<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Jakso 1</title>
<id>https://peda.net/id/4ff85fce496</id>
<updated>2022-10-26T08:22:19+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/4ff85fce496:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-2-s2022/tehtavat/jakso-i#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>LUKU 1</title>
<id>https://peda.net/id/902ca7f2497</id>
<updated>2022-10-11T17:34:54+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-2-s2022/tehtavat/jakso-i/luku-1#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuvatehtävä s. 11&lt;br/&gt;&#10;Minkälaisilla hyödykkeillä pyramidissa mainittuja tarpeita tyydytetään?&lt;br/&gt;&#10;Esimerkkejä:&lt;br/&gt;&#10;• yksilön ja lajin hengissä säilyminen: ruoka ja juoma, lämpimät vaatteet, asunto ja lääkkeet&lt;br/&gt;&#10;• turvallisuus: murtohälytin, auton turvavyö ja turvatyyny; joissakin tapauksissa myös aseet, &lt;br/&gt;&#10;kyynelkaasu ja happinaamari&lt;br/&gt;&#10;• sosiaalisuus: elokuvissa käynti, jääkiekko-ottelu ja some&lt;br/&gt;&#10;• arvostetuksi tuleminen: kunniamerkki, opiskelu, mitali, auto, vaatetus ja käsilaukku&lt;br/&gt;&#10;• itsensä toteuttaminen: vuorikiipeilyvälineet, maalausvälineet ja lenkkitossut&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuvatehtävä s. 15&lt;br/&gt;&#10;Mikä kolmesta tuotannontekijästä robotti on?&lt;br/&gt;&#10;• Robotti on pääomaa, tarkemmin reaalipääomaa.&lt;br/&gt;&#10;• Se on tavallaan myös työvoimaa, sillä se korvaa ihmisen työntekijänä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Perustehtävät&lt;br/&gt;&#10;1. Mitä eroa on fyysisillä ja yhteiskunnallisilla tarpeilla?&lt;br/&gt;&#10;• Fyysiset tarpeet, kuten ravinto, ovat välttämättömiä hengissä säilymisen kannalta.&lt;br/&gt;&#10;• Yhteiskunnalliset tarpeet tyydyttävät käsityksiämme hyvästä elämästä.&lt;br/&gt;&#10;• Esimerkiksi syöminen hienossa ravintolassa ei ole hengissä säilymisen kannalta &lt;br/&gt;&#10;välttämätöntä, mutta laadukkaan ruoan syömistä hyvässä seurassa arvostetaan.&lt;br/&gt;&#10;• Nimensä mukaisesti yhteiskunnalliset tarpeet riippuvat siitä, minkälaisessa yhteiskunnassa &lt;br/&gt;&#10;ihminen elää ja millaiset hänen tavoitteensa ovat.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Mitä aineettomia hyödykkeitä olet käyttänyt viimeisen vuorokauden aikana?&lt;br/&gt;&#10;Esimerkkejä: liikennepalvelut, netti, televisio-ohjelmat, oppitunnit, musiikki, pelit&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Syventävät tehtävät&lt;br/&gt;&#10;3. Pohdi väitettä: Niukkuus on taloudelle hyvä asia.&lt;br/&gt;&#10;• Niukkuus pakottaa tekemään valintoja siitä, mitä tuotetaan. Siten ainakin osa turhista ja &lt;br/&gt;&#10;hyödyttömistä tavaroista ja palveluista karsiutuu pois.&lt;br/&gt;&#10;• Niukkuus säästää ympäristöä. Tuotannon kasvu lisää energian kulutusta, ympäristön &lt;br/&gt;&#10;saastumista ja ilmaston lämpenemistä.&lt;br/&gt;&#10;• Niukkuus pakottaa erikoistumaan.&lt;br/&gt;&#10;• Niukkuus rajoittaa elintason kasvua, joka voi olla kestävän talouden kannalta hyvä asia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. Pohdi, mitä valtion olisi kenties järkevä tehdä, mikäli sillä on paljon&lt;br/&gt;&#10;a) työvoimaa ja raaka-aineita, mutta ei pääomaa&lt;br/&gt;&#10;• Houkutella ulkomaisia yrityksiä perustamaan maahan tuotantolaitoksia. Houkutuksena &lt;br/&gt;&#10;voisi olla esimerkiksi alhainen veroaste.&lt;br/&gt;&#10;• Pyrkiä hankkimaan edullista rahoitusta omien tuotantolaitosten perustamiseen.&lt;br/&gt;&#10;b) raaka-aineita ja pääomaa, mutta ei työvoimaa&lt;br/&gt;&#10;• Houkutella maahanmuuttajia lupaamalla heille töitä ja perustoimeentuloa.