Essee

Kertaa aluksi äidinkielen esseen perusasiat tästä

2022-09-13T13:36:15+03:00

Äidinkielen essee -prezi

Aloittaminen ja lopettaminen -prezi

Prezi aineistoon viittaamisesta

Huom! Jos selaimesi on Google Chrome, voit joutua sallimaan Adobe Flashin käytön painamalla lukkokuvaketta ja antamalla luvan. Tämä koskee kaikkia kurssin prezi-esityksiä.

Esseen otsikkotyyppejä

2019-10-28T08:46:35+02:00

Otsikoita malliksi tyypeittäin aiheesta Mitä on nykyajan yleissivistys?

Vastaus tehtävänannon kysymykseen: Suvaitsevainen someosaaja (Huom! Alkusointu s- s)
Oma väite: Sivistynyt ei tarkoita lukutoukkaa tai Yleissivistys on tasa-arvon tae
Kysymys: Yleissivitys – ketä kiinnostaa? (tässä tapauksessa ironinen otsikko – muuten se ei sovi lukion esseeseen, sillä lukio tähtää yleissivistykseen)
Kuvaus: Ongelmallinen yleissivistys
Sitaatti tai sen muunnos: Sisäisesti sivistynyt (Leevi and the Leavings) tai Mahdoton sivistys (Klamydia) tai Tiedän, etten tiedä (Sokrates) -> Kun tietää, ettei tiedä (muunnos) Huomaa! Esseen otsikko voi hyvin olla myös sitaatti tai muunnos omasta tekstistä, esim. toiseksi viimeisestä tai viimeisestä kappaleesta, jolloin tekstiin tulee ympyrärakenne.

Frank Martelan mielipidekirjoitus

2021-04-23T15:29:44+03:00

Mielipide

Kansakunta voidaan rakentaa yhteisille arvoille

Mitä on suomalaisuus? Kysymys on polttavan ajankohtainen kansainvälistyvässä Suomessa.

6.12.2015

Mitä on suomalaisuus? Kysymys on polttavan ajankohtainen kansainvälistyvässä Suomessa. Globalisaatio, rajojen yli liikkuva työvoima ja pakolaisvirrat tulevat rikastuttamaan suomalaista kulttuuri-, uskonto- ja kielikavalkadia – halusimme sitä tai emme.

2000-luvun maailma on kansainvälisesti verkottunut. Tästä kehityksestä pois jääminen ei ole mahdollista, jos haluamme pysyä demokraattisena hyvinvointivaltiona.

Kansainvälistymisen yhteydessä osa suomalaisista on ottanut tulijat avosylin vastaan, mutta äänekäs vähemmistö kansalaisista suhtautuu maahanmuuttoon nuivasti. Heille vieraiden kulttuurien invaasio on uhka suomalaiselle kulttuurille.

Kaikkia tulijoiden tapoja ei tietenkään tarvitse hyväksyä, jos ne loukkaavat joitakin perusarvoja. Mutta pystyäksemme keskustelemaan siitä, mitkä tulijoiden tavat rikastavat suomalaista kulttuuria ja mitkä eivät kuulu suomalaisuuteen, tarvitsemme jaetun näkemyksen siitä, mitkä asiat kuuluvat suomalaisuuteen.

Mitkä suomalaiset arvot ja tavat ovat puolustamisen arvoisia?

”Suomalaisuus” ja ajatus yhtenäisestä kansakunnasta luotiin 1800-luvulla eurooppalaisia esikuvia seuraten. Geneettisesti länsisuomalaiset ovat kauempana itäsuomalaisista heimoveljistään kuin britit ovat pohjoissaksalaisista.

Vaikka kansallisuusaate teki paljon hyvää laajentaessaan myötätunnon kehää perhepiiristä ja kyläyhteisöstä kattamaan koko kansakunnan, on se oman aikansa lapsi. Nykyinen verkottunut ihmiskunta on ajanut kansallisuusaatteen ohitse. Siksi Suomenkin on aika siirtyä kansallisvaltion jälkeiseen aikaan.

Onneksi on toinenkin tapa rakentaa vahva tunne yhteisyydestä: kansakunta voidaan rakentaa yhteisen unelman ja yhteisten arvojen varaan. Näkyvin esimerkki tästä on tietysti Yhdysvallat, joka itsenäisyysjulistuksesta lähtien on linjannut, että yhdysvaltalaiseksi ei tulla verenperinnön perusteella vaan sitä kautta, että rakastaa nykyistä kotimaatansa.

Tärkein perintö, jonka esi-isämme meille jättivät, ei ole tietynvärinen iho. Paljon tärkeämpi perintö on – Väinö Linnan sanoin – ”yhteiskunnallisen organisaation ja ajattelun muodot” eli se pohja, ”jolle on rakennettu kulttuurimme ja yhteiskunnalliset laitoksemme”.

Yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa olemme onnistuneet rakentamaan yhteiskunnan, joka on tasa-arvoisempi, suvaitsevaisempi ja kaikista kansalaisista välittävämpi kuin oikeastaan mikään muu maa maailmassa. Ei tietysti täydellinen – paljon on epäkohtia, joita korjata. Mutta mitä tulee mahdollisuuksien tasa-arvoon, naisten asemaan tai kansalaisten keskimääräiseen hyvinvointiin, pohjoismaalainen malli on toistaiseksi paras rakennettu yhteiskuntajärjestelmä.

Tämä on se perintö, jota haluan puolustaa. Nämä ovat niitä arvoja, jotka tekevät ihmisestä suomalaisen, ei ihonväri, äidinkieli, verenperintö tai muu merkityksetön asia.

Suomalaisuus on sydämen asia. Tulevaisuudessa haluan nähdä suomalaisina kaikki, jotka maatamme rakastavat ja haluavat yhdessä tehdä työtä yhteisten arvojemme puolesta.

Frank Martela
tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Pekka Mykkäsen kommentti

2021-04-23T15:35:39+03:00

Kotimaa|Kommentti

Herätkää poliittiset päättäjät – Suomi on sairastunut, ja taudin nimi on avoin rasismi

Meillä on lyhyessä ajassa räjähtänyt rasismiongelma, jossa rasismiin sairastunut kansanosa on kollektiivisesti päättänyt, että mitkään moraalin, etiikan ja laillisuuden rajat eivät tässä uudessa normaalissa päde, kirjoittaa Pekka Mykkänen.

Pekka Mykkänen HS

21.3.2016

KAKSI vuotta sitten tuotin musiikkivideon, jossa esiintyi kymmeniä Suomen kansalaisia, joiden juuret olivat jossain muualla kuin Suomessa. Videon taustalla soi Kari Tapion 1980-luvun hitti Olen suomalainen. Sen lauloi kaksitoista Suomen kansalaista, joiden taustat ovat joka puolella maailmaa: Senegalista Kiinaan ja Syyrian kautta Somaliasta Peruun. Videon tekijöiden yhteinen toive oli, että se saisi suomalaiset havahtumaan siihen rikkauteen, josta suomalaisuus tänä päivänä koostuu.

TÄNÄÄN voin raportoida raskain mielin, että videomme ei muuttanut maailmaa eikä Suomea paremmaksi paikaksi. Monet videollamme esiintyneet ihmiset ovat tänään päivittäisten solvausten kohteita, enemmän kuin silloin, kun video tehtiin. Kahdessa vuodessa Suomi on muuttunut, sairastunut. Kaksi videolla näkyvää ihmistä on muuttanut pois Suomesta. He molemmat ilmaisivat ennen lähtöään, että heidän ei ole enää hyvä olla Suomessa, vaikka hekin ovat Suomen kansalaisia, passinhaltijoita. Youtubessa julkaistulla videolla esiintyvät ihmiset olivat kauhuissaan, kun videon alle alkoi tulla rasistisia kommentteja. Niitä tuli niin paljon ja niin nopeasti, että jouduin sulkemaan kommenttiosion, vaikka suuri sananvapauden ystävä olenkin.

MUTTA ne kommentit olivat niin vuotta 2014. Ne tulivat anonyymisti. Yksi kärkkäimmistä kommentoijista esiintyi nimimerkillä AnonyymiPaskiainen. ”Te olette syöpää”, hän totesi yhdessä kirjoituksessaan.

Nyt – kaksi vuotta myöhemmin – nämä samat ihmiset esittävät kommentteja omilla nimillään ja omilla kasvoillaan. Se mikä ennen tehtiin salaa ja raukkamaisesti nimimerkin takaa, tehdään tänään avoimesti ja rehvastellen, omalla nimellä, jopa laeista piittaamatta. Ehkä tietoisina siitä, ettei poliisi enää pysty tutkimaan jokaista viharikosta, koska niitä suolletaan joka minuutti pitkin ja poikin yhteistä pahan olon internetiä. Tämän päivän Suomessa muukalaisvihan ilmaukset ovat tapa profiloitua ja hakea kunnioitusta. Tapa verkostoitua, hankkia ystäviä ja kunnioitusta, olla joku.

MUISTATTEKO vielä, millaisen kohun aiheutti rasismin vuoksi Suomen jättäneen toimittaja-kirjailija Umayya Abu-Hannan kirjoitus Helsingin Sanomissa 2012? Sen, jossa hän kertoi muun muassa näin: ”Finnairin Pariisin-lennolla nelikymppinen suomalaispariskunta lähestyi kaksivuotiasta tytärtäni, joka seisoi matkalaukkuhihnan edessä. Hymyilin, koska ajattelin heidän aikovan sanoa jotain söpöä. Mies työnsi päänsä lähelle tytärtäni ja murahti: ’Saatanan neekeri, näpit irti laukuista!’” Muistan, kuinka sain fyysisen pahoinvointireaktion lukiessani Umayyan kirjoitusta. "Katsokaa, helvetin neekerikakara!" oli 80-vuotias mummo huutanut Umayyan tyttärelle.

