<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>4. Hapot ja emäkset</title>
<id>https://peda.net/id/520e516cb9d</id>
<updated>2019-08-08T16:06:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/520e516cb9d:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>1. Virittäytyminen – hapot ja emäkset kotona</title>
<id>https://peda.net/id/526aeb3eb9d</id>
<updated>2017-07-11T15:51:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/1vhjek#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;eoppi-icon right&quot; src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/oppikirja/icon-yhteisollinen.png&quot;/&gt;&#10;&lt;p&gt;Käytetäänkö kotonasi jotain happoja tai emäksiä? Tutkikaa, selvittäkää ja kommentoikaa havainnot moduuliin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/1vhjek/cc-404-jpg#top&quot; title=&quot;cc-404.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/1vhjek/cc-404-jpg:file/photo/4ed2bef2a3393e4053e02b094a8ada0f7ea3df68/cc-404.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Virittäytyminen – Hapot ja emäkset kotona&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Tehtävää voi jatkaa koko luvun ajan.&lt;/em&gt;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Aine voi olla hapan, emäksinen tai neutraali</title>
<id>https://peda.net/id/526cc4ccb9d</id>
<updated>2017-05-10T15:08:56+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/avohetn#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Maaperässä, vesistöissä ja ihmiskehossa on monia &lt;b&gt;happoja&lt;/b&gt;, &lt;b&gt;emäksiä&lt;/b&gt; ja &lt;b&gt;neutraaleja&lt;/b&gt; aineita. Monet ruoka-aineet ovat happamia. Ne tunnistaa helposti happamasta mausta. Emäksisiä ruokia on vähän, koska niiden metallimaista makua pidetään vieraana. Selvästi emäksisiä ruoka-aineita ovat lipeäkala ja kananmunan valkuainen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/avohetn/ah#top&quot; title=&quot;ph-taitto.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/avohetn/ah:file/photo/896092c419e83e0cd956c4d45120114353cfb3a7/ph-taitto.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Aine voi olla hapan, emäksinen tai neutraali.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pesuaineiden happamuus vaihtelee happamasta emäksiseen. Paljaan ihon kanssa kosketuksissa olevat pesuaineet ovat yleensä hieman happamia tai neutraaleja. Konepesuaineet ovat vahvasti emäksisiä. WC:n puhdistusaine on vahvasti hapanta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Neutraalissa aineessa happamuutta aiheuttavia oksoniumioneja ja emäksisyyttä aiheuttavia hydroksidi-ioneja on lukumääräisesti yhtä paljon tai ne puuttuvat siitä kokonaan. Neutraaleja aineita on paljon. Puhdas vesi on neutraalia, samoin kuin suolainen vesi. Ruokasuola ei vaikuta veden happamuuteen. Voit tutkia neutraalin liuoksen ominaisuuksia oheisella simulaatiolla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe src=&quot;https://phet.colorado.edu/sims/html/acid-base-solutions/latest/acid-base-solutions_fi.html&quot; width=&quot;800&quot; height=&quot;600&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Ihmiskehon happamuus</title>
<id>https://peda.net/id/526ec6e6b9d</id>
<updated>2017-07-11T18:08:44+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/ih#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Ihmiskehon eri osien välillä on suuria happamuuseroja. Mahaneste on erittäin hapanta, mutta mahalaukusta eteenpäin ruoansulatusnesteet ovat emäksisempiä. Lihas- ja aivokudosnesteet ovat lähellä neutraalia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/ih/i#top&quot; title=&quot;ihminen-ph-taitto.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/ih/i:file/photo/cca493a5dc291724bceea9287ba0dd357b7243e6/ihminen-ph-taitto.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ihmiskehon eri osien välillä on suuria happamuuseroja.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Hapot ja emäkset luokitellaan vahvoiksi ja heikoiksi</title>
<id>https://peda.net/id/5270fd76b9d</id>