&lt;br/&gt;&#10;• Tukea lapsiperheitä, jotta syntyvyys nousisi.&lt;br/&gt;&#10;• Pyrkiä lyhentämään opiskeluaikoja, jotta ihmiset siirtyvät nopeammin työelämään.&lt;br/&gt;&#10;• Pyrkiä pidentämään työssäoloaikaa esimerkiksi eläkeikää nostamalla.&lt;br/&gt;&#10;c) pääomaa ja työvoimaa, mutta ei raaka-aineita.&lt;br/&gt;&#10;• Ostaa raaka-aineita ulkomailta ja jalostaa niistä laadukkaita ja kalliita hyödykkeitä.&lt;br/&gt;&#10;• Tehdä pitkäkestoisia sopimuksia raaka-aineita toimittavien maiden kanssa, jotta &lt;br/&gt;&#10;raaka-aineita voidaan hankkia edullisesti.&lt;br/&gt;&#10;• Erikoistua aloille, jotka eivät ole raaka-ainevaltaisia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. Laadi viiden kohdan toimintaohjeet siihen, miten vältät ylivelkaantumisen.&lt;br/&gt;&#10;• Säästä, ennen kuin teet isoja ostoksia.&lt;br/&gt;&#10;• Vältä osamaksuja ja kulutusluottoja.&lt;br/&gt;&#10;• Seuraa talouttasi.&lt;br/&gt;&#10;• Älä ota pikavippejä.&lt;br/&gt;&#10;• Hae apua, jos sinulla on ongelmia rahankäytön kanssa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aineistotehtät&lt;br/&gt;&#10;6. Tarkastele suomalaisten maksuhäiriömerkintöjä.&lt;br/&gt;&#10;a) Tee kuviosta kolme mielestäsi merkittävintä huomiota.&lt;br/&gt;&#10;• Maksuhäiriöitä on eniten nuorilla aikuisilla (35–39-vuotiailla).&lt;br/&gt;&#10;• Maksuhäiriöt vähentyvät, mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään.&lt;br/&gt;&#10;• Naisilla on vähemmän maksuhäiriöitä kuin miehillä.&lt;br/&gt;&#10;b) Pohdi, mitkä asiat selittävät maksuhäiriömerkintöjen jakautumista eri ikäluokkien ja &lt;br/&gt;&#10;sukupuolien välillä.&lt;br/&gt;&#10;• Miesten maksuhäiriöitä voivat selittää perinteet: nuoret miehet hankkivat auton, juhlivat &lt;br/&gt;&#10;enemmän ja ovat heikompia kurinalaisessa taloudenpidossa.&lt;br/&gt;&#10;• Alle 20-vuotiaiden maksuhäiriöiden vähäinen määrä selittyy sillä, että he ovat juuri tulleet &lt;br/&gt;&#10;täysi-ikäisiksi. He eivät siis ole ehtineet vielä velkaantua. Lisäksi palkki kattaa vain &lt;br/&gt;&#10;ikävuodet 18–19.&lt;br/&gt;&#10;• Ikäluokassa 20–24 maksuhäiriöitä voi selittää poismuutto kotoa ja opiskelun aloittaminen. &lt;br/&gt;&#10;Tässä elämänvaiheessa on paljon menoja ja vähän tuloja.&lt;br/&gt;&#10;• Ikäluokissa 25–49 maksuhäiriöitä voi selittää perheen perustamiseen liittyvät kustannukset &lt;br/&gt;&#10;ja esimerkiksi asunnon hankkiminen.&lt;br/&gt;&#10;• Ikäluokissa 60–64 ja siitä eteenpäin maksuhäiriöt vähenevät, koska useat isot hankinnat on &lt;br/&gt;&#10;jo tehty ja talous on vakiintunut</content>
<published>2022-10-11T17:25:32+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>LUKU 2</title>
<id>https://peda.net/id/c2687d68497</id>
<updated>2022-10-11T17:26:56+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-2-s2022/tehtavat/jakso-i/luku-2#top" />
<content type="html">Kuvatehtävä s. 21&lt;br/&gt;&#10;Pohdi metsäkoneen ja kahden miehen sahan tuottavuuden eroa.&lt;br/&gt;&#10;• Kahden miehen saha vaatii kahden miehen työpanoksen.&lt;br/&gt;&#10;• Metsäkonetta käyttää vain yksi kuljettaja, mutta se tekee työn huomattavasti sahaa&lt;br/&gt;&#10;tehokkaammin ja korvaa monen työntekijän panoksen.&lt;br/&gt;&#10;• Metsäkone vaatii suuremman perusinvestoinnin, mutta samalla rahalla ostettu työvoima ja &lt;br/&gt;&#10;sahat eivät olisi yhtä tuottavia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Perustehtävät&lt;br/&gt;&#10;1. Mitä talouskasvu tarkoittaa?