<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Vastaukset</title>
<id>https://peda.net/id/52c4d31ab9d</id>
<updated>2019-08-08T16:06:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/52c4d31ab9d:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/V/mo/tjkds/vastaukset-ja-kuvat#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>B4. Oikein/väärin</title>
<id>https://peda.net/id/52c569b0b9d</id>
<updated>2017-05-18T21:20:04+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/V/mo/tjkds/vastaukset-ja-kuvat/b4-oikein-v%C3%A4%C3%A4rin#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;1. Oikein.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;2. Oikein.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;3. Väärin. Kupari on parempi lämmönjohdossa ja siksi paljon käytetty materiaali.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;4. Väärin. Metalliatomin ja siitä muodostuneen yhdisteessä olevan metalli-ionin kemialliset, fysikaaliset ja fysiologiset ominaisuudet voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi m&lt;span&gt;etallinen natrium on elimistölle myrkyllistä, mutta ionimuotoinen välttämätön hivenaine, jota ilman solut eivät toimi.&lt;/span&gt;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>C1. Metallien 3D-tulostus</title>
<id>https://peda.net/id/52c64024b9d</id>
<updated>2017-05-18T21:03:29+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/V/mo/tjkds/vastaukset-ja-kuvat/c1-ionit-meriss%C3%A4#top" />
<content type="html">Metallipuuteri kerätään talteen, prosessoidaan ja uudelleenkäytetään.</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>C2. Klisee – kultarahan pureminen</title>
<id>https://peda.net/id/52c71d28b9d</id>
<updated>2017-07-05T17:18:23+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/V/mo/tjkds/vastaukset-ja-kuvat/ckkp#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Puremalla voitaisiin teoriassa testata kolikon kultapitoisuutta.&lt;br/&gt;&#10;Mitä enemmän kultaa on kolikossa, sitä pehmeämpi kolikko on.&lt;br/&gt;&#10;Tämä analyysimenetelmä on melko hatara ja helposti huijattavissa.&lt;br/&gt;&#10;Kohtaus on elokuvateollisuuden kehittämä klisee.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>C3. Tulkitse kuvaa – mitä outoa?</title>
<id>https://peda.net/id/52c7d010b9d</id>
<updated>2017-07-05T17:18:45+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/V/mo/tjkds/vastaukset-ja-kuvat/ctkmo#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Kultakimpale on niin suuri, että se painaisi noin 200 kiloa. Kullan tiheys on 19,32 g/cm³ eli yksi litra kultaa painaa 19,32 kg. Kimpale on siis jäljennös, sillä kukaan ei pystyisi nostamaan noin suurta kultamäärää.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>


</feed>