Vuoden 2012 Suomessa Umayyan kirjoitusta pidettiin liioittelevan kielteisenä kuvana Suomesta. Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin totesi kirjoituksessaan “Prinsessa ja herne”, että herkkähipiäinen Umayyah unohti kiittää Suomea kaikesta hyvästä, mitä se oli muukalaiselle tarjonnut. “Abu-Hanna perustelee analyysiään kokemuksillaan, jotka sinänsä ovat ikäviä. Jos joku 80-vuotias suomalaismummo on nimitellyt Abu-Hannan tytärtä ‘saatanan neekeriksi’, se on aidosti ollut rumaa käytöstä. Mutta on silti pakko kysyä, onkohan ihan reilua leimata yhden höperön 80-vuotiaan mummon ja parin muun kansalaisen huonon käytöksen perusteella koko kansa?” Oli aidosti rumaa käytöstä. Ei ole reilua.

Suomen kansa koostuu esimerkiksi nykyisiä turvapaikanhakijoita kodeissaan majoittavista hyväntekijöistä, SPR:n vapaaehtoisista, järkyttäviä asioita kokeneita pakolaisia auttavista mielenterveyden ammattilaisista, ihmisoikeusjuristeista, avustusjärjestöjen kuukausilahjoittajista ja monista muista hyvää haluavista ja tarkoittavista suomalaisista. Mutta samaan aikaan toisaalla: näitä höperöitä mummoja on ilmaantunut joka kadunvarteen ja internet pullolleen. Tänään prinsessan patjan alla oleva herne on kasvanut vesimelonin kokoiseksi. Monia muualta tulleita ihmisiä pelottaa ja kuvottaa tämän päivän Suomessa. Meillä on poliitikkoja, joiden mielestä on tapa profiloitua ja hankkia lisäkannatusta pilkkaamalla muslimilapsia, jotka ovat tulleet palmusunnuntaina virpomaan.

Meillä on suuren suosion saavuttanut hallituspuolue, jonka johtajilla tuntuu olevan toistuvasti ongelmia ottaa selvä pesäero oman puolueen poliitikkojen ihmisarvoa kyseenalaistaviin ja pilkkaaviin sanomisiin ja kirjoittamisiin, vaikka ne tuomittaisiin korkeimmassa oikeudessa asti. JA sitten meillä on hallitus, pääministeri ja presidentti, jotka voisivat tahoillaan päättää, että maatamme vaivaa muukin kuin rakenteellinen talousongelma, kestävyysvaje ja vaikeus toteuttaa Euroopan kasvu- ja vakaussopimuksen kirjainta.

Meillä on lyhyessä ajassa räjähtänyt rasismiongelma, jossa rasismiin sairastunut kansanosa on kollektiivisesti päättänyt, että mitkään moraalin, etiikan ja laillisuuden rajat eivät tässä uudessa normaalissa päde. Nyt saa rikkoa rajoja, vaatia rajoja kiinni ja sylkeä vääränväristen lasten päälle. Yhteiskunnallisia verkkokolumneja kirjoittava kitaristi Mikko Kosonen sai minut blogipostauksellaan havahtumaan siihen, että nyt jos ikinä on poliittisten päättäjien aika ryhtyä harrastamaan arvojohtajuutta. Tällä rasisminvastaisella viikolla, nyt. Sitä voivat tehdä presidentti, pääministeri, puolueiden puheenjohtajat ja kaikki muutkin, joita media kuuntelee, joilla on megafoni. “Missä on Juha Sipilän johtajuus kun äärioikeiston liikehdintä, katupartiointi, rasistinen retoriikka ja naisiin kohdistuva vihapuhe tulisi tuomita ehdoitta? Missä on nyrkki pöytään?” Kosonen kysyi. MISSÄ se on?

Maamme talous on sairastunut ja kyseisen kriisin tiimoilta on pidetty satoja istuntoja ja tiedotustilaisuuksia. Mutta kun kansastamme järkyttävän suuri osa on sairastunut avoimeen rasismiin, missä ovat kriisi-istunnot, hätäkokoukset ja tiedotustilaisuudet?

Sote-uudistus on tärkeä, koska haluamme lääkärin puheille jatkossakin. Yhteiskuntasopimus on tärkeä, koska Suomen teollisuuden on pysyttävä iskussa. Tupo-neuvottelutkin saattaisivat olla tärkeitä, mutta ilmankin joudumme jatkossa pärjäämään. Mutta mikä voisi olla tärkeämpää kuin se, että Suomi voisi jatkossakin olla ylpeä siitä, että meillä on yhteiskuntarauha ja keskinäinen kunnioitus ja jakamattomaan ihmisarvokäsitykseen perustuva elämäntapa, joka koskettaa jokaista, vaikka Etelä-Afrikasta Suomeen adoptoitua Valtteria.