&lt;br/&gt;&#10;• Talouskasvu tarkoittaa sitä, että tavaroita ja palveluita tuotetaan enemmän kuin &lt;br/&gt;&#10;aikaisemmin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Mitä hyötyä talouskasvusta on&lt;br/&gt;&#10;a) kotitalouksille&lt;br/&gt;&#10;• Talouskasvu nostaa yleensä ihmisten elintasoa. Heillä on siis enemmän rahaa käytössä &lt;br/&gt;&#10;esimerkiksi hyödykkeisiin. &lt;br/&gt;&#10;• Ihmisten elinolot paranevat, ja he elävät pidempään ja terveempinä.&lt;br/&gt;&#10;b) yrityksille&lt;br/&gt;&#10;• Yrityksen tuotteet menevät paremmin kaupaksi, ja yrityksiin tulee enemmän rahaa. &lt;br/&gt;&#10;• Yritykset voivat työllistää uusia työntekijöitä.&lt;br/&gt;&#10;• Kertyneitä voittoja voidaan jakaa omistajille.&lt;br/&gt;&#10;c) julkiselle sektorille?&lt;br/&gt;&#10;• Hyvä työllisyystilanne, lisääntynyt kulutus sekä yritysten ja sijoittajien kasvavat voitot &lt;br/&gt;&#10;lisäävät verotuloja. &lt;br/&gt;&#10;• Talouskasvun ansiosta julkisen talouden menot on helpompi pitää kurissa, koska &lt;br/&gt;&#10;esimerkiksi työttömyyskorvauksiin kuluu vähemmän rahaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Mitä tarkoittaa tuottavuus?&lt;br/&gt;&#10;• Tuotos-panossuhde kasvaa, eli tuotannossa saadaan enemmän tuloksia aikaan vähemmällä &lt;br/&gt;&#10;panostuksella.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Syventävät tehtävät&lt;br/&gt;&#10;4. Miten eri tavoin työn tuottavuutta voisi kansantaloudessa parantaa?&lt;br/&gt;&#10;• Työn tuottavuutta voidaan parantaa innovaatioiden ja investointien avulla.&lt;br/&gt;&#10;• Koulutustason yleinen nousu voi parantaa työntekijöiden osaamista.&lt;br/&gt;&#10;• Työn uudelleenorganisointi ja työntekijöiden koulutus parantaa usein yrityksen&lt;br/&gt;&#10;tuottavuutta.&lt;br/&gt;&#10;• Työolojen parantaminen voi motivoida työntekijöitä ja sitä kautta parantaa työn &lt;br/&gt;&#10;tuottavuutta. Esimerkiksi johtamiskulttuuri, palkkaus ja muut työhyvinvointiin liittyvät asiat&lt;br/&gt;&#10;vaikuttavat myös tuottavuuteen. &lt;br/&gt;&#10;• Yritysten keskinäinen kilpailu voi lisätä tuottavuutta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. Pohdi, miksi investoinnit ovat tärkeitä talouskasvun aikaansaamiseksi.&lt;br/&gt;&#10;• Jos esimerkiksi investoidaan uuteen tehtaaseen, sen rakentamiseen tarvitaan usein &lt;br/&gt;&#10;alihankkijoiden tuotteita ja työpanosta, jolloin talouteen tulee uutta rahaa.&lt;br/&gt;&#10;• Investoinnit lisäävät uskoa talouteen ja innostavat myös muita yrityksiä tekemään &lt;br/&gt;&#10;investointeja.&lt;br/&gt;&#10;• Usein investointeja edeltää laajat tutkimustyöt, jotka jo sinänsä taloutta.&lt;br/&gt;&#10;• Uuteen teknologiaan investoiminen tehostaa yleensä tuottavuutta ja kasvattaa taloutta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;6. Tutki kuviota: yksityisten tuotannollisten investointien osuus bkt:sta.&lt;br/&gt;&#10;a) Mitä tarkoittavat kuvion käsitteet investointi ja bkt?&lt;br/&gt;&#10;• Investointi tarkoittaa sijoitusta, jolla pyritään parantamaan tuotantoa. Investointia voi olla&lt;br/&gt;&#10;esimerkiksi uusien tuotantovälineiden hankkiminen.&lt;br/&gt;&#10;• Bkt eli bruttokansantuote on kansantaloudessa (yleensä vuoden aikana) tuotettujen &lt;br/&gt;&#10;hyödykkeiden kokonaismäärä rahamääräisesti laskettuna. Sen kehitystä pidetään &lt;br/&gt;&#10;tärkeimpänä talouden kasvua kuvaavana indikaattorina. Bkt/asukas kuvaa kansantalouden &lt;br/&gt;&#10;keskimääräistä elintasoa.&lt;br/&gt;&#10;b) Miten investoinnit ovat kehittyneet kuvion mukaan?&lt;br/&gt;&#10;• Investoinneissa on ollut nousua vuodesta 2005 vuoteen 2008. Vuoden 2008 jälkeen ne &lt;br/&gt;&#10;ovat laskeneet kaikilla alueilla. &lt;br/&gt;&#10;• Maakohtaiset muutokset ovat suuria.