknologian käyttöön ei tarkoita sitä, että kaikki ratkaisut olisivat mielekkäitä ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisia. Erilaiset teknologiat ovat vain työkaluja ja erilaisten asioiden mahdollistajia. Opettajan olisikin kyettävä käyttämään teknologiaa pedagogisesti perustellusti esimerkiksi siten, että sillä edistetään oppimista synnyttävää vuorovaikutusta. Tämä vaatii opettajalta syvällistä pohdintaa teknologian käytöstä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla, eli miksi ja millaisia taitoja oppijan tulisi oppia ja omaksua oppimistavoitteidensa saavuttamiseksi.

Niin lähiopetuksessa kuin verkkoympäristöissäkin tapahtuvan oppimisen ja opetuksen tulisi tukea ja vahvistaa oppijan opiskelumotivaatiota, oppijan minäpystyvyyttä eli sitä miten oppija pystyy vaikuttamaan omaan oppimiseensa sekä oppilaiden itseohjautuvuutta ja oppimaan oppimista. Olisikin tärkeää, että teknologian käytössä ei tyydyttäisi vain sisällön tuottamisen ja jakamisen sovelluksiin. Toiminnan pääpaino tulisi sen sijaan olla ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteisessä yhdessä kehittämisessä, tiedon rakentamisen käytännöissä keskusteluna ja vuorovaikutuksena opiskelijoiden kesken sekä kommunikaatiotaidoissa.

Lähdeviite: Lakkala, M. (2008). Yhteisöllinen toiminta verkko-oppimisympäristöissä. Teoksessa S. Raitala & H. Ylilehto (toim.), Parempi oppia yhdessä -tukea eTwinning-hankkeesta (ss. 28-36). Helsinki: Edita Prima Oy (Opetushallitus). Saatavilla verkossa: https://docplayer.fi/1577801-Parempi-oppia-yhdessa.html (7.5.2021)

Verkko-opetuksen terminologia

Tällä hetkellä verkkoympäristössä toteutettavasta opetuksesta käytetään monenlaisia termejä, jotka voidaan ymmärtää eri tavoin. Tässä oppaassa nämä termit on ymmärretty seuraavasti:

Verkkoympäristössä toteutettava opetus voi olla joko reaaliaikaista tai ajasta riippumatonta. Ajasta riippumattomassa opetuksessa kommunikointi ja oppimistehtävien tekeminen tapahtuu jollakin verkko-oppimisalustalla opiskelijalle itselleen sopivaan aikaan. Tästä opetusmuodosta käytetään termiä verkko-opetus. Reaaliaikaisessa opetuksessa kaikki ovat koolla samanaikaisesti jonkin verkko-opetusohjelman esim. Zoomin tai Teamsin välityksellä. Tällaisesta opetusmuodosta käytetään nimeä etäopetus. Lisäksi on olemassa myös monimuoto-opetusta, jossa nämä elementit yhdistyvät tai limittyvät toisiinsa. Kurssi voi tällöin koostua sekä lähi- että etäopetuksesta tai reaaliaikaisen ja ajasta riippumattoman verkko-opetuksen yhdistelmästä.

Nykyään on myös yhä enenevässä määrin käytössä hybridiopetus eli samanaikainen lähi- ja etäopetus, jossa osa opiskelijoista on läsnä luokkatilassa ja osa osallistuu etänä verkon kautta esim. Teamsin tai Zoomin avulla.

Verkko-opetuksen ehdoton hyöty on ajasta ja paikasta riippumattomuus, jolloin opiskelija voi vapaasti valita hänelle sopivan opiskeluajankohdan. Se myös palvelee opiskelijoita, joille lähiopetus tuottaa jostain syystä haasteita. Etäopetus taas mahdollistaa opetukseen osallistumisen paikasta riippumatta sisältäen kuitenkin opettajan reaaliaikaisen tuen. Hybridiopetuksessa opiskelijalla on mahdollisuus valita osallistumistapansa ja vaihdella sitä halutessaan. Monimuoto-opetuksen etuna on, että se mahdollistaa erilaisten oppimistehtävien ja oppimisympäristöjen käytön monipuolisesti. Sen avulla opiskelija voi myös tutustua verkko-opetukseen vähitellen. Lähiopetustunneilla opiskelija saa tarvittaessa tukea verkko-opetuksen ongelmiin opettajalta ja muilta opiskelijoilta. Kokemusten myötä opiskelijan tietotekninen osaaminen ja uskallus verkko-opetukseen osallistumiseen lisääntyvät. Opettajan on tärkeää suunnitella etukäteen lähi- ja verkko-opetuksen aikataulutus, yhteensovittaminen ja sisällöt pedagogisten tavoitteiden toteutumiseksi. Verkko-opetuksella voi syventää lähiopetuksessa opittua tai päin vastoin. Lähiopetuksessa painopiste voi olla enemmän vuorovaikutuksessa, kun taas etäopetus voi sisältää enemmän itsenäistä opiskelua tai kertausta. Tällöin opetusta voidaan eriyttää kunkin opiskelijan tarpeet ja taitotaso huomioiden.