Ylen aamu-tv:n haastattelema, rohkea, arjen rasismista kertonut Valtteri tuli Suomeen maasta, jossa rasismi oli kerran apartheid-niminen laillistettu rotuerottelupolitiikka. Mutta jossa rasismi kukistettiin uskomattomilla uhrauksilla, urhoollisuudella ja kyvyllä kansalliseen sovintoon.

RASISTIT, jotka lapsiakin kehtaatte kiusata, hävetkää. Poliitikot, jotka ummistatte tältä silmänne ja suljette suunne, hävetkää. Lupaavaa on, että presidentti Sauli Niinistö ylisti Facebook-viestissään Valtterin esiintymistä. “Joskus järkyttyy jo heti aamusta. Tänään kävi niin. Valtteri, 11-vuotias poika, kertoi tv:ssä kokemuksistaan. Häntä syrjitään ja nimitellään ihonvärinsä vuoksi, bussikin saattaa jättää poimimatta hänet kyytiin. Tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua. Valtteri antoi rohkean mallin rasismin vastaiselle viikolle!” Ei saa tapahtua. Tästä on tultava teema, johon jokainen itseään kunnioittava poliitikko tarttuu. Siitä on puhuttava ja siitä on syytä pitää hätäistuntoja, koska tämä meno ei voi jatkua, jos haluamme säilyttää sen Suomen, josta olemme pitkään saaneet olla ylpeitä.

Valtterin pitää päästä bussiin. Koska sinne otetaan jokainen koulumatkalla oleva lapsi. Niin tehdään suomalaisissa busseissa. Vihapuheiden ja vihatekojen aika on ohi.

ÄI4 Essee eli kirjoitustaidon tehtävä

2022-09-06T16:05:15+03:00

Valitse yksi alla annetuista aiheista 1.-6. ja kirjoita siitä pohtiva tai kantaaottava teksti.

Käytä kirjoittamiseen Microsoft Wordia.

Rajaa lähestymistapasi aiheeseen ja otsikoi tekstisi itse.
Merkitse valitsemasi aiheen numero itse muotoilemasi otsikon eteen.
Hyödynnä kirjoituksessasi vähintään kahta annetuista aineistoista
(alempana) lähestymistapaasi sopivalla tavalla.
Suunnittele tekstisi rakenne ainakin löyhästi ennen kirjoittamista, jotta jokaiseen
aloitus-, lopetus- ja käsittelykappaleeseen tulee selvä oma näkökulmansa.
ks. tarpeen mukaan prezi rakenteesta ja prezi esseen näkökulmista.

Kirjoita tekstisi siten, että lukija voi ymmärtää sen, vaikka ei tunnekaan aineistoja.
Tee siis aineistoa ensimmäistä kertaa käyttäessäsi perusteellinen aineistoviittaus ks. prezi.
Jos/kun käytät samaa aineistoa useamman kerran,
viittaa myöhemmin aineistoon tekijän koko nimellä tai sukunimellä
(esim. Sarpilan mukaan - -, Sarpila väittää: - -,
Sarpila kertoo artikkelissaan, että - -, Tämä käy ilmi myös Sarpilan artikkelista.)

Vastauksen suosituspituus ylioppilaskokeessa on noin 6000 merkkiä, mutta nyt on vasta toinen ÄI-kurssi, joten riittää, että kirjoitat vähintään 4000-5000 merkkiä ilman välilyöntejä. Merkkimäärän ilman välilyöntejä näkee, kun klikkaa Wordin alalaidan "sanamäärä"-laskuria. Siitä aukeaa seuraavankaltainen näkymä:

Asetukset: Käytä kirjoittaessasi fontteja Arial tai Times New Roman, fonttikokoa 12-14 ja riviväliä 1,5-2.
Kirjoita oma nimesi tekstin oikeaan ylälaitaan.

ÄI4-esseen teema: Huumori

Aiheet:

Kenelle tai mille saa nauraa?
Onko huumori aina hauskaa?
Huumoria eri kulttuureissa tai alakulttuureissa
Mihin hauskuutta tarvitaan?
Mikä minua tai meitä naurattaa?
Huumori vaikuttamiskeinona
Mistä huumorin tunnistaa?

Valitse seuraavista aineistoista vähintään kaksi pohdintasi tai mielipiteidesi virikkeiksi ja tueksi. Kaikki aineistot löytyvät täältä:

Aineisto (yle.fi)

Aineistot:

Artikkeli: Kirsi Matson-Mäkelä, Abit nauravat Trumpille – katso kuvat penkkarijulisteista eri puolelta Suomea
Artikkeli: Kirsi Heikkinen, Nauru on sosiaalista liimaa
Radio-ohjelma: Aristoteleen kantapää, Sarkasmi – hienovaraista kritiikkiä vai töykeää töksäyttelyä?
Romaanikatkelma: Mikael Niemi, Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
Elokuvakatkelma: Nykyaika (Modern Times)
Määritelmäkooste: Tieteen termipankki
Mainosvideo: Korrek, Lasol-pissapoika Naruskassa haastaa Brysselin veljensä
Artikkeli: Jarno Hietalahti, Huumori on muutakin kuin viatonta ilottelua

Malleja aineiston käyttöön esseessä

2021-04-27T14:02:12+03:00

Tässä esseessä aineistoja on käytetty enemmänkin kuin vähimmäismäärä eli kaksi.
Aineistoviittaukset ja referointien aloitukset on tummennettu.
Älä kuitenkaan tummenna omia aineistoviittauksiasi, referointejasi tai suoria lainauksia.
Niistä voi ottaa mallia omaan esseeseen. Toki sisällöstäkin voi saada ideoita.

