https://peda.net/id/4fe72a68b24 2017-10-16T12:11:22+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/61abccb4ae4 2017-11-27T09:48:43+02:00 <ul> <li><span>Hofsteden mukaan yksilön ajatus- , tunne- ja toimintamalleja voi kutsua <em>mielen ohjelmoinniksi</em>. </span></li> <li><span>Kun ihminen oppii käyttäytymään tietyllä tavalla, omalle kulttuurille tyypillisistä tavoista toimia, tuntea ja ajatella muodostuu yksilölle eräänlainen mielen tietokoneohjelma. </span></li> <li><span>Jos tietää, mistä &quot;ohjelmasta&quot; on kyse - esimerkiksi &quot;suomalainen&quot;-nimisestä - pystyy johonkin pisteeseen asti ennustamaan ja tulkitsemaan ihmisen käytöstä tämän tiedon perusteella. </span></li> <li><span>Ihmisiä ei tietenkäään voi ohjelmoida samalla tavoin kuin tietokoneita, vaan mielen ohjelmointi ennustaa yksilön käytöstä vain osittain. </span></li> <li><span>Ihmisellä on kyky poiketa ohjelmoinnistaan eli toimia <em>&quot;suomalaiselle epätyypillisellä tavalla&quot;</em>. Yksilö voi reagoida erilaisiin tilanteisiin odottamattomilla, uusilla, luovilla tai tuhoisillakin tavoilla. </span></li> <li><span>Mielen ohjelmointi näyttää vain sen, mikä ihmisen reaktioissa on hänen menneisyytensä ja taustansa huomioon ottaen todennäköistä ja ymmärrettävää.</span></li> </ul> 2017-10-11T08:52:35+03:00 https://peda.net/id/52776160b31 2017-12-04T09:12:39+02:00 Hofsteden havaintojen mukaan Suomelle ja muille Pohjoismaille tyypillisiä piirteitä ovat: <ul> <li><b>Valtaetäisyys</b> <ul> <li>Suomessa ihmisten välinen valtaetäisyys on pieni</li> <li>hierarkia työyhteisöissä on matalaa</li> <li>päälliköt luottavat alaistensa asiantuntemukseen</li> <li>suhde esimieheen on epämuodollinen</li> <li>valvonnasta ja kontrollista ei pidetä</li> <li>vuorovaikutus on suoraa ja osallistavaa</li> </ul> </li> </ul> <ul> <li><b>Yksilökeskeisyys/yhteisöllisyys</b> <ul> <li>Suomi on yksilökeskeinen yhteiskunta.</li> <li>Jokainen huolehtii vain itsestään ja perheestään.</li> <li>Työhönotto ja uralla eteneminen perustuvat vain ihmisen omiin ansioihin.</li> <li>työnantajan ja työntekijän suhde on molempia hyödyttävä ja sopimukseen perustuva</li> </ul> </li> </ul> <ul> <li><b>Maskuliinisuus/feminiinisyys</b> <ul> <li>Suomi on enemmän feminiinisiin arvoihin perustuva maa.</li> <li>työelämässä tärkeitä arvoja ovat tasa-arvo, solidaarisuus ja laatu</li> <li>Konfliktit ratkaistaan neuvottelemalla ja tekemällä kompromisseja</li> <li>Korkea asema ei välttämättä näy ihmisen pukeutumisessa, käytöksessä tai suhtautumisessa muihin.</li> <li>Päätöksenteko on osallistavaa</li> </ul> </li> </ul> <ul> <li><b>Epävarmuuden välttäminen/sietäminen</b> <ul> <li>Suomessa pyritään välttämään epävarmuutta voimakkaasti.</li> <li>Säännöt ja niiden tiukka noudattaminen on tärkeää.</li> <li>Aika on rahaa ja täsmällisyys on normi</li> <li>Ihmisillä on sisäinen pyrkimys kovaan työntekoon ja puuhakkuuteen.</li> <li>Turvallisuus on tärkeä yksilöä motivoiva tekijä.