&lt;br/&gt;&#10;• Saksan investoinnit seuraavat melko tarkasti euroalueen investointien kehitystä. Tämä&lt;br/&gt;&#10;kertoo Saksan voimakkaasta taloudesta.&lt;br/&gt;&#10;• Kuviossa näkyy hyvin finanssikriisin vaikutus investointeihin. Yleinen epävarmuus &lt;br/&gt;&#10;maailmantaloudessa vähensi niitä kaikkialla.&lt;br/&gt;&#10;c) Mikä vaikutus investointien laskulla on talouteen?&lt;br/&gt;&#10;• Investointien lasku heikentää taloutta. Vaikutus on suuri, koska jokaisella investoinnilla on &lt;br/&gt;&#10;kerrannaisvaikutuksia. Esimerkiksi uuden tehtaan rakentaminen työllistää ihmisiä, ja &lt;br/&gt;&#10;talouden eri sektorit saavat investoinneista tilauksia.&lt;br/&gt;&#10;• Investoinnit ovat tärkeitä talouden jatkuvuudelle. Investointeja tarvitaan pitämään &lt;br/&gt;&#10;esimerkiksi nykyinen tuotantokoneisto käynnissä ja kunnossa</content>
<published>2022-10-11T17:26:56+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>LUKU 3</title>
<id>https://peda.net/id/3660e926497</id>
<updated>2022-10-11T17:30:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-2-s2022/tehtavat/jakso-i/luku-3#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;Kuvatehtävä s. 24&lt;br/&gt;&#10;Mikä tehokeinoja mainoksessa on käytetty? Vetoaako mainoksen sisältö sinuun?&lt;br/&gt;&#10;• Kuva viittaa ilmastonmuutokseen. Sijoittaminen ja rahan tekeminen mainitaan &lt;br/&gt;&#10;ympäristöteoiksi, joten mainoksella vedotaan sekä tunteisiin että järkeen.&lt;br/&gt;&#10;• Kuvan keskeisin tehokeino on huumori. Asetelma on humoristinen, sillä jääkarhun &lt;br/&gt;&#10;mukiloimaksi joutuminen ei ole kovinkaan todennäköistä, eivätkä jääkarhut osaa puhua tai &lt;br/&gt;&#10;pakottaa tekemään ympäristötekoja.&lt;br/&gt;&#10;• Huumoria alleviivataan myös kielellisillä valinnoilla. Mainoksessa on käytetty puhekielisiä &lt;br/&gt;&#10;sanavalintoja (”tai vedän turpaan”, ”turpasauna”) ja sanaleikkejä (”hyvän ja rahan &lt;br/&gt;&#10;tasapaino”, ”aloita rahantekeväisyys”.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Perustehtävät&lt;br/&gt;&#10;1. Mitä haittaa talouskasvusta on ympäristölle?&lt;br/&gt;&#10;• Talous käyttää raaka-aineita, joiden määrä on rajallinen.&lt;br/&gt;&#10;• Talouskasvu edellyttää energiaa, ja energiatuotanto (esim. fossiiliperäisillä polttoaineilla) &lt;br/&gt;&#10;aiheuttaa päästöjä. Näin talouskasvu kiihdyttää ilmastonmuutosta.&lt;br/&gt;&#10;• Talouskasvu lisää jätteiden määrää. Ympäristön pilaantuminen heikentää luonnon &lt;br/&gt;&#10;monimuotoisuutta.&lt;br/&gt;&#10;• Talouskasvu lisää varallisuutta, mikä voi lisätä kulutusta. Se on ongelma, jos ihmiset eivät &lt;br/&gt;&#10;osta kestäviä tuotteita.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Miten kuluttajat voisivat edistää ympäristöä huomioivaa talouskasvua?&lt;br/&gt;&#10;Kuluttajat voivat esimerkiksi&lt;br/&gt;&#10;• ostaa tuotteita, jotka ovat päästöhyvitettyjä tai ilmastokompensoituja&lt;br/&gt;&#10;• kohdistaa kulutustaan enemmän palveluihin kuin hyödykkeisiin&lt;br/&gt;&#10;• hyödyntää jakamistalouden mahdollisuuksia, sillä kaikkea ei tarvitse itse omistaa, ja &lt;br/&gt;&#10;käyttää säästämänsä rahat esim. palveluihin&lt;br/&gt;&#10;• ostaa ympäristömerkin saaneita hyödykkeitä&lt;br/&gt;&#10;• suosia hyödykkeitä, jotka on tuotettu lähellä&lt;br/&gt;&#10;• kierrättää tavaroita&lt;br/&gt;&#10;• kiinnittää huomiota esimerkiksi kodinkoneiden energiankulutukseen&lt;br/&gt;&#10;• hankkia matalan energiankulutuksen laitteita&lt;br/&gt;&#10;• suosia pyöräilyä tai joukkoliikennettä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Kuinka yritykset voisivat ottaa toiminnassaan paremmin huomioon &lt;br/&gt;&#10;ympäristöasiat?