3. Mikä yhdistää suomalaisia?

Voiko sellaisen henkilön nähdä suomalaisena, joka ei omista elämäänsä työlle tai murjota kovin usein? Jos stereotypioihin on uskominen, niin tällainen henkilö ei vaikuta kovin suomalaiselta. Iskelmälaulaja Kari Tapio esittää näkemyksiään suomalaisuudesta kappaleessaan “Olen suomalainen” vuodelta 1985, jossa hän kuvailee suomalaisia raskasta työtä tekeväksi surulliseksi kansaksi. Voisin toki muodostaa ajatukseni suomalaisista Tapion kappaleessa kuvattujen määritelmien avulla, mutta en kuitenkaan usko, että kaikki suomalaiset kuuluisi määritellä muiden toimesta samaan ryhmään. En myöskään usko, että työntekoon tai elämään liittyvät asenteet, joita 1980-luvulla pidettiin samaistuttavina, olisivat sitä nykyään.

Suomalaisuuden käsite luotiin jo 1800-luvulla suomalaisuusliikkeen toimesta, ja sen tarkoituksena oli nostaa esiin suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria sekä luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta Ruotsin ja Venäjän puristuksissa elävän maan asukkaille. Nyt suomalaisuuteen liitettyjen stereotypioiden ylläpitäjän rooli on siirtynyt 1800-luvun taideteoksilta nykyajan medialle. Mediassa suomalaisuus näkyy usein ironisesti, kuten väittäminä rakkaudesta ilmaisiin ämpäreihin, joita jonotetaan suurella joukolla, tai kuvauksina järjettömästä sinnikkyydestä, kuten grillaamisesta sankassa kesäsateessa ja retkeilystä verenhimoisten itikkalaumojen keskellä. Menneen ajan vakavat stereotypiat ovat vaihtuneet vitseihin.

Kansallisuuksiin liittyvät stereotypiat eivät tietenkään rajoitu maan sisälle, vaan niitä ylläpidetään myös maan ulkopuolelta. Havaitsen toisinaan mediassa tai keskusteluissa ulkomaalaisten yhä pitävän suomalaisia hiljaisina ja sosiaalisesti vetäytyvinä. Samaan aikaan kansainvälisten tutkimusten tulokset kertovat toisin. Yle Kioskin videolla “Ovatko suomalaisuuden stereotypiat totta vai tarua?” (yle.triplet.io 22.8.2019) toimittaja Jaakko Keso nostaa esille Pisa- tutkimuksen tulokset, jotka kertovat, kuinka EU:n maista suomalaiset nuoret ovat parhaiten pärjänneiden joukossa vuorovaikutus- ja keskustelutaidoissa, sekä gallupin, josta käy ilmi, että suomalaiset raportoivat yhtä usein onnellisuuden kokemuksia kuin espanjalaisetkin. Kuten Keson kokoamat havainnot tutkimustuloksista todistavat, stereotypiat eivät kerro suomalaisuuden tilasta totuutta. Uskon, että stereotypioiden sijaan suomalaisuutta kuvastavat paremminkin yhteinen kieli, kulloinkin ajankohtaiset arvot sekä rakkaus suomalaiseen kulttuuriin.

Blogikirjoituksessa “Suomalainen identiteetti” (Uusi Suomi 20.6.2012) Jaakko Köhln mainitsee, että kansallinen identiteetti on hyvä asia, koska se yhdistää ja luo solidaarisuuden sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Siinä, missä suomalaisuus lisäsi yhteenkuuluvuutta 1800-luvulla, näen saman vaikutuksen nyky-Suomessa. Osallistuessani yleisötilaisuuteen, jossa oli suuri areena täynnä suomalaisia, rohkenin sanomaan oman mielipiteeni äänekkäästi. Rohkaistuin ehkä siksi, että takana istuvat kaksi henkilöä olivat ottaneet rohkelikon roolin ensin. Todennäköisin syy oli kuitenkin se, että vieressäni istui ulkomaalainen ystäväni, joka ei nähnyt itsensä ilmaisemista vieraiden ihmisten keskellä ongelmana. Samaan aikaan muut ympärillämme istuivat tuppisuina. Voisi päätellä, ettei tapahtuma, johon osallistuin, aivan kuvastanut suomalaista keskustelukulttuuria, sillä osa yleisöstä sentään avasi suunsa. Toisin kuitenkin on, kun kyseessä on suomalaisia laajasti koskettava tilaisuus, kuten MM-tason jääkiekko-ottelu. Urheilukatsomoissa hiljaisiksi kuvatuista suomalaisista kuoriutuu vaivatta erittäin äänekkäitä kannustajia. Suomalaisuus on siis edelleen yhteenkuuluvuuden luoja, mutta se ei saisi eristää.

