<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>YH3</title>
<id>https://peda.net/id/52c5c44af3a</id>
<updated>2018-11-29T10:18:16+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/52c5c44af3a:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Meeri%20Nuutinen/yh5/yh3#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Sixten Korkmanin haastattelu</title>
<id>https://peda.net/id/78683000198</id>
<updated>2019-01-16T14:37:22+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Meeri%20Nuutinen/yh5/yh3/skh#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Mitä etuja ja haittoja globalisaatiossa on haastattelun perusteella? Arvioi Korkmanin argumentteja. Keksitkö itse lisää argumentteja puolesta tai vastaan?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;valtioiden valinnat vaikuttavat globaalisti muihinkin valtioihin, esim. brexit&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;ulkomaankauppa, kansainväliset yritykset ja tuotteet&lt;br/&gt;&#10;keskinäinen riippuvuus on suuri --&amp;gt; kysymykset kipeämpiä, esim. maahanmuutto&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;tuloerot pienentyneet kehitysmaissa, mutta rikkaammissa ja kehittyneimmissä maissa polarisaatio (työmarkkinoiden polarisaatio)&lt;br/&gt;&#10;tuloerot maiden välillä kaventuneet, maan sisäisesti kasvaneet (ainakin kehittyneissä maissa, keskituloiset väliinputoajina)&lt;br/&gt;&#10;suuryritykset hyötyvät eniten --&amp;gt; johtava markkina-asema --&amp;gt; pienemmät yritykset pois kilpailusta, kilpailu vähenee&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;hyvä bisnesidea voi levitä nopeasti koko maailmalle&lt;br/&gt;&#10;hyvä ja kannustava sosiaalinen turvaverkko kannustaa yrittämistä globaalisti&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;kansallisesta kilpailukyvystä huolehteminen vie resursseja muista tärkeistä asioista (pienemmät palkat, enemmän veroja jne.)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;kansainväliset instituutiot eivät pysty hoitamaan kaikkia tehtäviään, joutuvat kritiikin kohteeksi&lt;br/&gt;&#10;kansainväliset instituutiot joutuessaan esim. kauppasotaan aiheuttavat laajaa vahinkoa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2019-01-16T14:37:22+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tehtävä Suomi ja Eu</title>
<id>https://peda.net/id/8d33402e198</id>
<updated>2019-01-16T14:10:52+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Meeri%20Nuutinen/yh5/yh3/tsje#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Abi-kirja s. 172 t. 4. Mitä tehtäviä eduskunnalla ja valtioneuvostolla (hallituksella) on Euroopan unionia koskevien asioiden käsittelyssä?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Hallitus&lt;/b&gt;: valmistelee Eu-asiat ja päättää minkälaisiin toimiin on ryhdyttävä, Eu-ministerivaliokunta, antaa ohjeita Suomen Eu-suurlähtettiläälle, pääministeri käy Eurooppa-neuvoston kokouksissa, ministerit käyvät ministerineuvostossa, Suomen Eu-politiikkaa johtaa pääministeri&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Eduskunta&lt;/b&gt;: hyväksyy osan hallituksen valmisteltavista Eu-asioista, suuri valiokunta kuulee ministereiltä tulevista asioista, myös pääministeri informoi eduskuntaa ennen ja jälkeen Eurooppa-neuvoston kokouksen, eduskunnan kanta sitoo ministereitä Eu-neuvotteluissa&lt;/span&gt;</content>
<published>2019-01-16T14:02:09+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tehtävä kansalaisuudesta</title>
<id>https://peda.net/id/d5bc5ecc198</id>