<updated>2017-07-03T14:07:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjelvjh#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Hapot luokitellaan vahvoiksi ja heikoiksi hapoiksi. &lt;b&gt;Vahva happo&lt;/b&gt; reagoi niin, että lähes jokainen happomolekyyli luovuttaa vetyionin. Vahvoja happoja ovat esimerkiksi suolahappo, typpihappo ja rikkihappo. &lt;b&gt;Heikko happo&lt;/b&gt; reagoi niin, että vain vähäinen osa happomolekyyleistä luovuttaa vetyionin. Esimerkiksi karboksyylihapot ovat heikkoja happoja. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjelvjh/v#top&quot; title=&quot;vahva-heikko-happo.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjelvjh/v:file/photo/44337659020779790ca4ab93413df0ba6d68563c/vahva-heikko-happo.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vahva happo reagoi siten, että jokainen happomolekyyli luovuttaa vetyionin. Heikko happo reagoi niin, että vain vähäinen osa happomolekyyleistä luovuttaa vetyionin.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Heikossa hapossa vain pieni osa harmaista happo-molekyyleistä on luovuttanut protonin.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; &lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjelvjh/n#top&quot; title=&quot;NoPainNoGain_shutterstock_580669408-peda.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjelvjh/n:file/photo/cd8ea136cb01dd21844f22fe1314052fcf95f891/NoPainNoGain_shutterstock_580669408-peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ammoniakki on heikko emäs.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Samoin emäkset jaotellaan vahvoiksi ja heikoiksi emäksiksi.&lt;b&gt; Vahva emäs&lt;/b&gt; reagoi niin, että lähes jokainen emäsmolekyyli vastaanottaa vetyionin. Vahvoja emäksiä ovat esimerkiksi hydroksidi-ioni (OH&lt;sup&gt;-&lt;/sup&gt;) ja sulfidi-ioni (S&lt;sup&gt;2-&lt;/sup&gt;). &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ne esiintyvät yhdisteissä, kuten litiumhydroksidissa, natriumhydroksidissa ja natriumsulfidissa. &lt;b&gt;Heikko emäs&lt;/b&gt; reagoi niin, että vain vähäinen osa emäsmolekyyleistä vastaanottaa vetyionin. Esimerkiksi ammoniakki on heikko emäs.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Happamuus todetaan indikaattorilla</title>
<id>https://peda.net/id/52741088b9d</id>
<updated>2017-07-03T14:09:52+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hti#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;Indikaattorit&lt;/b&gt; ovat väriaineita, joita käytetään liuoksen happamuuden toteamiseen. Indikaattorit ovat erivärisiä happamassa, neutraalissa ja emäksisessä liuoksessa. Indikaattoreiden värit tunnetaan, joten niiden avulla voidaan päätellä liuoksen happamuus. Jokaisella indikaattorilla on sille tunnusomainen happamuusalue, jossa se vaihtaa väriään. Niitä nimitetään &lt;b&gt;happo-emäsindikaattoreiksi&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hti/indikaattorit-png#top&quot; title=&quot;indikaattorit.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hti/indikaattorit-png:file/photo/de216d096de9ac0baf220fc689f422c9be06e8fb/indikaattorit.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Indikaattorit ovat väriaineita, joita käytetään liuoksen happamuuden toteamiseen.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Yleisindikaattorit&lt;/b&gt; ovat aineita, joissa on sekoitettuna kahta tai usempaa happo-emäsindikaattoria. Jokainen indikaattoreista vaihtaa väriään omalla happamuusalueella. Yleisindikaattoriliuoksen väri muuttuu liukuvasti yhdestä toiseen, jolloin happamuuden muutoksia voidaan seurata laajemmin kuin yksittäistä indikaattoria käytettäessä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hti/s#top&quot; title=&quot;shutterstock_80122426-peda.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hti/s:file/photo/af34915086d1c4b67d82922979dc70d80be74cbb/shutterstock_80122426-peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Yleindikaattoriliuoksen väri muuttuu liukuvasti yhdestä toiseen, jolloin happamuuden muutoksia voidaan seurata laajemmin kuin yksittäistä indikaattoria käytettäessä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Indikaattoreita käytetään yleensä &lt;b&gt;liuoksina&lt;/b&gt; tai &lt;b&gt;paperiliuskoihin imeytettynä&lt;/b&gt;. Tutkittavaan liuokseen lisätään pieni määrä indikaattoriliuosta. Happo-emäsreaktioiden edetessä liuoksen väri muuttuu. Indikaattoripaperi kastetaan tutkittavaan liuokseen. Liuoksessa oleva happo tai emäs reagoi paperissa olevan indikaattorimolekyylin kanssa, jolloin paperin väri muuttuu.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hti/sm#top&quot; title=&quot;stockphoto mania_shutterstock_168940613.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hti/sm:file/photo/45ec75b165a346f7e76b435918752c4256bac872/stockphoto%20mania_shutterstock_168940613.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Liuoksessa olevat happo tai emäs reagoi paperissa olevan indikaattorimolekyylin kanssa, jolloin paperin väri muuttuu.