Köhln muotoilee, että indentifoituminen kansakuntaan on yksilöllinen päätös ja suomalaisuus koetaankin omalla tavalla. Mielestäni juuri tämän takia on tärkeää, että suomalaisuus pysyisi avoimena eikä stereotypioihin tarrauduttaisi. Vaikka Suomea on kuvailtu toisinaan kansainvälisessä tutkimuksessa EU:n rasistisimmaksi maaksi, en usko uusnationalistisen ajatustavan kuvaavan laajasti suomalaisuutta. Saku Timonen esittää blogikirjoituksessaan “Marssii natsien kanssa” (blogit.apu.fi 4.12.2018) itsenäisyyspäivän alla ajatuksiaan äärikansallismielisestä 612-kulkueesta. Timonen tuo esille, kuinka Ylen selvityksen mukaan jopa kahdella kolmesta Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen jäsenellä oli rikostausta. Rikostaustasta päätellen uskon, että kulkueeseen osallistujat edustavat enimmäkseen yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneita, eivät enemmistöä.

Suomalaisia yhdistäviä asioita ovat siis arvot, kieli ja kulttuuri, eikä suomalaisuuden pitäisi perustua valmiiksi määriteltyihin käsitteisiin tai toimia kriteerinä sille, kuka on suomalainen. Ajattelen, että suomalaisuus on nykyaikana ajoittain kansaa yhdistävä tekijä, mutta perustuu paikoin ikääntyneisiin stereotypioihin. Suomalaisuuden on oltava uudistuva muuttuvassa maailmassa ja löydettävä jatkuvasti uusia muotoja, sillä vanhaan ajatusmalliin jämähtäminen luo vain perusteet syrjivälle ja syrjäytyneiden käsissä vaaralliselle ajatusmaailmalle.

Malliessee ÄI4-kurssin aiheista

2021-04-23T15:08:52+03:00

3. Tervetuloa avarampi suomalaisuus!

Onko suomalaisuus ihon kalpeutta, sosiaalista kankeutta ja karjalanpiirakoita? Tästä asiasta on monilla paljon sanottavaa - ja usein terävään sävyyn. Mutta voiko suomalaisuuden määrää tai laatua arvioida vaikkapa ulkonäön, tapojen tai kielen perusteella? Suomalaisuuden, jonka identiteetin loivat neljä miestä, joista kolme oli ruotsinkielisiä: Lönnrot, Snellman, Topelius ja Runeberg. Enpä usko. Varsinkin kun viime vuosikymmeninä Suomeen on virrannut runsaasti maahanmuuttajia paljon kauempaa kuin Ruotsista, ja nyt heidän täällä syntyneet lapsensa ovat ainakin paperilla yhtä lailla suomalaisia kuin kuka tahansa muukin tässä maassa syntynyt.

Voisi toki luulla, että Suomen entistä värikkäämmäksi muuttunut katukuva olisi värittänyt suhtautumista muuttuvaan suomalaisuuteen vähemmän mustavalkoiseksi. Sen sijaan Pekka Mykkänen kirjoittaa artikkelissaan “Herätkää poliittiset päättäjät - Suomi on sairastunut, ja taudin nimi on avoin rasismi” (Helsingin Sanomat 21.3.2016), että rasismista on tullut laaja ongelma ja ihmiset eivät monesti enää edes häpeile sen osoittamista. Omien havaintojenikin perusteella näin on.

Mykkänen tuo artikkelissaan esiin myös kantansa, että poliitikkojen olisi aika astua esiin ja ryhtyä harrastamaan arvojohtajuutta. Media ja kansalaiset kuuntelevat tietysti poliitikkoja, ja siksi heidän sanoillaan ja teoillaan on erityistä merkitystä tässä yhteiskunnassa. Poliitikkojen selän taakse ei kuitenkaan voi piiloutua yksikään Matti tai Maija, varsinkaan jos asuu pääkaupunkiseudulla, missä joillakin asuinalueilla vieraskielisten ja maahanmuuttajien määrä on jopa 40 % asukkaista. Miten siis suhtautua naapurin Kadriin tai Muhammadiin?

- - Tästä on leikattu pois kolme käsittelykappaletta. - -

Suomi on kaunis maa, ja meillä on täällä asiat hyvin, paljon paremmin kuin monessa muussa maassa. Meillä on turvallista, upeat koulutusmahdollisuudet ja toimiva terveydenhuolto. Meillä on siis velvollisuus auttaa muita. Se, että Suomeen rantautuu erilaisia ihmisiä ja kulttuureita, ei myöskään ole suuri uhka suomalaiselle kulttuurille tai suomalaiselle kantaväestölle, vaan paremminkin mahdollisuus luoda uudenlaista, entistä avarampaa suomalaisuutta. Itse olen oppinut maahanmuuttajakavereiltani esimerkiksi heittäytymistä sosiaalisissa tilanteissa ja todennut samoosat vähintään yhtä herkullisiksi kuin karjalanpiirakat.