Opettajan rooli

Jotta verkkoympäristössä tapahtuva oppiminen ja opetus tukee edellä mainittuja tavoitteita, tulisi opettajan roolin muuttua enemmän opettajasta ohjaajaksi. Hänellä täytyy ensinnäkin olla rohkeutta ja uskallusta kokeilla erilaisia pedagogisia keinoja. Opettajalla on hyvä olla ymmärrystä erilaisista tietoteknisistä mahdollisuuksista ja taitoa valita niistä oppimistavoitetta tukevat pedagogiset ratkaisut. Opettajan tulisi tietää, miten toiminnallisuus saadaan siirrettyä verkkoon, jotta opiskelija olisi aktiivisessa toimijan roolissa oppimisessaan ja ryhmän keskinäinen vuorovaikutus toimisi. Vuorovaikutuksen toteutumisen kannalta on tärkeää, että ryhmäkoko pidetään kohtuullisena ja että osallistujat pitävät kamerat päällä. Ryhmäytymisen tunne muodostuu tiedostamalla sen merkitys ja käyttämällä erilaisia aktiviteetteja tutustumiseen ja ryhmäytymiseen (esim. itsensä esittely keskustelualueella, vaihtelevat aktiviteetit pienryhmätiloissa). Opettajan on tärkeää oppia tuntemaan opiskelijat, jotta hän voi sijoittaa heidät esim. pienryhmiin, niin että vuorovaikutus toimii sujuvasti. Vuorovaikutus tulisi mahdollistaa myös samanaikaisessa lähi- ja etäopetuksessa olevien opiskelijoiden kesken. Tämä onnistuu siten, että luokkatilassa ja verkossa olevien opiskelijoiden väliseen kommunikaatioon käytetään esim. konferenssimikrofonia. Myös opettajan käyttämän digimateriaalin tulee olla oppimistavoitetta tukevaa. Opettajan on hyvä huomioida, että oppimistavoitteiden saavuttamiseksi oppimisessa kannattaa hyödyntää myös opiskelijoiden osaamista ja kommunikaation tuloksena yhdessä tuotettua materiaalia.

Kielikukkanen -hankkeessa tuntiopettajille on tarjottu tukea ja koulutusta digitaalisten välineiden ja alustojen hyödyntämisessä kieltenopetuksessa. Opettajat ovat saaneet sekä esimerkkejä että käytännön kokemusta erilaisten opetusmuotojen käytöstä ja oppineet käyttämään laitteita ja sovelluksia pedagogisesti mielekkäästi. Hankkeen tuotoksena opistoissa on suunniteltu yhä enemmän uusimuotoisia kielten etä- ja monimuotokursseja, joissa hyödynnetään uusia opittuja taitoja sekä digityövälineitä. Näin voidaan ottaa huomioon yhä useamman opiskelijan toiveet ja tarpeet, ja opiskelijat pystyvät paremmin saavuttamaan omat oppimistavoitteensa monipuolisia oppimistehtäviä ja -ympäristöjä hyödyntäen.

4. Osaamisperusteisuus

Osaamisperusteisuudessa keskeisenä lähtökohtana on, että saatu osaaminen tunnustetaan ja saadaan näkyväksi. Osaamisperusteisuutta on toteutettu laajalti jo aiemmin koulutuksen eri tasoilla, esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa sekä korkeakoulutuksessa. Osaamisperusteisuus helpottaa vapaassa sivistystyössä saadun osaamisen tunnustamista ja mahdollistaa kurssisuoritusten hyväksymisen myös muissa oppilaitoksissa. Taustalla vaikuttaa jatkuvan oppimisen periaate, joka tarkoittaa koko elämänkaaren aikaista ja eri elämänalueille ulottuvaa oppimista. Jatkuva oppiminen vastaa tavoitteeseen uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Osaamisen tunnustamiseen liittyy vahvasti Koski-tietovarannon käyttöönotto vapaassa sivistystyössä syksyllä 2021, josta lähtien vapaan sivistystyön vapaavalintaisia opintoja on ollut mahdollista rekisteröidä kansalliseen opintosuoritusten tietokantaan. Opiskelijalla on kuitenkin aina oikeus valita, rekisteröidäänkö hänen vapaassa sivistystyössä suorittamansa opinnot Koski-tietovarantoon. Myös opistoilla on vapaus itse määrittää, mitkä kurssit viedään Koski-tietovarantoon, vai viedäänkö sinne mitään opiston kursseja.