&lt;br/&gt;&#10;Yritykset voivat esimerkiksi&lt;br/&gt;&#10;• liittää tuotteisiinsa ilmastokompensaation&lt;br/&gt;&#10;• kiinnittää huomiota energiankulutukseen ja hankkia energiatehokkaita laitteita&lt;br/&gt;&#10;• kierrättää tavaroita.&lt;br/&gt;&#10;• suosia teknologiaa, joka vähentää työntekijöiden autoilua tai lentämistä&lt;br/&gt;&#10;• luopua osasta toimistotiloja ja hyödyntää etätyötä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. Miten valtiot pystyisivät vaikuttamaan siihen, että taloudessa pyritään &lt;br/&gt;&#10;minimoimaan ympäristölle koituvat haitat?&lt;br/&gt;&#10;• Valtiolla on lainsäädäntövalta. Eduskunta voi säätää lakeja, joissa ympäristölle haitallinen &lt;br/&gt;&#10;toiminta tehdään rangaistavaksi.&lt;br/&gt;&#10;• Ympäristöystävällisten hyödykkeiden verotusta voidaan laskea ja ympäristöä saastuttavien &lt;br/&gt;&#10;ja energiaa kuluttavien laitteiden ja kulutusmuotojen verotusta puolestaan nostaa.&lt;br/&gt;&#10;• Asuinalueet ja liikekeskukset voidaan suunnitella siten, että ihmiset pystyvät liikkumaan &lt;br/&gt;&#10;julkisilla liikennevälineillä. Tuetaan joukkoliikennettä.&lt;br/&gt;&#10;• Kansainvälisellä yhteistyöllä solmitaan ilmastonmuutosta hillitseviä sopimuksia ja &lt;br/&gt;&#10;vaikutetaan EU:n ilmastopolitiikkaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Syventävät tehtävät&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. Arvioi omaa kulutuskäyttäytymistäsi. Miten sinun olisi hyvä huomioida &lt;br/&gt;&#10;ympäristöasiat tehdessäsi valintoja?&lt;br/&gt;&#10;• Opiskelijan oma vastaus.&lt;br/&gt;&#10;• Vastauksessa kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi liikkumiseen, omiin harrastuksiin &lt;br/&gt;&#10;sekä ruokailutottumuksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;6. Tutki pilapiirrosta.&lt;br/&gt;&#10;a) Mitä tehokeinoja kuvassa on?&lt;br/&gt;&#10;• Pilakuvassa käytetään tehokeinona allegoriaa. Taivas rinnastetaan ”oravanpyörään” eli &lt;br/&gt;&#10;yhteiskuntaan, jossa työlliset (”enkelit”) tekevät töitä ja pitävät yllä talouskasvua. &lt;br/&gt;&#10;Talouskasvun ylläpitäminen alkaa käydä raskaaksi, jolloin yhä useampi nuori &lt;br/&gt;&#10;putoaa ”helvettiin” eli työkyvyttömiksi tai -haluttomiksi. Pudonneet ”enkelit” viihtyvät &lt;br/&gt;&#10;paremmin helvetin tulessa, jolla viitataan mahdollisesti varattomuuteen, kuin ”taivaassa”, &lt;br/&gt;&#10;jossa he olisivat varakkaampia. Taivaassa olevat enkelit näyttävät uupuneilta.&lt;br/&gt;&#10;• Allegoria on samalla provosoiva kärjistys, joka kyseenalaistaa talouskasvun hyvinvoinnin &lt;br/&gt;&#10;edellytyksenä. Lukijaa provosoidaan myös kutsumalla mielenterveysongelmaisia &lt;br/&gt;&#10;nuoria ”luusereiksi”. &lt;br/&gt;&#10;b) Mikä on kuvan sanoma?&lt;br/&gt;&#10;• Talouskasvu ja sen jatkuva tavoittelu aiheuttavat nuorille ongelmia.&lt;br/&gt;&#10;• Jatkuva talouskasvu on ahdistava oravanpyörä, josta ei pääse pois.&lt;br/&gt;&#10;• Osa päättäjistä uskoo ikuiseen talouskasvuun, eikä halua kuulla vastaväitteitä</content>
<published>2022-10-11T17:30:11+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>LUKU 4</title>
<id>https://peda.net/id/7c6996c0497</id>
<updated>2022-10-11T17:32:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-2-s2022/tehtavat/jakso-i/luku-4#top" />