Esseen mallirakenne

2021-04-23T15:10:07+03:00

Mallina aihe 2. Kenelle Suomi kuuluu?

Aloituskappale: Omia havaintoja tai kokemuksia aiheesta tai esimerkkitapauksia aiheeseen liittyvistä viimeaikaisista uutisista tai kirjallisuudesta (Huom! Oman muistin varassa tehtyihin viittauksiin ei tarvitse merkitä esimerkiksi tarkkoja julkaisuaikoja.)

Käsittelykappale 1: Aineisto 1 ja sen sisällön omaa pohdintaa

Käsittelykappale 2: Oma näkökulma aiheeseen, esimerkiksi aiheen historia tai aiheeseen liittyvien ongelmien ja niiden syiden esittelyä

Käsittelykappale 3: Aineisto 2 ja sen sisällön omaa pohdintaa

Käsittelykappale 4: Oma näkökulma aiheeseen, esimerkiksi aiheen nykytilan kuvailua tai ratkaisuja aiheeseen liittyviin ongelmiin

Lopetuskappale: Esimerkiksi yhteenveto, aiheen tulevaisuuden ennustamista tai omia mielipiteitä

Millä keinoilla esseestä saa ehjän kokonaisuuden?

2021-04-27T13:59:52+03:00

Lue Särmästä s. 360-361 (katsotaan yhdessä tunnilla) tai tutustu tästä prezistä tekstin sidosteisiin.

Huom! Jos selaimesi on Google Chrome, voit joutua sallimaan Adobe Flashin käytön painamalla lukkokuvaketta ja antamalla luvan. Tämä koskee kaikkia kurssin prezi-esityksiä.

Esseen arviointikriteerit

2020-12-16T15:36:50+02:00

Alla oleva listaus on yksinkertaistettu ja typistetty ylioppilastutkintolautakunnan kirjoitustaidon pistemääräkuvauksista. Lukemisen helpottamiseksi ja arviointikriteerien hahmottamiseksi ne on kerätty listaan allekkain.
Taulukossa arviointikriteerit on jaettu viiteen ryhmään ja samaan ryhmään kuuluvat väitteet ovat aina peräkkäin:

Kokonaiskuva kirjoitustaidosta
Näkökulma-, sisältö-, ja aineistovalinnat
Aineistojen käyttö
Tekstin rakenne
Kieli ja tyyli

Arviointi: 0 = 4, 10 = 5, 15 = 5 1/5, 20 = 6, 25 = 6 1/2 jne.

0 pistettä

Riittämätön taito rakentaa laaja ja yhtenäinen teksti.
Ei osata kielentää ajatuksia eikä hallita yleiskieltä.
Teksti ohittaa tehtävänannon.
Aineistoja ei käytetä tai niitä vain kopioidaan.
Aineistoviittaukset ja oma pohdinta puuttuvat.
Teksti on jäsentymätön, tai rakenteessa on selviä puutteita.
Oma kanta ei tule esiin, tai se ei liity tehtävään.
Otsikko johtaa harhaan, tai se puuttuu.
Viesti ei välity.

10 pistettä

Heikko taito rakentaa laaja ja yhtenäinen teksti.
Ajatusten kielentäminen heikkoa samoin kuin yleiskielen hallintakin.
Teksti täyttää heikosti tehtävänannon.
Sisältö on niukka ja ristiriitainen.
Aineistoja tulkintaan väärin, ja yhteys niihin on vähäinen ja keinotekoinen.
Viittaustavoissa on selkeitä puutteita eikä pohdintaa juurikaan ole.
Oma kanta ei tule esiin, tai sitä ei perustella.
Kokonaisuus on sekava ja epälooginen.
Kappaleiden rakenne hajoaa.
Otsikko puuttuu, tai sen yhteys tekstiin on epäselvä.
Viesti on epäselvä.
Virke- ja lauserakenteessa on pahoja puutteita.

20 pistettä

Välttävä taito rakentaa laaja ja yhtenäinen teksti.
Ajatusten kielentäminen on välttävää kuten kirjoitetun yleiskielen hallinnankin.
Teksti täyttää välttävästi tehtävänannon.
Sisältö on pinnallinen tai rönsyilevä.
Aineiston käyttö on summittaista eikä tue tekstin tavoitteita.
Aineistoja ymmärretään puutteellisesti.
Dialogi aineistojen kanssa on niukkaa, mekaanista tai selostavaa.
Viittaukset ovat kömpelöitä ja mekaanisia.
Pohdinta jää kaavamaiseksi tai pinnalliseksi.
Oma kanta ei tule selkeästi esille eikä väitteitä paikoin perustella.
Rakenne on jotenkin koossa, mutta epämääräinen ja osin jäsentymätön.
Kappaleiden sidoksisuus on heikkoa ja jaksotuksessa ongelmia.
Aloitus ja lopetus eivät oikein toimi.
Otsikon ja tekstin suhde on väljä tai epäselvä.
Viestin välittymisessä on paikoin ongelmia.
Yleiskielen hallinnassa on horjuvuutta.
Tyylissä ja sananvalinnoissa on haparointia.