<updated>2019-01-16T13:49:52+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Meeri%20Nuutinen/yh5/yh3/tk#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;&lt;b&gt;1.2.&lt;/b&gt; Vertaile videokatkelmassa esitettyjä näkemyksiä Euroopan unionin kansalaisuuden tarjoamista eduista ja arvioi näkemyksiä kriittisesti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Mikä on parasta Eu:n kansalaisuudessa?&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;mahdollisuuksien rikkaus, identiteetti: &amp;quot;suomalaisuutta ei ole ilman eurooppaa eikä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;eurooppaakaan ole ilman suomea&amp;quot;, &amp;quot;moninaisuudessa yhtenäinen&amp;quot;,&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;vapaa liikkuvuus,&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;kulttuurien kohtaaminen, yhteinen valuutta&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;euro, vaikuttaminen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;ei negatiivisia asioita --&amp;gt; mainos eu:n hyvistä puolista, euroopan parlamentin tiedotustilaisuus&lt;br/&gt;&#10;henkilöt olivat ihmisiä, jotka hyötyvät yhteistyöstä eu:n kanssa, eurooppa ministeri stubb ja europarlamentikko, he tietenkin tykkäävät eu:sta ja ovat myötämielisiä ja haluavat levittää tietoja eduista&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;vapaan liikkuvuuden haasteina kriittiset asenteet maahanmuuttoa kohtaan (joissakin maissa rajatarkastukset), videolla ylistetty yhtenäisyys rakoilee (esim. brexit)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2019-01-16T13:49:52+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tehtävä Eu:n historiasta</title>
<id>https://peda.net/id/e6c20d3e18a</id>
<updated>2019-01-16T12:00:12+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Meeri%20Nuutinen/yh5/yh3/teh#top" />
<content type="html">a) &lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Taloudelliset tavoitteet&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Monnet: kansanhyvinvointi, talouskasvu, laaja markkina-alue, &lt;span&gt;turvataan eurooppalaisten valtioiden mahdollisuus sosiaaliuudistuksiin (kansan hyvinvointiin) ja muuhun valtion sisäiseen toimintaan ilman, että syntyisi uusia kriisejä&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Blair: &amp;quot;Eurooppa on maailmankaupan liberalisoinnin eturintamassa&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Poliittiset tavoitteet&lt;/b&gt; (ideologinen/aatteellinen)&lt;br/&gt;&#10;Blair: taloudellinen kasvu myös ideologinen/aatteellinen tavoitteena, sillä kasvavan talouden ansiosta voidaan auttaa myös kehitysmaita, demokratiat, avautuminen kommunismiin, eu:n laajeneminen itään&lt;br/&gt;&#10;Monnet: ei ole yhtä konkreettisia poliittisia tavoitteita kuin Blairilla (tässä hyvä huomioida, lähteiden julkaisuajankohdat; Monnet 1945, jolloin eurooppa vasta aloitti yhtenäistymisen ja taustalla nimenomaan oli taloudelliset tavoitteet, poliittinen toimija eu:sta tuli vasta Maastrichin sopimuksen jälkeen 1993)&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Ulkopoliittiset tavoitteet&lt;/b&gt; (rauha)&lt;br/&gt;&#10;Monnet: korostaa taloudellisen yhteistyön rauhanomaista päämäärää, lokaali (katsoo eurooppaa omana alueenaan)&lt;br/&gt;&#10;Blair: Euroopalla tehtävä maailmanrauhan säilyttäjänä, globaali (katsoo euroopan ulkopuolelle)&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Identiteettipoliittiset ja hallinnolliset tavoitteet&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Blair: ei tue liittovaltiokehitystä, vaan näkee eu:n kansakuntien liittona, &amp;quot;kansallinen suvereniteetti&amp;quot; (päätösvalta) pidetään mahdollisimman pitkään kansallisella tasolla, subsidiariteetti periaatteen kannattaja&lt;br/&gt;&#10;Monnet: näkemys aivan päinvastainen Blairiin verrattuna: Euroopasta liittovaltio&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b) Blairin näkemykset yhteisestä valuutasta ja turvallisuuspolitiikasta ovat pitäneet nykypäivään asti. Turvallisuuspolitiikalla vaikuta kuitenkaan olevan hirveän suurta vaikutusta tämän päivän lähi-idän konflikteihin. Myös yhteinen valuutta euro on kohdannut ongelmia erilaisissa talous- ja velkakriiseissä. Blairin näkemys yhtenäisestä Euroopasta on vaarassa, kun Iso-Britannia tehtailee eroa eu:sta ja eu jäsenmailla on erilaisia näkemyksiä esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaan.</content>
<published>2019-01-15T10:59:44+02:00</published>
</entry>


</feed>