Kun vapaan sivistystyön opintoja viedään Koski-tietovarantoon, ne on mitoitettava opintopisteinä. Yksi opintopiste vastaa 27 tuntia opiskelijan keskimääräistä työpanosta. Suunnitellessaan kurssia opettajan täytyy miettiä kurssin pituutta ja opiskelijalta vaadittua työpanosta. Kurssit voivat olla erimittaisia niin, että niiltä saatu suoritus on esim. 0,5 opintopistettä, 1 opintopiste tai vaikka 5 opintopistettä.

Osaamisperusteinen kurssikuvauksen laadinta alkaa osaamistavoitteiden luomisesta. Osaamistavoitteet kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan osaavan koulutuksen suoritettuaan. Niihin vaikuttavat esimerkiksi kurssin pituus ja taso. Osaamisperusteisia kurssikuvauksia luodessa on tärkeää pitää kurssin osaamistavoitteet realistisina ja lähtökohtana onkin keskimääräistä vauhtia etenevä opiskelija.

Osaamistavoitteet kohdistetaan suoraan opiskelijalle. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että opetustavoitteiden sijaan kurssikuvauksissa kerrotaan, mitä opiskelija osaa kurssin käytyään. Katse kääntyy siis opettajan sijasta opiskelijaan itseensä eli siihen, mitä hän oletusarvoisesti osaa riittävän työpanoksen kurssiin sijoitettuaan. Pyrkimyksenä on kuvata, mitä opiskelija tietää, ymmärtää tai kykenee tekemään oppimisen tuloksena. Osaamistavoitteiden täytyy olla opiskelijoiden saavutettavissa ja niiden toteutumista on kyettävä arvioimaan. Osaamistavoite kertoo sekä opettajalle että opiskelijalle, millaista oppimista opiskelijan tulee tavoitella koulutuksen aikana. Koulutuksen osaamistavoitteet voivat alkaa esimerkiksi seuraavasti: ”Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa..”.

Osaamisperusteista kurssikuvausta luodessa on hyvä käyttää yksinkertaisia lauseita siten, että yksi verbi kuvaa yhtä osaamistavoitetta. Osaamisperusteisen kielikurssin kuvaus voisi alkaa esimerkiksi seuraavasti: “Kurssin käytyään opiskelija osaa kielen perustervehdykset ja lukusanat 1-100. Sen lisäksi hän tunnistaa verbien preesensmuodot.” Osaamistavoitteiden kanssa käsikädessä kulkevat arviointikriteerit.

Lisätietoa arvioinnista löydät tästä: https://peda.net/kuopio/kansalaisopisto/muu-koulutus/kielikukkanen/suunnitteluopasluonnos/arviointi

Tekijät: Boström, Marika; Isokangas, Sari; Juhola, Marja; Leinonen, Sanni; Markkanen, Marjo; Niemelä, Anna-Riitta; Peltonen, Marja; Ärölä, Sirpa

Alagarda Duran, Paula; Juvonen, Isabel; Kantola, Asta; Kontturi, Kimmo; Kurki; Katriina; Lähdesluoma, Hanna; Nurmesniemi, Alena;
Pelkonen, Tea; peltomäki, Nina; Porterfield, Sabrina; Räsänen, Svetlana; Schuchmann, Marianna; Seppälä, Sirpa; Stjernber, Johanna;
Watanabe, Tomoko; Zuffa, Sara

Julkaisijat: Kansanvalistusseura sr. (Etelä-Helsingin kansalaisopisto), Kalliolan setlementti ry (Kalliolan kansalaisopisto), Kuopion kaupunki (Kuopion kansalaisopisto), Vaasan kaupunki (Vaasan kansalaisopisto Alma –Vasa medborgarinstitut Alma), Jyväskylän kaupunki (Jyväskylän kansalaisopisto) ja Kittilän kunta (Revontuli-opisto).

2021

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/legalcode]. Tarkempia ohjeita siitä, miten voit sen mukaisesti käyttää tätä aineistoa ja materiaaleja löydät täältä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/].

Tämä aineisto on tuotettu Opetushallituksen rahoittamassa Kielikukkanen-hankkeessa [linkki https://kansanvalistusseura.fi/projektit/kielikukkanen-2020-2022/].