30 pistettä

Tyydyttävä taito rakentaa laaja ja yhtenäinen teksti
Ajatusten kielentäminen ja kirjoitetun yleiskielen hallinta on tyydyttävää.
Tehtävänanto täyttyy tyydyttävästi.
Tekstissä on jokin näkökulma.
Sisältöä on riittävästi ja se on asianmukaista.
Aineiston käyttö tukee jotenkin tekstin näkökulmaa ja tavoitteita.
Käytetyt aineistot on pääosin ymmärretty.
Dialogia on jonkin verran, ja viittaukset ovat suurin piirtein teknisesti kunnossa.
Pohdintaa on niukasti, tai se on yksipuolista.
Väitteitä on yritetty perustella, mutta oma kanta jää epämääräiseksi.
Teksti muodostaa kokonaisuuden, mutta rakenteessa on puutteita.
Sidoksisuudessa voi olla puutteita.
Otsikko toimii mutta on tavanomainen.
Viesti välittyy tyydyttävästi.
Lause- ja virkerakenteet ovat pääosin kunnossa.
Kirjakielen normit ovat kohtuullisesti hallinnassa.
Tyylissä voi olla kompurointia.

40 pistettä

Hyvä taito rakentaa laaja ja yhtenäinen teksti.
Ajatusten kielentäminen ja kirjoitetun yleiskielen hallinta on hyvää.
Tehtävänanto täyttyy hyvin.
Sisältö ja näkökulma toimivat yhdessä.
Aineistovalinnat ovat perusteltuja ja toimivia.
Aineistojen sisältö ja tavoitteet on ymmärretty.
Dialogi on sujuvaa ja aineiston käyttö tarkoituksenmukaista.
Pohdinta on melko monipuolista.
Väitteitä on perusteltu, ja oma kanta tulee esiin.
Teksti muodostaa selkeän kokonaisuuden.
Jaksotus ja kappaleiden rakenne sekä niiden sidostaminen ovat toimivia.
Aloitus ja lopetus tukevat tekstin tavoitetta.
Otsikko toimii.
Viesti välittyy hyvin.
Kirjakielen normit ovat hyvin hallinnassa.
Sananvalinnat ja tyyli ovat tarkoituksenmukaisia.

50 pistettä

Erittäin hyvä taito rakentaa laaja ja yhtenäinen teksti.
Ajatusten kielentäminen ja kirjoitetun yleiskielen hallinta on oikein hyvää.
Tehtävänanto täyttyy erittäin hyvin.
Sisältö on hallittu ja monipuolinen ja näkökulma selkeä.
Aineistovalinnat tukevat hyvin tekstin näkökulmaa ja tavoitetta.
Aineistojen sisältö, tavoitteet ja lajipiirteet (genre) on ymmärretty hyvin.
Dialogi on sujuvaa, ja aineistoja käytetään oman näkemyksen tukena tai lähtökohtana.
Pohdinta on monipuolista ja avartavaa.
Oma kanta tai näkemys tulee selkeästi ja uskottavasti perusteltuna esille.
Rakenne on selkeä ja toimiva ja sidostaminen sujuvaa.
Aloitus, lopetus ja otsikointi ovat onnistuneita.
Viesti välittyy hyvin.
Kirjakielen normien hallinta on lähes moitteetonta.
Sanasto on monipuolista ja tyyli yhtenäistä.

60 pistettä

Erinomainen taito rakentaa laaja ja yhtenäinen teksti.
Ajatusten kielentäminen ja kirjoitetun yleiskielen hallinta on oikein erinomaista.
Tehtävänanto täyttyy erinomaisesti.
Sisällöstä ilmenevät itsenäinen ajattelu, asiantuntemus ja luovuus.
Näkökulma on selkeä ja oivaltava ja tukee erinomaisesti tekstin tavoitteita.
Aineistojen sisältö, tavoitteet ja lajipiirteet (genre) on ymmärretty erinomaisesti.
Kirjoittajan oma ääni ja aineistojen äänet erottuvat selkeästi toisistaan.
Dialogi on luontevaa ja oivaltavaa.
Pohdinta on asiantuntevaa ja avartavaa.
Oma näkemys tai kanta tulee selkeästi esille ja on vakuuttavasti perustelu.
Rakenne on hallittu ja johdonmukainen.
Aloitus, lopetus ja otsikointi ovat osuvia.
Viesti välittyy erinomaisesti.
Lause- ja virkerakenteet ovat taitavia.
Kirjakielen normien hallinta on moitteetonta.
Sanasto on monipuolista ja tyyli tavoitteen ja tekstilajin kannalta onnistunutta.