8.2 Buddhalaisuus

Tiesitkö?

2022-06-27T10:14:12+03:00

Maailman suurin buddhapatsas sijaitsee Japanissa. Ushikun paikkakuntaa vahtii 120 metriä korkea ja 4 000 kiloa painava buddha. New Yorkin vapaudenpatsaskin jää Buddhan varjoon, sillä jälkimmäinen on 93 metriä korkea. Tokiosta koilliseen rakennettu patsas valmistui vuonna 1995.

Tiivistelmä

2016-03-29T18:07:16+03:00

Buddhalaisuuden perustaja on Siddhartha Gautama, ensimmäinen Buddha (563–483 eKr.).
Buddhalaisuus on kirjauskonto, universaali uskonto sekä maailmanuskonto.
Buddhalaisuuteen liittyy: kultainen keskitie, neljä jaloa totuutta, jalo kahdeksanosainen polku ja nirvana.

Siddhartha Gautama valaistuu

2022-06-27T10:12:49+03:00

Buddhalaisuus on Aasiassa laajalle levinnyt oppi ja uskonto, joka syntyi Intiassa perustajansa Siddharta Gautaman opetusten ympärille. Gautama koki valaistumisen, minkä jälkeen hänestä tuli ensimmäinen Buddha. Buddhalaisuudessa ei uskota jumaliin, mutta siinä korostetaan kultaista keskitietä ja elämän kärsimyksen ymmärtämistä. Buddhalaisuudella on nykyään merkittävä rooli useassa Aasian maassa.

Siddhartha Gautaman todellisista elämänvaiheista ei ole tarkkaa tietoa, mutta hänen oletetaan syntyneen 480-luvulla eKr. Legenda hänen elämästään on kuitenkin levinnyt laajalle. Sen mukaan Gautama oli pohjoisintialaisen kuninkaan poika. Hän sai varttua yltäkylläisyydessä, eikä oppinut ymmärtämään maailman pahuutta ympärillään.

Vasta 29-vuotiaana Siddhartha näki ensimmäistä kertaa vanhuksen, sairaan ihmisen ja kuolleen ruumiin. Tämä kohtaaminen auttoi häntä näkemään elämän turhuuden ja katoavaisuuden. Myöhemmin hän tapasi munkin, joka suostutteli hänet jättämään omaisuutensa ja lähtemään metsäerakoksi. Tämän Gautama teki salaa vaimoltaan ja pojaltaan.

Gautama harjoitti kuuden vuoden ajan askeettista elämää, kunnes pyörtyi. Samalla hän tajusi itsekidutuksen hyödyttömyyden ja jätti askeesitoverit. Hän siirtyi yksinäisyyteen ja päätti pohtia viikunapuun alla elämän tarkoitusta niin kauan, kunnes löytäisi sen. Istuttuaan samassa paikassa 49 päivää hän vihdoin voitti maalliset kiusaukset, koki valaistumisen eli nirvanan ja ymmärsi siten elämän tarkoituksen. Näin hänestä tuli Buddha.

Buddha ei kuitenkaan jäänyt erakoksi, vaan lähti kertomaan oppiaan eteenpäin. Ensimmäisen opetuspuheensa hän piti viidelle askeettitoverilleen, kiven päällä istuen. Myöhemmin hän vaelsi vielä 45 vuotta levittämässä oppiaan.

Buddhan opit

2022-06-27T10:18:37+03:00

Siddhartha Gautama eli Buddha ei antanut arvoa vedoille, jotka olivat hindujen pyhiä tekstejä. Sen sijaan hän korosti keskitien oppia, jonka mukaan ääripäät – rikas ja yltäkylläinen tai yhtä lailla askeettinen elämä – ovat pahasta. Ihmisen tuli tavoitella elämässään oivallusta ja rauhaa, joihin liittyy neljä jaloa totuutta.

Ensimmäisen jalon totuuden mukaan olemassaoloon kuuluu kärsimys, mikä ihmisen tulee hyväksyä.

Toisen jalon totuuden mukaan kärsimyksen aiheuttaa elämänjano, eli halu ja himo aistinautintoja kohtaan. Ne tulee kitkeä pois mahdollisimman hyvin.

Kolmannen totuuden mukaan kärsimys päättyy, kun elämänjano sammuu. Tällöin ihminen kokee valaistumisen eli nirvanan. Nirvanassa ihminen näkee olemassaolon niin kuin se kuuluu nähdä.

Neljännen totuuden mukaan kärsimys lakkaa, kun kuljetaan jaloa kahdeksanosaista tietä. Siihen kuuluvat seuraavat osat:

Oikea oivallus = ymmärtää neljä jaloa totuutta
Oikea pyrkimys = vapaus himosta, pahansuopuudesta ja julmuudesta
Oikea puhe = pidättäytyminen valheesta ja juoruista
Oikea toiminta = tappamisen, varastamisen ja sukupuolisen väärin käyttäytymisen välttäminen
OIkea elinkeino = eettisesti oikea ammatti
Oikea ponnistelu = pyrkimys välttää pahaa
Oikea valppaus = pyrkimys ymmärtää kaiken väliaikaisuus
Oikea keskittyminen = mietiskelyn harjoittaminen

Buddhalaisuuden symboli on kahdeksanosainen pyörä, jonka kahdeksan puolaa muodostuu kustakin jalosta tiestä. Pyörä symboloi samalla elämän kiertokulkua. Toinen buddhalaisuuden symboli on lotuksen kukka, jonka avautuvat lehdet kuvastavat heräämisen ja valaistumisen kauneutta. Buddhalaisuudessa ei ole erityisiä jumalia, mutta joissakin suuntauksissa Buddhaa palvotaan jumalana.

