Metsät ja suot

6. Hyönteiset ja hämähäkit

2018-12-14T09:52:59+02:00

Hyönteiset ja hämähäkit:

Hyönteiset:
Hyönteisen päässä on isot silmät. Aikuis hyönteisillä on 6 jalkaa. Monilla hyönteisillä on muodonvaihdos. Niitten munasta kuoriutuu toukka joka kasvettuaan koteloituu. Kotelosta kuoriutuu aikanaan aikuinen hyönteinen. Metsien yleisimmät hyönteisryhmät ovat kovakuoriaiset, perhoset ja pistiäiset. Aika monet kovakuoriaiset esim. maakiitäjäiset on petoja.

Kuva1

Muurahaiset:
Muurahaiset on hyönteisiä. Niillä on 6 jalkaa. Muurahaisilla on vahva leuka ja kova kuori. Muurahaiset on petoja. Ne syövät toisia hyönteisiä. Muurahaiset ruiskuttavat muurahaishappoa ja se kirvelee. Muurahaiset elävät yhteiskunnassa. Joitteinkin lajien yhteiskunnat asuvat maan sisällä tai kivien alla. Yhteiskunnissa on tarkat säännöt ja roolit, vain kuningatar lisääntyy.

Kuva2

Hämähäkit:
Hämähäkit eroavat hyönteisisä esim. hämähäkillä on 8 jalkaa ja hämähäkillä ei ole siipiä. Hämähäkit on petoja. Ne tekevät langastansa omat verkotta jolla hankkivat ravintonsa. Kun hyönteinen on tullut verkkoon hämähäkki taivuttaa sen myrkyllänsä. Muurahaisia on eri lajeja. Lajeja on mm. faaraomuurahainen, sokerimuurahainen, tulimuurahainen, tupsukekomuurahainen, pihamauriainen, keltiäinen, siloviholainen, pikkuliekomuurahainen, aitohevosmuurahainen.

Kuva3

Lähteet:
Kuva3

Kuva2

Kuva1

0 kommenttia

5. Sienet, jäkälät ja sammalet

2018-12-14T09:51:55+02:00

Jäkälät, sammalet ja sienet

Mitä teimme tunnilla:
Tunnilla tutkimme ja kävimme läpi tätä kappaletta. Aloitimme tämän. Kerkesin koulussa kirjoittaa vähän vain tekstiä.

Jäkälä:
Jäkälässä elää samassa leviä ja sieni. Levät ovat pieniä kasveja. Levä pystyy yhteyttämään. Levä antaa sokeria sieniosalle joka taas antaa vettä levälle. Jäkälät viihtyvät kallioilla koska muut kasvit eivät siellä viihdy. Jäkälät kasvavat hitaasti.

Kuva1

Kuva2

Sammal:
Sammalella ei ole juuria eikä kukkia. Sammal ottaa vettä kaikilla osillaan. Sammalenvarsi ei ole vahva joten se ei voi kasvaa korkeaksi. Sammal kasvaa kosteilla paikoilla matalana kasvina. Sammal lisääntyy. Se lisääntyy itiöiden avulla.

Kuva3

Sieni:
Sienet kasvavt syksyllä. Sieni lisääntyy itiöiden avulla. Sieniä on eri muotoisia, eri värisiä ja eri rakeenteelisia. Sienessä on jalka ja lakki. Joitain sieniä voi syödä. Sienen solussa ei ole viherhiukkasia. Jotkut sienet saavat sokerin puun juuren kautta. Jotkut sienet ovat hajottajia eli ne hajottavat kuolleita kasveja. Jotkut sienet ovat myrkyllisiä mm. valkokärpässieni ja punakärpässieni. Hyvin monet tatit ja vahverot ovat hyviä ruoka sieniä. Sienet ei ole kasveja. Sienet ei yhteytä. Sienet saavat energian yleensä puilta.

Kuva4

Kuva5

Lähteet:
Kuva5

Kuva4

Kuva3

Kuva2

Kuva1

0 kommenttia

4. metsän kukkia ja marjoja

2018-12-11T17:02:44+02:00

Metsän kukkia ja marjoja:

Tiesin:

Mustikan marjat on siniset.
Puolukan marjat on punaiset.
Sinivuokolla on violetit kukat.

Opin:

Käenkaali on myös ketunleipä nimeltään.
Sinivuokon lehdet on nahkeat.
Metsätähdellä ei ole liuskaisia lehtiä.