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Indikaattoriliuos.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hti/bw#top&quot; title=&quot;Bjoern Wylezich_shutterstock_438462148.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hti/bw:file/photo/e3f6d76d2f8b042bbbd4d57e65ed5a87262e68d4/Bjoern%20Wylezich_shutterstock_438462148.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Indikaattoreita käytetään yleensä liuoksina tai paperiliuskoihin imeytettynä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;PH-paperia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;Indikaattoreina toimivia aineita voidaan valmistaa laboratoriossa, mutta niitä esiintyy myös luonnossa. Punakaalista ja orvokista saadaan yleisindikaattoriliuosta ja kurkumasta happo-emäsindikaattoriliuosta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hti/i#top&quot; title=&quot;IanRedding_shutterstock_423457531.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hti/i:file/photo/68f0acad96302c0fceb37bfbdbf573f2ae806a6a/IanRedding_shutterstock_423457531.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Punakaali-indikaattori on punainen happamassa, sininen emäksisessä ja violetti neutraalissa ympäristössä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;em&gt;Punakaali-indikaattori on punainen happamassa, sininen emäksisessä ja violetti neutraalissa ympäristössä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/hK5RbTWlvLM?rel=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;em&gt;Video luonnonindikaattorien värinmuutoksista.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6. Happo- ja emäsliuokset johtavat sähköä</title>
<id>https://peda.net/id/52817b92b9d</id>
<updated>2017-05-08T14:47:46+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjejs#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Happojen ja emästen liuetessa veteen muodostuu ioneja. Happojen ja emästen vesiliuokset johtavat sähköä. Oheinen video havainnollistaa happojen ja emästen vesiliuosten sähkönjohtavuutta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjejs/sahkonjohtavuus-jpg#top&quot; title=&quot;sahkonjohtavuus.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjejs/sahkonjohtavuus-jpg:file/photo/109627c3e1243a35df607d6ab752f68aaa68eca4/sahkonjohtavuus.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Happojen ja emästen liuetessa veteen muodostuu ioneja. Happojen ja emästen vesiliuokset johtavat sähköä&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Voit vertailla heikkojen ja vahvojen happojen sähkönjohtavuutta sivulta löytyvällä simulaatiolla.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/OA4yRL1IMnU?rel=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>7. Happamuus ilmaistaan pH-luvulla</title>
<id>https://peda.net/id/5283b15ab9d</id>
<updated>2017-07-14T00:17:58+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hipa#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Vesiliuoksen happamuus ilmaistaan pH-luvulla. Se määräytyy vedessä olevien oksoniumionien määrän perusteella. Mitä pienempi pH luku on, sitä enemmän liuoksessa on oksoniumioneja (H&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;O&lt;sup&gt;+&lt;/sup&gt;) ja sitä happamampi se on. Mitä suurempi pH luku on, sitä vähemmän liuoksessa on oksoniumioneja.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Neutraalin liuoksen pH on täsmälleen seitsemän. Happaman liuoksen pH on alle seitsemän ja emäksisen liuoksen pH on yli seitsemän.&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;pH &amp;lt; 7 hapan&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;pH = 7 neutraali&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;pH &amp;gt; 7 emäksinen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;Liuoksessa on aina yhtä aikaa sekä oksoniumioneja että hydroksidi-ioneja.&lt;/b&gt; Happamassa liuoksessa oksoniumioneja on enemmän kuin hydroksidi-ioneja. Neutraalissa liuoksessa ionien määrät ovat yhtä suuret. Emäksisessä liuoksessa hydroksidi-ioneja on enemmän kuin oksoniumioneja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;Liuoksen happamuutta mitataan indikaattoriliuoksella, pH-paperilla ja pH-mittarilla. Indikaattoriliuos on epätarkin ja pH-mittari tarkin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hipa/ph-esimerkkeja-png#top&quot; title=&quot;pH-esimerkkeja.