<content type="html">Näkökulmia tehtäviin ja kuviin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Perustehtävät&lt;br/&gt;&#10;1. Miten mikrotalous eroaa makrotaloudesta?&lt;br/&gt;&#10;• Makrotalous tutkii kansantalouden suuria ilmiöitä, esimerkiksi huoltotasetta. Mikrotalous &lt;br/&gt;&#10;taas tutkii kansantalouden yksittäisiä osa-alueita, kuten kotitalouksia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Mitä eroa on käsitteillä&lt;br/&gt;&#10;a) tuotantosektori – kulutussektori&lt;br/&gt;&#10;• Tuotantosektori tuottaa hyödykkeitä, ja kulutussektori kuluttaa niitä. Tuotantosektorilla &lt;br/&gt;&#10;toimivat pääasiassa yritykset, kulutussektorilla kotitaloudet. Yritys toimii kulutussektorilla, &lt;br/&gt;&#10;kun se ostaa itselleen vaikkapa raaka-aineita.&lt;br/&gt;&#10;b) valtion talous – kansantalous?&lt;br/&gt;&#10;• Valtion talous tarkoittaa yksittäisen valtion tuloja ja menoja. Suomessa valtion talouden &lt;br/&gt;&#10;budjetista päättää eduskunta. Kansantalous tarkoittaa koko yhteiskunnan talouden &lt;br/&gt;&#10;muodostamaa kokonaisuutta, joten se on suurempi kuin valtion talous.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Syventävät tehtävät&lt;br/&gt;&#10;3. Tutki luvussa olevaa kansantalouden kiertokulkukaaviota.&lt;br/&gt;&#10;a) Mikä sektoreista on mielestäsi kansantalouden kannalta olennaisin?&lt;br/&gt;&#10;• Olennaisinta on kysyntä. Mitä suurempi on kysyntä, sitä suurempi on hyödykkeiden &lt;br/&gt;&#10;tuotanto.&lt;br/&gt;&#10;• Kokonaiskysyntä koostuu kotimaisesta kysynnästä ja viennistä. Suomi on hyvin&lt;br/&gt;&#10;riippuvainen viennistä.&lt;br/&gt;&#10;b) Jätä yksi sektoreista pois ja mieti, miten se vaikuttaa koko kansantalouden &lt;br/&gt;&#10;kiertokulkuun.&lt;br/&gt;&#10;• Opiskelijan oma vastaus.&lt;br/&gt;&#10;c) Mitä tapahtuisi, jos kotitaloudet säästäisivät kaikki tulonsa?&lt;br/&gt;&#10;• Kysyntä heikkenisi ja tuotanto supistuisi.&lt;br/&gt;&#10;• Tuotannon supistuminen merkitsisi yritysten kannattavuuden heikentymistä, &lt;br/&gt;&#10;työttömyyden kasvua ja valtion verotulojen pienentymistä.&lt;br/&gt;&#10;• Toisaalta rahoituslaitoksiin virtaisi rahaa ja sijoittaminen lisääntyisi.&lt;br/&gt;&#10;d) Mitä tapahtuisi, jos ostaisimme pelkästään ulkomaisia tavaroita?&lt;br/&gt;&#10;• Kotimaassa valmistettujen hyödykkeiden määrä supistuisi.&lt;br/&gt;&#10;• Raha virtaisi ulkomaille, pois Suomen kansantaloudesta.&lt;br/&gt;&#10;• Suomalaisten yritysten tuotanto supistuisi, niiden kannattavuus heikkenisi ja jos niiden &lt;br/&gt;&#10;tuottamilla hyödykkeillä ei ole kysyntää, ne ajautuisivat konkurssiin.&lt;br/&gt;&#10;• Työttömyys lisääntyisi, ja valtion verotulot pienenisivät.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;e) Miten kiertokulkuun vaikuttaa, jos yritykset irtisanovat työntekijöitä?&lt;br/&gt;&#10;• Työttömyys lisääntyy. Työttömien tulotason lasku supistaa kulutussektorin kysyntää.&lt;br/&gt;&#10;• Kysynnän lasku saattaa johtaa voimistuvaan kierteeseen: pienentyvä kysyntä vähentää&lt;br/&gt;&#10;tuotantoa ja lisää työttömyyttä, mikä puolestaan alentaa kysyntää ja niin edelleen.&lt;br/&gt;&#10;• Valtion verotulot pienenevät, mikä heikentää sen mahdollisuuksia lisätä kysyntää. Valtion &lt;br/&gt;&#10;tulonsiirroista aiheutuvat menot kasvavat.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. Miksi kerrannaisvaikutukset ovat tärkeä asia kansantaloudelle?&lt;br/&gt;&#10;• Kerrannaisvaikutus kuvaa sitä vaikutusta, jonka jokin talouden muutos aiheuttaa koko &lt;br/&gt;&#10;kansantaloudelle.&lt;br/&gt;&#10;• Jos esimerkiksi vienti ulkomaille kasvaa, yritykset investoivat, jotta ne voisivat vastata &lt;br/&gt;&#10;kasvaneeseen kysyntään. Tämä lisää työpaikkoja, ja kotitalouksien kulutusmahdollisuudet &lt;br/&gt;&#10;lisääntyvät.