https://peda.net/id/4fc6df8ea41 2021-04-23T12:50:18+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/4fc732e8a41 2020-11-15T13:47:46+02:00 <span>1. Lue ensin harjoituksen tehtävänanto ja tutustu sitten tehtävään liittyvään pohjatekstiin.</span><br/> <span>2. Kopioi sitten harjoitustehtävä Wordin tai Libre Officen uuteen tekstitiedostoon ja vastaa kysymyksiin.<br/> </span><span>Pohjatekstiä ei tarvitse kopioida.</span><br/> <span>3. Kun olet vastannut kaikkiin kysymyksiin, tallenna valmis tekstitiedosto <b>.pdf- tai .odf.-tiedostomuodossa</b> (Valitse Tallenne nimellä/Save as -komento).</span><br/> <span>4. Palauta harjoitustehtävät aina peda.netiin kurssin etusivun palautuslaatikkoon ja<b> laita palautuksen otsikoksi sama kuin peda.netissä, esim. &quot;Harjoituksia novelleista&quot; tai &quot;Harjoituksia runoista&quot;. <br/> </b>Näin sekä opiskelija itse että opettaja pysyvät hyvin selvillä tehdyistä tehtävistä.</span> 2021-04-23T12:50:18+03:00 https://peda.net/id/4fc78771a41 2020-04-04T18:23:21+03:00 Tutustu ensin runon analysoinnissa käytettäviin käsitteisiin <a href="https://prezi.com/j8cjpfjwlksa/runon-analyysista/" rel="nofollow ugc noopener">täällä </a><br/> <br/> Pidä lisäksi mielessä, että<b> aihe</b> on se konkreettinen asia, josta teksti (kuten romaani, runo tai elokuva) toistuvasti puhuu, esim. murha, sota tai ystävät.<br/> <b>Teema</b> taas on aina abstrakti ja se tulkitaan rivien välistä. Teema voi olla esimerkiksi dekkarissa &quot;mustasukkaisuuden seuraukset&quot;, sotaromaanissa &quot;kaveria ei jätetä&quot; tai nuorisoromaanissa &quot;kaiken kestävä ystävyys&quot;. 2021-04-23T12:50:18+03:00 https://peda.net/id/4fc7db82a41 2022-09-20T14:42:58+03:00 <h3><b><span>1. Harjoituksia laululyyrikoista</span></b></h3> <div id="post-body-3424579636266906687" class="post-body entry-content"><b>Runo tai laululyriikka on puhetilanne</b>, jossa on<b> puhuja </b>ja <b>puheen kuuntelija eli kohde(yleisö).<br/> </b><span>Puhuja voi käyttää minämuotoa, sinämuotoa tai hänmuotoa.<br/> </span><span>Hän voi olla osa runon tapahtumia tai ulkopuolinen tarkkailija.<br/> </span><span>Mutta hän ei ole koskaan sama henkilö kuin tekstin kirjoittaja.</span> <p>Alla on katkelmia tunnetuista laululyriikoista.<br/> <b>Kerro, kuka/millainen ihminen on mieletäsi kyseisen katkelman puhuja</b><br/> <b>ja kuka on puheen kuuntelija/yleisö.</b></p> <p><b>1.1</b>. Puhuja:<br/> Kuuntelija/yleisö, jolle puhutaan:</p> <p><em>Suojatietä muista sä käyttää,</em><br/> <em>se kadun poikki vie.</em><br/> <em>Valkoviiva ohjaa ja näyttää</em><br/> <em>missä on suojatie.</em><br/> <em>Niin vasemmalle, kuin oikealle</em><br/> <em>katsahda sittenkin,</em><br/> <em>silloin et jää auton alle</em><br/> <em>tiesi on turvaisin.</em></p> <p><em>(Helena Eeva /Lasten liikennelaulu/1955)</em></p> <p><b>1.2</b>. Puhuja:<br/> Kuuntelija/yleisö, jolle puhutaan:</p> <p><em>Tässäkö tää oli?</em><br/> <em>Levii Nelostielle lasten Monopoly</em><br/> <em>Jää juomatta se kylmä alkoholi-</em><br/> <em>ton olut joita Soliferin jääkaappiin ostin kuus</em><br/> <em>Tässäkö tää oli?