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hipa/ph-esimerkkeja-png:file/photo/b63c3aa71ec5e94b7cad4e31f76713eb873073d8/pH-esimerkkeja.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Liuksen happamuutta mitataan indikaattoriliuoksella, pH-paperilla ja pH-mittarilla. Indikaattoriliuos on epätarkin ja pH-mittari tarkin.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Huomaa, että saippua voi olla myös emäksistä (vertaa alta taulukosta).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/saJK8P5Hc08?rel=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;Hyvin happamat tai emäksiset liuokset ovat vaarallisen syövyttäviä. Alta taulukosta näet joidenkin tuttujen aineiden pH-arvoja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hipa/hapot-emakset-png#top&quot; title=&quot;hapot-emakset.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hipa/hapot-emakset-png:file/photo/37696779a5009547d8ae051737f6d8f57a3f9f2c/hapot-emakset.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Hyvin happamat tai emäksiset liuokset ovat vaarallisen syövyttäviä. Alta taulukosta näet joidenkin tuttujen aineiden pH-arvoja.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;h3&gt;Simuloi eri aineiden pH-arvoja&lt;/h3&gt;&#10;&lt;iframe src=&quot;https://phet.colorado.edu/sims/html/ph-scale-basics/latest/ph-scale-basics_fi.html&quot; width=&quot;800&quot; height=&quot;600&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Happosade vahingoittaa luontoa ja rakennuksia</title>
<id>https://peda.net/id/5287760ab9d</id>
<updated>2017-05-10T14:42:59+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/happosade#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Sadeveden pH on hieman alle 6. Sadevesi happamoituu, koska ilmakehästä liukenee sadeveteen hiilidioksidia. Hiilidioksidi reagoi veden kanssa, jolloin muodostaa hiilihappoa. Teollisuuden ja liikenteen päästöt tuottavat ympäristöön rikin ja typen oksideja. Ne liukenevat sadeveteen ja happamoittavat sadevettä entisestään. &lt;b&gt;Happosateeksi&lt;/b&gt; tai &lt;b&gt;happamaksi sateeksi&lt;/b&gt; nimitetään sadevettä, jonka pH on alle 5,6.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/happosade/happosade-jpg#top&quot; title=&quot;happosade.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/happosade/happosade-jpg:file/photo/80188028800c125884ade8afd00f9ec409f8e5be/happosade.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sadevesi happamoituu, koska ilmakehästä liukenee sadeveteen hiilidioksidia. Hiilidioksidi reagoi veden kanssa, jolloin muodostaa hiilihappoa.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Erityisen arkoja happosateelle ovat kasvit, sillä hapot liuottavat niitä suojaavan pinnan pois.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/HtoYEOJK3sM?list=PLSo0Ijgh_1y7eKVPjSJ1fnoSFzC_MEqt7&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;em&gt;Soittolistassa on kaksi videota. Ensimmäisessä muutetaan veden pH:ta puhaltamalla. Muutoksen saa aikaan ihmisen hengityksessä oleva hiilidioksidi. Toisessa videossa rakennetaan hiilidioksidimolekyyli muovimalleilla.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>9. Kuvagalleria: emäkset ja hapot ovat tärkeitä teollisuuden raaka-aineita</title>
<id>https://peda.net/id/52894f34b9d</id>
<updated>2019-08-08T16:06:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/hjevktst#top&quot; title=&quot;hapot-ja-emakset-valmistetaan-suurissa-tankeissa.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/hjevktst:file/thumbnail/5d722bc3d16a830ca9818dd2345a8b9d7298a7f0/hapot-ja-emakset-valmistetaan-suurissa-tankeissa.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Hapot ja emäkset valmistetaan kemian tehtaissa suurissa tankeissa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Hapot ja emäkset valmistetaan kemian tehtaissa suurissa tankeissa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/mpohte#top&quot; title=&quot;hapot-emakset-puhdistusaineena.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/mpohte:file/thumbnail/3aaa5b6f10a58925c8a36ee660ffa7d53022a1ab/hapot-emakset-puhdistusaineena.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Pesu- ja puhdistusaineet ovat yksi arkielämän tutuimpia happojen ja emästen käyttökohteita.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Pesu- ja puhdistusaineet ovat yksi arkielämän tutuimpia happojen ja emästen käyttökohteita.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/hjetmp#top&quot; title=&quot;hapot+emakset+paperi.