</li> </ul> </li> </ul> <ul> <li><b>Aikaorientaatio</b> <ul> <li>Suomi on suuntautunut lyhyen aikavälin tarkasteluun</li> <li>Perinteitä kunnioitetaan</li> <li>Keskitytään saavuttamaan nopeita tuloksia</li> <li>Yhteiskunnan muutokseen suhtaudutaan epäillen</li> </ul> </li> </ul> <b>LINKKEJÄ</b><br/> Hofstede-verkkosivut, <a href="https://www.hofstede-insights.com/country-comparison/finland/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Suomi-tulokset</a><br/> englanninkieliset sivut 2017-10-17T12:34:07+03:00 https://peda.net/id/ec4224e4af5 2017-12-18T11:58:39+02:00 <ul> <li><span><span>Hollantilainen sosiaalipsykologi Geert Hofstede teki alun perin 1960- ja 1970-luvuilla työelämään liittyvää tutkimusta siitä, miten kansalliset kulttuurit vaikuttavat ihmisten ajatteluun, tuntemiseen, käyttäytymiseen ja yrityskulttuuriin eri maissa. Hän laati kyselyaineistojensa perusteella valtioiden välisen mallin, jossa niiden erilaisia kulttuureita vertailtiin keskenään tietyin kriteerein. </span></span></li> <li><span><span>Hofsteden mallia on vuosikymmenten mittaan kritisoitu mm. siitä, että moniselitteisiä, kulttuurisidonnaisia käsitteitä on käytetty siinä liian yksinkertaistetusti ja että kansakuntia on käsitelty epärealistisen yhtenäisinä. Myös kyselylomakemenetelmän sopivuutta kulttuurierojen kuvaamiseen on kyseenalaistettu. </span></span></li> <li><span><span>Silti Hofsteden malli, jota on 1960-luvun jälkeen useaan kertaan muokattu ja uudistettu, on saavuttanut laajan lukijakunnan. Vaikka malli onkin yksinkertaistus moniselitteisistä asioista, sen avulla voi saada suuntaa-antavaa tietoa eri kulttuurien peruseroista tiettyjen keskeisten ominaisuuksien suhteen.</span></span></li> <li><span><span>Tässä esitellään Hofsteden mallin versio, jossa kulttuurin ulottuvuuksia on viisi.</span></span></li> </ul> <b><b><span><span>Kulttuurin keskeiset ulottuvuudet Hofsteden mukaan<br/> </span></span></b></b> <ul> <li>Valtaetäisyys</li> <li>Yksilökeskeisyys vs. yhteisöllisyys</li> <li>Maskuliinisuus vs. feminiinisyys</li> <li>Epävarmuuden välttäminen vs. epävarmuuden sietäminen</li> <li>Aikaorientaatio</li> </ul> <span><span><b>LÄHDE</b><br/> </span></span> <ul> <li>Hofstede, Geert : Cultures and Organizations - Software of the Mind. Intercultural Cooperation and Its Importance for Survival. McGrawHill 2010.</li> </ul> 2017-10-12T16:40:34+03:00 https://peda.net/id/695b392ab25 2017-12-18T11:59:11+02:00 Valtaetäisyys-ulottuvuus mittaa sitä, miten kyseisessä maassa suhtaudutaan ihmisten eriarvoisuuteen ja/tai samanarvoisuuteen.<br/> <br/> <b>Suuri valtaetäisyys</b> <ul> <li>suuren valtaetäisyyden maissa hierarkia yhteiskunnassa on selkeä</li> <li>vanhemmat opettavat lapsensa kuuliaisiksi</li> <li>ikäihmisiä kunnioitetaan</li> <li>oppilaat kunnioittavat opettajaa, opetus on opettajakeskeistä</li> <li>työpaikalla valta on harvojen käsissä ja alaiset odottavat, että esimies kertoo, mitä heidän pitää tehdä</li> <li>työpaikalla palkkaerot johdon ja työntekijöiden kesken ovat huomattavat</li> <li>arvovaltaa työssä tai politiikassa tai yritysmaailmassa vahvistetaan ulkoisin tunnuksin, statussymbolein tms. Valtaapitävillä henkilöillä on etuoikeuksia, joita pidetään hyväksyttävinä.</li> <li>suuret tuloerot</li> <li>kirjoittamattomat säännöt, joita ylemmässä asemassa olevien ei tarvitse noudattaa</li> </ul> <b>Pieni valtaetäisyys</b><br/> <ul> <li>ihmisten välinen tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus on tärkeää</li> <li>vanhemmat pitävät lapsiaan yhdenvertaisina itsensä kanssa</li> <li>lapset pitävät vanhempiaan ja ikäihmisiä yhdenvertaisina itsensä kanssa</li> <li>opettajat odottavat oppilailta oma-aloitteisuutta</li> <li>työpaikoilla valvontaa on vähemmän</li> <li>palkkaerot johtajien ja työntekijöiden välillä ovat pienemmät</li> <li>alainen ja esimies ovat tasavertaisia</li> <li>alaisten mielipidettä kysytään</li> <li>säännöt ovat kirjallisia ja kaikki noudattavat niitä asemaan katsomatta</li> </ul> 2017-10-16T13:47:31+03:00 https://peda.net/id/a83e17b2b26 2018-04-21T08:55:26+03:00 Yksilökeskeisyys vastaan yhteisöllisyys eli individualismi vs. kollektivismi<span> kertoo siitä, onko keskeisimpänä ajattelutapana minä vai me eli yksilön itsenäisyys vai yhteisöllisyys. Suurin osa maailman kulttuureista on yhteisöllisiä.