</em><br/> <em>Valuu asfaltille autosta glykoli</em><br/> <em>Vaikenee radiossa nuorisoidoli</em><br/> <em>Ja nyt meitä ympäröi tää totaalinen hiljaisuus</em></p> <p><em>(Janne Rintala&amp;Mika Haapasalo/Tässäkö tää oli?/2020)</em></p> <p><b>1.3.</b> Puhuja:<br/> Kuuntelija/yleisö, jolle puhutaan:</p> <p><em>Saimaan saaressa pikkuinen torppa</em><br/> <em>Istuu portailla Nestori Miikkulainen</em><br/> <em>Huuliharppuaan soittaa, ja norppa</em><br/> <em>Nousee pinnalle pärskähtäen</em><br/> <em>Aallon alla se suunnisti soittajan luo</em><br/> <em>Sille tuttua tutumpi on sävel tuo</em><br/> <em>Laulu kertoo näin mitä on yksin kun jää</em><br/> <em>Hyvin hylje sen ymmärtää</em></p> <p><em>(Juha Vainio/Vanhojapoikia viiksekkäistä/1980)</em></p> <p><b>1.4</b>. Puhuja:<br/> Kuuntelija/yleisö, jolle puhutaan:</p> <p><em>Ja sä voit pitää sen Frida Kahlon maalauksen</em><br/> <em>Sen sä voit pitää mut sä et voi pitää mua</em><br/> <em>Mä en tuu koristaa sun seinää milloinkaan</em><br/> <em>Nyt joku toinen saa sokeana seuraa sua</em></p> <p><em>(Rita Behm/Frida/2020)</em></p> <p><b>1.5.</b> Puhuja:<br/> Kuuntelija/yleisö, jolle puhutaan:</p> <p><em>Nuoruus on lahja</em><br/> <em>Mutta vanheneminen on taidetta</em><br/> <em>Ei saa elämäsi esteenä olla</em><br/> <em>Yhtään kaidetta</em><br/> <em>Nuoruus on lahja</em><br/> <em>Mutta vanheneminen on taidetta</em><br/> <em>Syöksy kuin tuhatkuutiolla</em><br/> <em>Riemun raidetta</em></p> <p><em>(Juha Vainio/ Viisikymppisen viisu/1991)</em></p> <p> </p> <p>____________________________________________________________________________________________________________</p> <p><b>2. Harjoituksia vapaamittaisesta runosta Lehm ja koiv</b></p> <p><b>ja riimirunosta Hai</b></p> <p> </p> <em>Mää tahro olla lehm koivu al.</em><br/> <br/> <em>Mää en tahro olla luav.</em><br/> <em>Mää en tahro oppi uut taitto-ohjelma.</em><br/> <em>Mää en tahro selvittä äit-tytär suhret.</em><br/> <em>Mää en tahro viärä sitä kirjet posti.</em><br/> <em>Mää en tahro soitta Kelan tätil.</em><br/> <em>Mää en tahro muista yhtäkän pin-koori.</em><br/> <br/> <em>Antakka mu olla lehm koivu al.</em><br/> <em>Viäkkä mu väsyne nahk kamarim permanol,</em><br/> <em>kakluni ette.</em><br/> <br/> <em><em><em>(Heli Laaksonen/Pulu uis/2000)</em><br/> <br/> <b><br/> 2.1. </b>Montako <b>säettä</b> ja <b>säkeistöä</b> runossa on?<br/> <b><br/> 2.2.</b> Monennesako säkeistössä on <b>asennonvaihto</b> eli puhujan puhetapa muuttuu?<br/> <b><br/> 2.3.</b> Kuka ja millaisessa tilanteessa runon minämuotoinen<b> puhuja</b> voisi olla?<br/> Huomaa, että puhuja ei ole koskaan sama kuin tekstin kirjoittaja.<br/> <b><br/> 2.4.</b> <b>Kenelle</b> puhuja voisi puheensa osoittaa?<br/> <b><br/> 2.5.</b> Miten runolle tyypillinen <b>toisto</b> näkyy tekstissä?<br/> <b><br/> 2.6.</b> Mitkä asiat runossa <b>asettuvat vastakkain</b>?<br/> <b><br/> 2.7.</b> Mikä on runon <b>aihe</b>?