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/hjetmp:file/thumbnail/d2062cdc39903e6775d987566dff970826741ab3/hapot%2Bemakset%2Bpaperi.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Natriumhydroksidi (NaOH) on vahva emäs, jota käytetään teollisuudessa muun muassa paperin ja sellun valmistuksessa sekä pesu- ja puhdistusaine teollisuudessa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Natriumhydroksidi (NaOH) on vahva emäs, jota käytetään teollisuudessa muun muassa paperin ja sellun valmistuksessa sekä pesu- ja puhdistusaine teollisuudessa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/etljv#top&quot; title=&quot;emaksia-laake-varit.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/etljv:file/thumbnail/d8a91b5818727df0e31a48c72f08e8028e7f119b/emaksia-laake-varit.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Emäksiä tarvitaan lääke- ja väriaineteollisuudessa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Emäksiä tarvitaan lääke- ja väriaineteollisuudessa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/stl#top&quot; title=&quot;huolahappoa-laaketeollisuudessa.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/stl:file/thumbnail/09856ffa194ae00d331d5c54dfedcd79c45adc93/huolahappoa-laaketeollisuudessa.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Suolahappo (HCl) on voimakkaasti syövyttävä väritön neste, jota löytyy pieniä määriä myös ihmisten mahalaukusta. Suolahappoa tarvitaan muun muassa lääkkeiden valmistukseen.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Suolahappo (HCl) on voimakkaasti syövyttävä väritön neste, jota löytyy pieniä määriä myös ihmisten mahalaukusta. Suolahappoa tarvitaan muun muassa lääkkeiden valmistukseen.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/stm#top&quot; title=&quot;suolahappoa-muoviteollisuudessa.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/stm:file/thumbnail/98ad7e7b97d054dd0d4246a5a44089707210ce6f/suolahappoa-muoviteollisuudessa.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Myös muoviteollisuudessa tarvitaan suolahappoa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Myös muoviteollisuudessa tarvitaan suolahappoa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/rhotvvhjoykevhrkelrj#top&quot; title=&quot;H2S04+dynamiitti.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/rhotvvhjoykevhrkelrj:file/thumbnail/b4b6d7dc7321bbf6c20846242d5aa0e825683e1f/H2S04%2Bdynamiitti.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Rikkihappo (H2SO4) on todella vahva väritön happo, joka on yksi kemianteollisuuden eniten valmistetuista hapoista. Rikkihappoa käytetään esimerkiksi lannoitteiden, räjähteiden ja väriaineiden valmistuksessa, kuten myös typpihappoa (HNO3).&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Rikkihappo (H2SO4) on todella vahva väritön happo, joka on yksi kemianteollisuuden eniten valmistetuista hapoista. Rikkihappoa käytetään esimerkiksi lannoitteiden, räjähteiden ja väriaineiden valmistuksessa, kuten myös typpihappoa (HNO3).&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/ttt#top&quot; title=&quot;typpihappoa-tekstiiliteollisuudessa.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/hjek/ttt:file/thumbnail/d61046da1b8ee1dda152b2eb0089d3083ccf5623/typpihappoa-tekstiiliteollisuudessa.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Typpihappoa (HNO3) tarvitaan myös tekstiiliteollisuudessa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Typpihappoa (HNO3) tarvitaan myös tekstiiliteollisuudessa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tiivistelmä</title>
<id>https://peda.net/id/529193a6b9d</id>
<updated>2017-05-10T16:22:01+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/IV/17/tiivistelm%C3%A4#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;eoppi-summary&quot;&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Aine voi olla hapan, emäksinen tai neutraali.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hapot luokitellaan vahvoiksi ja heikoiksi hapoiksi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Indikaattorit ovat väriaineita, joita käytetään liuoksen happamuuden toteamiseen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Happojen ja emästen liuetessa veteen muodostuu ioneja. Happojen ja emästen vesiliuokset johtavat sähköä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Happosateeksi tai happamaksi sateeksi nimitetään sadevettä, jonka pH on alle 5,6.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>


</feed>