<br/> <br/> </span><b>Yksilökeskeinen kulttuuri<br/> </b> <ul> <li>Oman mielipiteen ääneen kertominen on rehellisyyttä.</li> <li>Kaikkia ihmisiä koskevat samat lait ja oikeudet.</li> <li>Yksilön raha ja omaisuus ovat yksin hänen.</li> <li>Normeja vastaan rikkomisesta seuraa syyllisyyttä ja häpeää ja henkilö voi menettää itsekunnioituksensa.</li> <li>Ihminen valitaan työtehtävään pätevyyden ja sääntöjen mukaan.</li> <li>Jokaista asiakasta tulee kohdella yhdenvertaisesti.</li> <li>Esimiehen ja alaisen suhde on työmarkkinoilla solmittu kahdenvälinen sopimus.</li> </ul> <br/> <b>Yhteisökeskeinen kulttuuri</b><br/> <ul> <li>Sopusoinnun säilyttäminen on tärkeää. Suoria konfrontaatioita tulee välttää.</li> <li>Ryhmän etu menee yksilön edun edelle, lojaalius ryhmän sisällä on tärkeää.</li> <li>Resurssit tulee jakaa suvun kesken.</li> <li>Normeja vastaan rkkomisesta seuraa häpeä ja kasvojen menetys, sekä omien että suvun.</li> <li>Oman lähiryhmän jäseniä voi kohdella paremmin kuin muita.</li> <li>Sukulaisia voi suosia työhönotossa.</li> <li>Työssä suhde esimieheen muistuttaa enemmän perhesidettä.</li> </ul> 2017-10-16T14:17:55+03:00 https://peda.net/id/fed71634b26 2018-04-21T08:59:30+03:00 Kulttuurin maskuliinisuus tai feminiinisyys viittaa siihen, miten kulttuurissa suhtaudutaan ihmissuhteisiin ja koviin vs. pehmeisiin emotionaalisiin rooleihin.<br/> <br/> <b>Maskuliinisempi kulttuuri</b><br/> <ul> <li>Haasteet, rahan tienaaminen, tunnustuksen saaminen ja uralla eteneminen ovat tärkeitä.</li> <li>Naiset huolehtivat ihmissuhdeasioista ja lapsista.</li> <li>Miehet ovat vastuuntuntoisia, päättäväisiä ja kunnianhimoisia.</li> <li>Omien saavutusten ja hyvien ominaisuuksien voimakas esiintuominen on hyväksyttävää.</li> <li>Ihmiset elävät työnteolle.</li> <li>Työpaikalla konfliktit ratkaistaan antamalla vahvemman voittaa.</li> <li>Mieluummin enemmän rahaa kuin enemmän vapaa-aikaa.</li> <li>Suorituksiin perustuva yhteiskunta ihanteena: tuetaan vahvoja.</li> </ul> <br/> <b>Feminiinisempi kulttuuri</b><br/> <ul> <li>Ihmissuhteet ja elämänlaatu ovat tärkeitä.</li> <li>Naisten ja miesten sukupuoliroolit ovat lähempänä toisiaan.</li> <li>Molemmat vanhemmat käyvät töissä ja hoitavat perheen lapsia.</li> <li>Vastuuntunto, päättäväisyys ja kunnianhimo sopivat kaikille.</li> <li>Vaatimattomuus on hyväksyttävämpää kuin omilla saavutuksilla rehentely.</li> <li>Työelämässä konfliktit ratkaistaan neuvottelulla ja tekemällä kompromisseja.</li> <li>Ihmiset käyvät työssä tienatakseen elantonsa.</li> <li>Hyvinvointivaltio ihanteena: autetaan avun tarvitsijoita.</li> </ul> 2017-10-16T14:41:48+03:00 https://peda.net/id/33823246b26 2017-12-18T12:00:21+02:00 <ul> <li>Epävarmuuden välttäminen ja vastaavasti sietäminen liittyy jokaisen yhteiskunnan toimintaan.</li> <li>Keinoja sietää elämän väistämätöntä epävarmuutta löytyy teknologiasta, laista ja uskonnosta.