Valkovuokko:
Valkovuokko on kasvi. Keväällä valkovuokko kasvattaa ravinnon avulla lehtiä ja valkoisia kukkia. Valkovuokolla on ohut hento varsi. Eteläisen Suomen äitienpäiväkukka on valkovuokko. Äitienpäivänä ei ole puissa lehtiä sen takia valkovuokot saavat paljon valoa ettei puun lehdet ole tiellä. Hyönteiset pölyttävät valkovuokot.
Kuva1

Sinivuokko:
Sinivuokolla on violetit kukat. Toinen yleinen vuokko on sinivuokko. Sinivuokon lehdet ovat tummanvihreät ja nahkeat. Talvella lehdet pysyvät vihreinä.
Kuva2

Oravanmarja:
Oravanmarjalla on valkoiset kukat. Ne on pienet. Valkovuokon varsi on noin 10–20 cm korkea. Oravanmarjalla on herttamaiset lehdet joita on yleensä 2. Oravanmarjat ovat enemmän kuusumetsissä sillä ne vaativat kostean kasvupaikan.
Kuva3

Käenkaali:
Käenkaali on myös nimeltään ketunleipä. Käenkaalilla on apilamaiset lehdet. Käenkaalin kukat on valkoiset. Ketunleipä-nimi tulee lehtien mukavan hapamasta mausta.
Kuva4

Metsätähti:
Metsätähdellä on valkoisetkukat. Metsätähden kukka on helppo tuntea koska se on tähden muotoinen. Metsätähdellä ei ole liuskaisia lehtiä. Metsätähti kukkii touko-heinäkuun aikaan.
Kuva5

Mustikka ja puolukka:
Mustikka ja puolukka on varpukasveja. Mustikalla ja puolukalla on puumainen kestävä ja vankka varsi. Mustikka on kaikkien tuntema kasvi. Mustikan lehdet on ohuet. Mustikalla on siniset marjat. Mustikka pudottaa lehdet talveksi. Puolukoita on enemmän mäntymetsissä. Puolukalla on punaiset marjat. Puolukan lehdet säilyvät talven.
Kuva6

Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
Kuva4
Kuva5
Kuva6

0 kommenttia

3. Metsien monia lehtipuita

2018-12-10T20:04:11+02:00

Metsien monia lehtipuita:

Tiesin:

Koivuja on 2 lajia.
Leppiä on 2 lajia.
Pihlajalla on punaiset marjat.

Opin:

Haapa on nopea kasvuinen puu.
Tuomi ei kasva isoksi.
Tuomi on harvinainen puu.

Koivu:
Rauduskoivu ja hieskoivu ovat koivun 2 lajia. Lehti kiinnittyy ruodilla oksaan. Koivun puu on sitkeää, taipuisaa ja vahvaa. Koivu lisääntyy sienemillä. Siemen tarvitsee pölytyksen.
Kuva1

Haapa:
Haapa on nopea kasvuinen puu. Haapa levittäytyy juurivesojen avulla. Haapan puu on melko pehmeää, siksi tikat hakkaava usein pesäkolonsa haapaan. Haapan lehti on pyöreä.
Kuva2

Tuomi:
Tuomella on valkoiset, tuokuvat kukat. Ne kukkivat toukokuun lopussa. Tuomi ei kasva kovinkaan isoksi.
Kuva3

Leppä:
Leppiä on 2 lajia harmaaleppä ja tervaleppä. Harmaalepän lehdet on terävä kärkiset ja tervalepän lehdessä on selkeä lovi edessä. Harmaalepän runko on harmahtava. Vanhan tervalepän runko on ruskea. Lepän lehdet eivät värjää väriä. Leppä pudottaa lehdet vihreinä maahan.
Kuva4

Pihlaja:
Pihlajalla on punaiset marjat. Pihlaja kukkii keväällä isot valkeat kukat. Pihlajan lehti koostuu monesta pienestä lehdykästä. Pihlajan marjat voi nähdä loppu kesänä ja syksyllä. Pihlajan marjat ovat hyvää ravintoa tilhille ja rastaille.
Kuva5

Harvinaisia puita:
Suomessa melko harvinaisia puita ovat vaahtera, lehmus ja tammi. Vaahtera, lehmus ja tammi ovat puiston yleisiä puita. Nuo puut ovat yleisiä Lounais-Suomessa.
Kuva6

Tammi:
Tammi on puiston suosittu puu. Tammeen syntyy syksyllä terhoja jotka ovat hedelmiä. Terhot ovat oravien ja myyrien hyvää ruokaa. Tammen rehevä latvus antaa suojaa auringolta.
Kuva7

Lehmus:
Lehmus paksurunkoinen puu. Lehmuksen pohjoisimmat kasvupaikat ovat Pohjois-Karjalassa. Lehmus sietää leikkausta ja vaurioita. Lehmus on myös puiston yleinen puu. Lehmuksen hedelmä on kuin pähkinä. Eläimet syö niitä.
Kuva8

Vaahtera:
Vaahtera on myös yleinen puu puistossa. Vaahteroita on myös Oulun korkeudella. Vaahteran suuret lehdet on kuin kämmen. Hedelmä on varustettu lenninsiivillä. Vaahteran siemenet levittäytyvät laajalle alueelle tuulen avulla.
Kuva9

Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
Kuva4
Kuva5
Kuva6
Kuva7
Kuva8
Kuva9

0 kommenttia

2. Mänty ja kuusi ovat havupuita

2018-12-14T09:50:41+02:00

Männyt ja kuuset ovat havupuita:

