Vety, happi ja vesihttps://peda.net/id/5154ba0218f2016-05-13T13:06:10+03:00https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg<div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div>
Vetyhttps://peda.net/id/c80391ba23d2016-05-27T10:21:53+03:00<ul>
<li>Kemiallinen merkki [[$_1H $]]</li>
<li>Englanninkielinen nimi <em>hydrogen</em> tulee latinasta "<em>hydro</em>" vesi, "<em>gen</em>" tuottaa eli veden tuottaja</li>
<li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vety" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Vety</a> (Wikipedia)<br/>
<br/>
</li>
<li>Maailmankaikkeuden yleisin alkuaine
<ul>
<li>90 % maailmankaikkeuden <span class="editor underline">atomeista</span> (seuraavana helium 9 %)</li>
</ul>
</li>
<li>Yksinkertaisin alkuaine
<ul>
<li>Yleisimmässä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vety#Isotoopit" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">isotoopissa</a> vain yksi protoni ja elektroni <span>[[$ ^{1}_{1}H $]]</span></li>
<li>(raskaammat isotoopit deuterium [[$ ^{2}_{1}H $]]<span></span> ja tritium [[$ ^{3}_{1}H $]]<span>)</span></li>
</ul>
</li>
<li>Kevein alkuaine
<ul>
<li>n. 75 % maailmankaikkeuden kokonais<span class="editor underline">massasta<br/>
</span></li>
</ul>
</li>
<li>Esiintyy kaksiatomisena molekyylinä [[$ H_2 $]] (kuten muutkin kaasumaiset epämetallit)<br/>
<br/>
</li>
<li>Maailmankaikkeuden vety <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkur%C3%A4j%C3%A4hdyksen_ydinsynteesi" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">syntyi</a> muutamassa minuutissa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkur%C3%A4j%C3%A4hdys" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">alkuräjähdyksen</a> jälkeen</li>
<li>Kaikki raskaammat alkuaineet syntyvät <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4hti" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">tähdissä</a> ydinten <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fuusioreaktio#Fuusio_Auringossa" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">fuusion</a> tuloksena
<ul>
<li>Vety on siis tähtien (kuten <a href="http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/tahtiakatemia/aurinkokunta/aurrak.htm" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">auringon</a>) energian lähde</li>
</ul>
</li>
</ul>
<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/b22HKFMIfWo?list=PL8dPuuaLjXtPAJr1ysd5yGIyiSFuh0mIL?hl=en&cc_lang_pref=en&cc_load_policy=1" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/>
<ul>
<li><a href="https://www.youtube.com/watch?v=W1ZQ4JBv3-Y" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">How Does Fusion Power the Sun?</a> (Science Channel</li>
<li><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Ux33-5k8cjg" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Where Does The Sun Get Its Energy?</a> (Veritasium)</li>
</ul>2016-05-27T09:18:08+03:00Happihttps://peda.net/id/cb3bb35823d2016-05-27T10:44:20+03:00<ul>
<li>Kemiallinen merkki [[$O$]]</li>
<li>Englannin kielinen nimi <em>oxygen</em> latinan sanoista "oxy" (happo) ja "gen" (tuottaa) eli hapon muodostaja
<ul>
<li>Ennen luultiin, että kaikissa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Happo" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">hapoissa</a> on happea ja että se aiheuttaa happamuuden</li>
</ul>
</li>
<li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Happi" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Happi</a> (Wikipedia)<br/>
<br/>
</li>
<li>Järjestysluku 8, eli hapella on 8 protonia ja 8 elektronia
<ul>
<li>yleisimmässä isotoopissa ([[$^{16}_{8}O$]]<span> </span>myös 8 neutronia)</li>
</ul>
</li>
<li>Maan <a href="https://www.google.com/#safe=active&q=ilmakeh%C3%A4" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">ilmakehässä</a> happea on n. 21 % (typpeä 78 %)</li>
<li>Happi esiintyy (alailmakehässä) kaksiatomisena molekyylinä [[$ O_2 $]] ja (yläilmakehässä) kolmiatomisena <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Otsoni" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">otsonina</a> [[$ O_3 $]]<br/>
<br/>
</li>
<li>Happea <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Oxygen#Isotopes_and_stellar_origin" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">syntyy</a> massiivisten tähtien fuusioreaktion loppuvaiheessa<br/>
<br/>
</li>
<li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hapen_kiertokulku" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Hapen kiertokulku</a><br/>
<ul>
<li>Happi kiertää <b>yhteyttämisen</b> (fotosynteesi), <b>ilmakehän</b>, eläinten <b>soluhengityksen</b> ja <b>maaperän</b> välillä</li>
<li>Suurin osa maapallon hapesta on sitoutuneena maankuoren mineraaleihin (99,5 %)</li>
</ul>
</li>
</ul>
<a href="http://global.britannica.com/science/oxygen-cycle" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><img class="" src="http://media-2.web.britannica.com/eb-media/78/126078-004-0AEECCB0.jpg" alt=""/><br/>
</a>lähde: <a href="http://global.britannica.com/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Encyclopædia Britannica<br/>
</a>
<ul>
<li>Happea voidaan valmistaa vetyperoksidista ([[$ H_2O_2 $]])</li>
<li>Teollisesti happea valmistetaan matalassa lämpötilassa ilmasta tislaamalla</li>
<li>Happea (ja vetyä) voidaan valmistaa myös vedestä elektrolyyttisesti (eli hajottamalla vettä sähkön avulla alkuaineiksi)</li>
</ul>2016-05-27T09:18:14+03:00Vesihttps://peda.net/id/cf68621423d2016-05-27T11:09:55+03:00<ul>
<li>Sekä vety että happi reagoivat herkästi muiden aineiden kanssa</li>
<li>Hapen ja vedyn reagoidessa keskenään syntyy vettä<br/>
[[$ 2 H_2 + O_2 \rightarrow 2 H_{2}O $]]</li>
<li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesi" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Vesi</a> (Wikipedia)</li>
</ul>
<ul>
<li><b>Nestemäinen</b> vesi on välttämätöntä meidän tuntemallemme elämälle
<ul>
<li>Maapallon vesi on luultavasti peräisin maahan törmänneistä komeetoista ja asteroideista</li>
</ul>
</li>
</ul>
<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/_LpgBvEPozk" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
<ul>
<li><a href="https://www.google.com/search?q=veden+kiertokulku" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Veden kiertokulku</a></li>
</ul>
<img class="" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e9/Veden_kiertokulku.jpg" alt=""/>2016-05-27T09:18:21+03:00