&lt;br/&gt;&#10;• Kerrannaisvaikutus toimii myös toisin päin. Jos kysyntä ulkomailla hiipuu, vientiyritysten &lt;br/&gt;&#10;näkymät heikkenevät. Silloin ne lykkäävät investointeja ja mahdollisesti irtisanovat &lt;br/&gt;&#10;työntekijöitä. &lt;br/&gt;&#10;• Kerrannaisvaikutus on sitä suurempi, mitä enemmän ihmiset kuluttavat tuloistaan ja mitä &lt;br/&gt;&#10;vähemmän he säästävät.&lt;br/&gt;&#10;• Kerrannaisvaikutus on myös tehokkaampi, jos ihmiset käyttävät lisääntyneet tulonsa &lt;br/&gt;&#10;kotimaisiin hyödykkeisiin.&lt;br/&gt;&#10;• Paikallisella tasolla kerrannaisvaikutus näkyy, jos esimerkiksi tärkeä yritys lopettaa &lt;br/&gt;&#10;toimintansa ja suuri määrä ihmisiä joutuu työttömäksi. Sen seurauksena paikkakunnan &lt;br/&gt;&#10;palveluyritykset menettävät asiakkaita ja kunnan verotulot vähenevät.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aineistotehtävät&lt;br/&gt;&#10;5. Lue taloustieteen kandiohjelman opiskelijatarinoita siitä, minkälaista on &lt;br/&gt;&#10;opiskella taloustiedettä Helsingin yliopistossa.&lt;br/&gt;&#10;a) Miksi esimerkkiopiskelijat päättivät hakea opiskelemaan taloustiedettä?&lt;br/&gt;&#10;• Talous vaikuttaa kaikkeen.&lt;br/&gt;&#10;• Opiskelijaa kiinnostaa yhteiskunnalliset muutokset, ja talouden ymmärtäminen auttaa &lt;br/&gt;&#10;ymmärtämään muutoksia.&lt;br/&gt;&#10;• Osa on innostunut taloudesta lukiossa taloustietoa opiskellessa.&lt;br/&gt;&#10;• Taloustiedossa innostaa matemaattinen ja faktoihin perustuva tutkimus.&lt;br/&gt;&#10;b) Saivatko tarinat sinut kiinnostumaan alasta? Perustele.&lt;br/&gt;&#10;• Opiskelijan oma vastaus.</content>
<published>2022-10-11T17:32:08+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>LUKU 5</title>
<id>https://peda.net/id/b26bd242497</id>
<updated>2022-10-11T17:33:39+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-2-s2022/tehtavat/jakso-i/luku-5#top" />
<content type="html">Näkökulmia tehtäviin ja kuviin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuvatehtävä s. 30–31&lt;br/&gt;&#10;Vaikka taloustieteilijöillä on suuri määrä tilastotietoa käytössään, on talouden &lt;br/&gt;&#10;ennustaminen kuitenkin vaikeaa. Miksi?&lt;br/&gt;&#10;• Taloudessa monet asiat liittyvät toisiinsa ja niillä voi olla yllättäviä vaikutuksia.&lt;br/&gt;&#10;• Talouteen vaikuttavat niin kotimaan kuin ulkomaidenkin tapahtumat.&lt;br/&gt;&#10;• Yksittäiset onnettomuudet tai luonnonkatastrofit voivat vaikuttaa talouteen.&lt;br/&gt;&#10;• Kansalaisten ja yritysten taloudellisia toimia on vaikea ennustaa ja mielipiteet voivat &lt;br/&gt;&#10;muuttua nopeasti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Perustehtävät&lt;br/&gt;&#10;1. Miksi kansantalouden kehityksestä pitää tehdä ennusteita?&lt;br/&gt;&#10;• Voidaan arvioida tulevaa kehitystä.&lt;br/&gt;&#10;• Päättäjät osaavat varautua tulevaisuuden muutoksiin.&lt;br/&gt;&#10;• Talouden resursseja voidaan suunnata oikein.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Mitä kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta kuvaavat?&lt;br/&gt;&#10;• Kokonaiskysyntä kuvaa kansantalouteen kohdistuvaa kysyntää, joka koostuu kotimaisesta &lt;br/&gt;&#10;kulutuksesta, investoinneista ja viennistä. Se kertoo, mihin hyödykkeet on käytetty.&lt;br/&gt;&#10;• Kokonaistarjonta kertoo, ovatko tarjotut hyödykkeet kotimaisia vai ulkomaisia. Siihen &lt;br/&gt;&#10;kuuluvat bruttokansantuote ja tuonti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Mitä ongelmia bruttokansantuotteeseen liittyy kansantalouden mittarina?&lt;br/&gt;&#10;Bruttokansantuote ei huomioi esimerkiksi seuraavia asioita:&lt;br/&gt;&#10;• ihmisten väliset elintasoerot&lt;br/&gt;&#10;• talouden toiminnasta aiheutuvat ympäristöongelmat&lt;br/&gt;&#10;• tuotannon laadusta; alkoholin ja tupakan valmistus kasvattavat bkt:ta, mutta ne eivät &lt;br/&gt;&#10;välttämättä lisää ihmisten hyvinvointia.