Havupuut:
Mänty ja kuusi ovat havupuita. Ne on yleisempiä puita Suomessa. Havupuiden lehdet eli neulaset ovat ohuita ja pieniä. Niiden pinta on vahamainen. Neulat kestävät pakkasta. Mänty ja kuusi lisääntyvät kun käpyihin tulee siemeniä. Orava ja käpylintu syövät käpyjä.
Kuva1

Männyt:
Mänty ei tarvitse paljon vettä. Mänty voi kasvaa jopa kalliolla sen juuretkiinnittyvät kallion pintaan. Mänty tarvitsee paljon valoa. Jos oksat ei saa paljon valoa ne kuolevat. Männystä voi tehdä tervaa. Männystä tehdään tavaraa. Männystä on tehty päreitä katolle. Mäntyä käytetään myös paperin raaka-aineena. Männyn runko on suora harvoin se on mutkainen.
Kuva2

Kuuset:
Kuusi on yksi varjokasvi. Kuusi ei tarvitse paljon valoa. Kuusi tarvitsee enemmän vettä kuin mänty. Kuusesta tehdään tavaraa. Kuusesta tehdään myös vaatteita. Kuusen alaoksat eivät kuole niin kuin mänty koska kuusi ei tarvitse valoa niin paljon. Kuusia voi käyttää että rakennuspuuna että takan lämmityspuuna.
Kuva3

Lähteet:
Kuva3
Kuva2
Kuva1

0 kommenttia

1. Puut ovat tuottajia

2019-02-06T15:58:27+02:00

Puut ovat tuottajia:

Puusta tietoa:
Puussa on juuret, runko, oksat ja lehdet. Juuret on vahvoja. Juurista puut saavat vettä ja vedessä on ravintoa. Runko on vahva kulkee ravinnot lehtiin ja kasvaa pitkäksi ajan myötä. Oksat ovat keppejä puussa. Puun juuret voivat kasvaa joka kymmeniä metrejä. Puut ottavat juurillaan vettä maasta ja kuljettaa sen ylös puuhun. Tärkeimmät ravinteet puussa on typpi, fosfori ja kalium. Puu käyttää niitä osiensa valmistamseen. Veden kulkureitti: juuret -> runko -> lehdet. Yhteittäminen tapahtuu kun hiilidioksidi + veis + auringon valo tuottaa sokeria ja happea.
Kuva1
Kuva2

Lehdet:
Lehdet muuttuvat vihreiksi. Lehden osia ovat: lehtilapa, lehtiruoti, lehtikanta ja lehtisuoni. Lehdillä on suonia. Lehtikanta on kiini oksassa. Lehdet putoavat syksyllä ja tulevat takaisin keväällä. Puu kerää lehtien vihreän värin sisäänsä sen takia lehdet muuttuvat syksyllä väriä. Havupuissa neulat jäävät talveksi. Puitten lehdet tuottavat energiaa. Veden kulkureitti: juuret -> runko -> lehdet. Runko on vahva kulkee ravinnot lehtiin ja kasvaa pitkäksi ajan myötä.
Kuva3

Ravintoketju:
Ravintoketjussa on 3 vaihetta: tuottaja -> kasvissyöjä -> lihansyöjä. Kasvit ovat tuottajia ja kuluttajia. Eläimet ovat kuluttajia.
Kuva4

Lähteet:
Kuva4
Kuva3
Kuva2
Kuva1

0 kommenttia

Suot

2018-12-10T20:05:54+02:00

Mitä teimme tunnilla:
Tunnilla aloitimme tämän ja tutkittiin vähän soita.

Kuva1

Suo:
Suo on kostea ja vetinen kasvupaikka. Se haittaa kasvien kasvua. Kuivilla soilla kasvaa puita. Rämeet ja korvet ovat suotyyppejä. On myös letto, neva, luhta ja lähteikkö.

Kuva2

Eläimiä:
Eläimiä ovat suolla yleensä näkyy kaakkureita, hanheja, kurkia, metsoja ja hirviä. Kurjet eivät enää pelkää ihmisiä. Hanhi on metsähanhi.

Kuva3

Marjat:
Kuivalla rämeellä kasvaa lakkaa, puolukkaa, kanervaa ja suopursua.

Kuva4

Rahkasammal:
Vetisillä soilla kasvaa rahkasammalta. Kun sammal kuluu siitä tulee turvetta. Märällä rämeellä kasvaa rahkasammalta.

Kuva5

Männyt:
Rämeellä kasvaa mäntyjä. Männyt kasvavat hitaasti.

Kuva6

Kuusi ja hieskoivu:
Korvissa kasvaa kuusia ja hieskoivuja.

Kuva7

Kaakkuri:
Eläimiä ovat suolla yleensä näkyy kaakkuri lintu, hanhi, kurjet, metsot ja hirvet. Kaakkurit olivat ennen arkoja.

Kuva8

Karhunsammal:
Korpi osilla kasvaa rahkasammalta, karhunsammalta ja metsäkortetta.

Kuva9

Kataja:
Katajia voi nähdä myös soilla.

Lähteet:
Kuva9
Kuva8
Kuva7
Kuva6
Kuva5
Kuva4
Kuva3
Kuva2
Kuva1

0 kommenttia