</li> <li>Teknologia auttaa ihmisiä sietämään luonnon toiminnasta johtuvaa epävarmuutta, lait ja säännöt toisten ihmisten toiminnasta johtuvaa epävarmuutta.</li> <li>Uskonto taas auttaa sitä noudattavia hyväksymään sellaista epävarmuutta, jolle ei voi mitään, kuten esimerkiksi elämänkriisejä, sairautta ja kuolemaa.</li> </ul> <b>Epävarmuutta välttävä kulttuuri</b><br/> <ul> <li>Elämään sisältyvä epävarmuus on jatkuva uhka, joka vastaan on taisteltava.</li> <li>Erilainen on pelottavaa.</li> <li>Työpaikan säännöt ovat tärkeitä, silloinkin kun ne eivät ole toimivia.</li> <li> <p>Yksilöllä on sisäinen tarve olla touhukas ja ponnistella työssä.</p> </li> <li>Aika on rahaa.</li> <li>Yhteiskunnassa on käytössä paljon täsmällisiä lakeja tai kirjoittamattomia sääntöjä ja byrokratiaa.</li> <li>Lait ovat välttämättömiä, vaikkei niitä voisi noudattaa.</li> <li>Turvajärjestelyt työpaikoilla, päiväkodeissa ja kouluissa ovat mittavat: vakuutukset, turvavaatteet, kypärät, turvallisuusohjeet, palovaroittimet jne.</li> <li>Kansalaisten protestit pitää tukahduttaa.</li> <li>Kansalaiset eivät ole kiinnostuneet politiikasta ja he suhtautuvat negatiivisesti poliitikkoihin, virkamiehiin ja maan oikeusjärjestelmään.</li> <li>Enemmän ulkomaalaisiin liittyviä ennakkoluuloja.</li> </ul> <br/> <b>Epävarmuutta sietävä kulttuuri<br/> </b> <ul> <li>Epävarmuus nähdään normaalina elämään kuuluvana asiana, ja jokainen päivä hyväksytään sellaisena kuin se on.</li> <li>Erilainen on kiinnostavaa.</li> <li>Työssä ponnistellaan vain tarpeen mukaan.</li> <li>Kaaosta ja tulkinnanvaraisuutta siedetään.</li> <li>Jos lakeja ei voi noudattaa, niitä pitäisi muuttaa.</li> <li>Kansalaisten protestit siedetään.</li> <li>Kansalaiset ovat kiinnostuneet politiikasta ja he luottavat poliitikkoihin, virkamiehiin ja maan oikeusjärjestelmään.</li> <li>Ulkomaalaisiin suhtaudutaan suvaitsevammin.</li> </ul> 2017-10-16T15:26:14+03:00 https://peda.net/id/41efb360b27 2017-12-18T12:00:50+02:00 Aikaorientaatiolla tarkoitetaan tässä sitä, kuinka pitkän tai lyhyen aikavälin tavoitteita kulttuurissa on tapana asettaa. Onko esimerkiksi yritysmaailmassa tavallisempaa ajatella seuraavaa kvartaalia vai firman tulevaisuutta 20 vuoden päästä?<br/> <br/> <b>Pitkän aikavälin suuntautuneisuus</b><br/> <ul> <li>Säästäväisyys</li> <li>Periksiantamattomuus ja pitkäkestoinen ponnistelu hitaasti täyttyvien tavoitteiden eteen</li> <li>olosuhteiden kunnioittaminen</li> <li><span>Työelämässä tärkeimpiä arvoja ovat oppiminen, rehellisyys, sopeutuminen, vastuullisuus ja itsekuri.</span></li> <li><span>Vapaa-aika ei ole tärkeää.</span></li> <li><span>Tärkeää nähdä, millaiset tuotot ovat kymmenen vuoden päästä</span></li> <li><span>Elämänmittaisiin, henkilökohtaisiin verkostoihin panostaminen on tärkeää.</span></li> <li>Opiskelijat liittävät menestyksen vaivannnäköön ja epäonnistumisen sen puutteeseen</li> <li>Otetaan oppia muista maista.</li> </ul> <b>Lyhyen aikavälin suuntautuneisuus</b><br/> <ul> <li>Sosiaalinen paine rahan kuluttamiseen</li> <li>Ponnistelun tulisi tuottaa nopeita tuloksia</li> <li>Kasvojen säilyttäminen tärkeää</li> <li>Perinteiden kunnioittaminen</li> <li>Työelämässä tärkeimpiä arvoja ovat vapaus, oikeudet, saavutukset ja itsenäinen ajattelu</li> <li>Vapaa-aika on tärkeää</li> <li>Tämän vuodet tuottojen tärkeys</li> <li>Opiskelijat liittävät menestyksen ja epäonnistumisen onneen</li> <li>Ylpeys omasta maasta.</li> </ul> 2017-10-16T16:16:44+03:00