&lt;br/&gt;&#10;• vain suuntaa antava mittari, kun vertaillaan eri kansantalouksia&lt;br/&gt;&#10;• kotityön osuus, joka on joissakin kansantalouksissa suuri&lt;br/&gt;&#10;• valuutan arvon aiheuttamat muutokset&lt;br/&gt;&#10;• Onko tuotanto saatu aikaan lainarahalla?&lt;br/&gt;&#10;• Inflaatio vääristää eri maiden vertailua.&lt;br/&gt;&#10;• Bkt ei ilmaise täsmällisesti harmaan talouden suuruutta, vaan se joudutaan arvioimaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Syventävät tehtävät&lt;br/&gt;&#10;4. Pohdi, miten Suomen viennin supistuminen tai kasvaminen näkyy &lt;br/&gt;&#10;huoltotaseessa.&lt;br/&gt;&#10;• Jos vienti supistuu, kokonaiskysyntä todennäköisesti laskee. Tämä merkitsee luultavasti &lt;br/&gt;&#10;bkt:n kasvun hidastumista tai jopa supistumista ja sitä kautta työttömyyden kasvua.&lt;br/&gt;&#10;• Kotimainen kysyntä voi korvata viennin laskua.&lt;br/&gt;&#10;Forum Yhteiskuntaoppi 2 Luku 5 2&lt;br/&gt;&#10;• Jos vienti kasvaa, se luonnollisesti lisää työllisyyttä, mikä ja sitä kautta kotimaista kysyntää. &lt;br/&gt;&#10;Kansantalous vahvistuu. &lt;br/&gt;&#10;5. Ota kantaa väitteisiin.&lt;br/&gt;&#10;a) Bruttokansantuote ei kerro kaikkea ihmisten hyvinvoinnista.&lt;br/&gt;&#10;• Bkt ei huomioi&lt;br/&gt;&#10;o ihmisten välisiä elintasoeroja&lt;br/&gt;&#10;o talouden toiminnasta aiheutuvia ympäristöongelmia.&lt;br/&gt;&#10;• Bkt ei kerro&lt;br/&gt;&#10;o tuotannon laadusta&lt;br/&gt;&#10;o ovatko ihmiset onnellisia tai tasa-arvoisia jne.&lt;br/&gt;&#10;b) Huoltotase on talouden mittarina parempi kuin bruttokansantuote.&lt;br/&gt;&#10;• Huoltotase kertoo, mistä hyödykkeet tulevat kansantalouteen ja mihin ne käytetään.&lt;br/&gt;&#10;• Bkt kertoo toteutuneesta tuotannosta, ja se on vain osa huoltotasetta.&lt;br/&gt;&#10;• Bkt:n avulla ei esimerkiksi pysty arvioimaan viennin ja tuonnin suhdetta.&lt;br/&gt;&#10;• Lisäksi huoltotase kertoo kansantaloudessa tapahtuneista investoinneista. Ne ovat &lt;br/&gt;&#10;talouden tulevaisuuden kannalta keskeisiä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aineistotehtävät&lt;br/&gt;&#10;6. Katso videot.&lt;br/&gt;&#10;a) Mitä videot kertovat kansantalouden mittaamisesta?&lt;br/&gt;&#10;• Tilastokeskuksen video kertoo siitä, miten tilastot syntyvät ja miksi niitä tehdään. Se &lt;br/&gt;&#10;korostaa, että tiedot ovat kaikkien saatavilla ja että tiedot antavat kokonaiskuvan &lt;br/&gt;&#10;taloudesta.&lt;br/&gt;&#10;• Valtiovarainministeriön video korostaa, että tilastointia tarvitaan tulevaisuuden &lt;br/&gt;&#10;ennustamiseksi ja päätösten perustaksi. Tavoitteena on saada riippumattomia ennusteita. &lt;br/&gt;&#10;VM tekee arviot kansantaloudesta neljästi vuodessa. Parhaatkin ennusteet voivat mennä &lt;br/&gt;&#10;pieleen, mutta VM korjaa ennusteitaan. &lt;br/&gt;&#10;b) Perustele videoiden perusteella väite: Tilastot ovat ensiarvoisen tärkeitä talouden &lt;br/&gt;&#10;seurannassa.&lt;br/&gt;&#10;• Ilman tilastoja ei olisi tietoa siitä, miten talous kehittyy.&lt;br/&gt;&#10;• Pitkän aikavälin muutoksia ei huomattaisi. Tästä voisi seurata hätiköityjä päätöksiä.&lt;br/&gt;&#10;c) Pohdi, miksi videot on tiivistetty niin lyhyiksi.&lt;br/&gt;&#10;• Videolla käsitellyt aiheet ovat monimutkaisia, joten perusasiat kannattaa kertoa tiiviisti. &lt;br/&gt;&#10;• Ihmiset eivät jaksa keskittyä kovin pitkiin videoihin. Lyhyitä videoita katsotaan luultavasti &lt;br/&gt;&#10;todennäköisemmin kuin pitkiä.</content>
<published>2022-10-11T17:33:39+03:00</published>
</entry>


</feed>