<br/> <b><br/> 2.8.</b> Mikä voisi olla runon <b>teema</b>?<br/> <br/> <br/> <b><span>Hai</span></b><br/> <br/> <span>Laiturilla illalla haitari soi.</span><br/> <span>Haita se harmitti. Haita risoi.</span><br/> <br/> <span>Myrkkyä on hain haimassa annos.</span><br/> <span>Säilykepurkissa haimassa-annos...</span><br/> <br/> <span>Väärään paikkaanko eilen hairahti</span><br/> <span>riutalta lähetetty, vakuutettu hairahti?</span><br/> <br/> <span>Olisiko suuremmin haitaksi</span><br/> <span>jos tilattaisiin haitaksi?</span><br/> <br/> <span>Miksi siis karille hai karautti?</span><br/> <br/> (Juice Leskinen/Räkä ja roiskis/1992)<br/> <br/> <br/> <b>2.9. </b>Montako <b>säettä</b> ja <b>säkeistöä</b> lastenrunossa Hai on? <br/> <b><br/> 2.10.</b> Mille runoudelle tyypilliselle asialle Hai-runon <b>huumori</b> perustuu?<br/> <br/> __________________________________________________________________________________________________________________<br/> <br/> <b>Harjoituksia kielikuvista</b><br/> <span><br/> Tutustu ensin prezi </span><a href="https://prezi.com/nwa57tdno4nt/kielikuvia/" rel="nofollow ugc noopener">kielikuvista</a><span>.</span><br/> <span><b>2.11.</b> Lisää sitten listaan ainakin kaksi tuntemaasi kielikuvaa lisää JOKAISEEN KOHTAAN (ei tarvitse olla prezin runoista):</span><br/> <br/> <b>Vertaus:</b><span> </span>Hiljainen kuin hiiri. Vaikenee kuin muuri.<span> </span><br/> (&lt;- kuin-sana)<br/> <br/> <b>Metafora:</b><span> </span>Hiirimäinen. Härkäpäinen. Dollarihymy. Peltilehmä. Surffata. Jäätyä.<span> Painaa nuppiinsa. Lyödä tyhjää. <br/> (&lt;- monimerkityksiset substantiivit, adjektiivit ja verbit)</span><br/> <br/> <b>Personifikaatio</b><span>: </span>Pakkasen hampaat eivät enää narsku. Tilalla on tuulen lempeä laulu. Kevät kuiskailee jo.<span> <br/> (&lt;- Jokin eloton tai abstrakti saa ihmisen ominaisuuksia tai toimii kuin ihminen.)</span><br/> <br/> <b>Symboli</b><span>: </span>Pääkallo. Sydän. Tähti.<span> </span><br/> (&lt;-Konkreettinen asia viittaa johonkin abstraktiin, kuten pääkallo kuolemaan, sydän rakkauteen ja tähti toivoon.)<br/> <br/> <b>Metonymia</b><span>: </span>Suuret purjeet saapuivat satamaan. Odotin jo kovasti pienten jalkojen tepsutusta.<span> </span><br/> (&lt;-Osa viittaa kokonaisuuteen, kuten purjeet laivoihin, pienet jalat lapseen.) <br/> <br/> <br/> </em></em><b></b> <div> <div><b>2.12.</b> Mitä kielikuvia alleviivatut ovat? Lisää kielikuvan nimi alleviivauksen perään.</div> <br/> <em>Hän oli sellainen<span> </span><span class="editor underline">tukkajumala</span><span> </span>ja itse olin Kalju-Pietu.</em></div> <div><em>Toinen<span> </span><span class="editor underline">kuin shampoomainoksesta karannut</span>, toinen<span> </span><span class="editor underline">kuin Ronja Ryövärintyttärestä.</span></em></div> <div><em>Olimme silloin<span> </span><span class="editor underline">kruunun<span> </span></span>palveluksessa.