Pyhät tekstit ja rakennukset

2020-05-23T21:31:54+03:00

Buddha itse ei kirjoittanut mitään tekstejä, mutta hänen oppilaansa kirjoittivat niitä muistiin. Aluksi ne kirjoitettiin palmunlehdille muinaisintialaisella kielellä. Pyhän kokoelman nimi Tipitaka tarkoittaa ”kolme korillista”. Teksti on hyvin pitkä, sillä jos se käännettäisiin suomeksi, siihen kuluisi noin 500 000 painosivua.

Tipitaka on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee luostarisääntöjä, toinen Buddhan puheita ja kolmas niiden oppeja. Osa buddhalaisista käyttää vain Tipitakaa, mutta joillakin ryhmillä on käytössä myös muita tekstejä.

Buddhan kuoltua hänen ruumiinsa poltettiin ja jäännökset jaettiin kahdeksaan osaan. Pyhäinjäännösten ylle rakennettiin pyöreitä, kumpumaisia rakennelmia, joista käytetään nimeä Stupa tai Pagodi. Ne ovat erilaisia eri maissa.

Kuuluisimmat buddhatemppelit on päällystetty lehtikullalla. Myös buddhapatsaat on usein tehty näyttäviksi ja koristeellisiksi, ja ne ovat buddhalaisuudessa nykyään suosituimpia palvonnan kohteita.

Buddhalaisen elämä

2022-06-27T10:19:40+03:00

Buddhalaisuudessa, kuten lähes kaikissa muissakin uskonnoissa, on useita suuntauksia. Yhden suuntauksen muodostavat nirvanasta luopuneet bodhisatvat, jotka ovat omistaneet elämänsä toisten auttamiselle ja palvelemiselle. Zen-buddhalaisuus taas on suuntaus, jossa mietiskelyyn ei liity jumaluuksia, mutta sillä pyritään usein äkilliseen valaistumiseen. Suuntaus on suosittu erityisesti Japanissa.

Buddhalaisuus on yleisin uskonto monessa Aasian maassa kuten Sri Lankassa, Thaimaassa ja Burmassa. Kaikkialla se näyttäytyy kuitenkin erilaisissa muodoissa, ja sitä harjoittava ihminen saattaa harjoittaa myös muita uskontoja.

Vaikka buddhalaisuuden ilmeneminen on maa- ja kulttuurikohtaista, monesti ulkopuoliselle turistille uskonnosta välittyy ensin yleensä kuva luostareista ja keltakaapuisista munkeista. Buddhalaisuus elää kuitenkin vahvasti myös ihmisten arkielämässä. Arjen buddhalaisuuskin vaihtelee hyvin paljon yksilöstä toiseen.

Kodeissa on usein pieni kotialttari, jonka keskiössä on koristeellinen buddhapatsas. Buddhalainen rukoilee niin kotona kuin temppeleissäkin, joissa voi olla erilaisia rukousmyllyjä. Myös meditointi eli syvä mietiskely on tärkeää buddhalaiselle. Joskus se tapahtuu hiljaisuudessa, mutta toisinaan siihen liittyy sanojen toisto eli mantrat. Itse valaitsumisen eli nirvanan uskotaan yleensä tapahtuvan vasta kuoleman jälkeen, mutta kärsimystä pyritään tässä elämssä poistamaan mietiskelyllä, rukouksilla ja aistinautinnoista pidättäytymällä.

Mietiskely on erityisen tärkeä zen-buddhalaisuutta harjoittaville.

Monissa maissa buddhalaiset saavat harjoittaa vapaasti uskontoaan, mutta Kiinassa se on hyvin valvottua. Kiina miehitti vuonna 1959 Tiibetin, joka oli muista eristäytynyt buddhalainen maa. Tiibetin hengellisinä johtajina ovat olleet 1600-luvulta lähtien dalai lamat. Näistä neljästoista, Tenzin Gyatso (s. 1935), joutui pakenemaan kiinalaismiehitystä Intiaan, jonne hän muodosti pakolaishallituksen. Hän on saanut suurta maailmanlaajuista huomiota väkivallattomuuden kampanjastaan ja yrityksestä pelastaa Tiibetin kansa ja kulttuuri. Rauhan tavoittelu on muutenkin tärkeä osa kaikkea buddhalaisuutta.

Lisätietoa: Yle Oppiminen: Buddhan jalanjäljillä

Navigointi

2022-06-27T10:19:49+03:00

Sisällys Tehtävät