</em></div> <div><em><span class="editor underline">Kateus ja ihailu aloittivat minussa taistelun</span>, joka</em></div> <div><em>ei loppunut ennen kuin<span> </span><span class="editor underline">sain töistäni kenkää</span>.<br/> <br/> ____________________________________________________________________________________________________________________<br/> <b><br/> 3. Harjoituksia proosarunosta<br/> <br/> 3.1. </b><span>Lue Markku Paasosen proosaruno Kaikki / Lauluja mereen uponneista kaupungeista (2005)</span><b><br/> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/kt-opetus-perho/vr/kt21lt/testi2a22/ljmv2/runon-tulkintaa/p#top" title="Proosaruno_Kaikki.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/kt-opetus-perho/vr/kt21lt/testi2a22/ljmv2/runon-tulkintaa/p:file/photo/070bab964a5617bb08a748a51fd431fba5f248cb/Proosaruno_Kaikki.jpg" alt="" title="Proosaruno_Kaikki.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> <br/> 3.2.</b><span> Nimeä seuraavat proosarunon kielikuvat:<br/> </span>Tuuli kourii pihaa ja katua =<br/> Viha pysyy suljetuissa huoneissa =<br/> valuu ulos kuin mustavalkoisessa elokuvassa =<br/> <br/> <b>3.3.</b><span> Merkitse </span>*<span>niiden runouden ja proosan piirteiden perään oheisessa luettelossa, jotka sopivat kuvaamaan Paasosen proosarunoa.Proosaruno on lajiltaan hybridinen eli sekoittaa runon ja proosan piirteitä.</span><br/> <br/> Runouden piirteet:<br/> <span>- tavoitteena yksittäisen hetken, tilanteen, tunnelman tai tunteen kuvaaminen</span><br/> <span>- aukkoiseksi eli arvoitukselliseksi jäävä puhuja, joka on usein minämuotoinen</span><br/> <span>- asennonvaihdot eli puhujan suhtautumisen muutokset puheena olevaa asiaa kohtaan</span><br/> <span>- tekstin rakentuminen säkeittäin ja säkeistöittäin</span><br/> <span>- vajaat virkkeet ja lauseet</span><br/> <span>- käänteiset sanajärjestykset</span><br/> <span>- sanastossa ilmenevät vastakohdat</span><br/> <span>- toisto (yksittäiset sanat tai pidemmät rakenteet)</span><br/> <span>- kielikuvat *</span><br/> <span>- soinnut (alkusoinnut, sisäsoinnut, loppusoinnut)</span><br/> <br/> Proosan piirteet:<br/> <span>- tavoitteena lyhyen tai pitkän tapahtumasarjan kertominen</span><br/> <span>- melko selväksi henkilöksi tai muuksi hahmoksi jäsentyvä kertoja, joka voi olla minä- tai hänmuotoinen</span><br/> <span>- tekstin rakentuminen kappaleittain</span><br/> <span>- ehjät virkkeet ja lauseet, joissa on useimmiten suora sanajärjestys (=subjeksti+predikaatti+objekti)</span><br/> <br/> <span><b>3.4.</b> Millainen on proosarunossa sanastosta ja muista keinoista syntyvä </span>tunnelma<span>? </span><br/> <span>Jos tunnelma on vaikea määritellä, voit sen sijaan miettiä, miltä </span>puhujan äänensävy<span> mielestäsi kuulostaa.</span><br/> <br/> <b>3.5.</b> <span>Minkälainen ihminen mielestäsi on </span>runon puhuja<span>?</span><br/> <br/> <span><b>3.6</b>. Mikä voisi runossa käytetyn sanaston ja runon tunnelman perusteella olla runon </span>teema<span>?</span><br/> </em></div> <div> </div> <em></em></div> 2021-04-23T12:50:18+03:00