https://peda.net/id/4f453ba8b9d 2019-08-08T16:06:12+03:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/4f45a4a8b9d 2017-07-03T11:04:45+03:00 <div class="eoppi-highlight">Jalokaasut eivät reagoi! Näin luultiin pitkään, mutta nykyään jalokaasujen molekyylejä tunnetaan kymmenittäin. Kemistit ovat onnistuneet muokkaamaan jalokaasuista mielenkiintoisia ja merkillisiä yhdisteitä, jotka kertovat kemiallisen reaktiivisuuden mahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta.<br/> <br/> <em>Alla yksi tällainen tarina <span>– HArF:in tarina.</span></em></div> <h3><b><br/> Tietokoneella vuonna 1995</b></h3> HArF <span>– </span>hydridoargonfluoridi <span>– </span>on maailman ensimmäinen kokeellisesti valmistettu neutraali <b>molekyyli</b>, jossa jalokaasu argon on saatu reagoimaan kemiallisesti. Tietokonemallinnusten avulla HArF-molekyylin rakenne ja ominaisuudet voitiin ennustaa jo 1995. Tietokonelaskujen mukaan tämä molekyyli oli niin pysyvä, että sitä kannatti yrittää valmistaa laboratoriossa.<br/> <br/> <h3>Laboratoriossa vuonna 2000</h3> Työ oli vaativaa ja oikeiden reaktio-olosuhteiden ja -prosessien löytyminen kesti pitkään. HArF:in valmistaminen kokeellisesti onnistui vasta viisi vuotta tietokonemallinnusten jälkeen.<br/> <br/> <span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/7/lhmea/harf-in-l%C3%B6ytyminen/hf-jpg#top" title="HF.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/7/lhmea/harf-in-l%C3%B6ytyminen/hf-jpg:file/photo/62a342ba9361062b8c7dce0c0b339ead9801f2ac/HF.jpg" alt="" title="Vetyfluoridi" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Kokeellinen prosessi meni näin:<br/> <ul> <li>Argonia käsiteltiin –265 celsius-asteen lämpötilassa, ja siihen sekoitettiin pieni määrä vetyfluoridia (HF).</li> <li>Kylmään, kiinteään argonkiteeseen suunnattiin ultraviolettivaloa, joka katkaisi vedyn ja fluorin välisen sidoksen.</li> <li>Pienen lämmityksen avulla näiden kahden atomin väliin saatiin sidottua yksi argonatomi.</li> <li>Uusi argonia sisältävä molekyyli, hydridoargonfluoridi (HArF) syntyi elokuussa 2000.</li> </ul> <p><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/7/lhmea/harf-in-l%C3%B6ytyminen/harf-jpg#top" title="HArF.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/7/lhmea/harf-in-l%C3%B6ytyminen/harf-jpg:file/photo/e880383af43d21ac2a1fbc610e7c0f8471a348fc/HArF.jpg" alt="" title="HArF" class="inline" loading="lazy"/></a></p> <h3>Tietokonemallinnusten merkitys</h3> <p>HArF-molekyylin tutkimuksissa molekyylimallinnusta käytetiin ensin molekyylin olemassaolon löytämiseen ja sen ominaisuuksien ennustamiseen. Molekyyliä tehtäessä tietokonelaskuja käytettiin kokeellisista menetelmistä löytyneiden ominaisuuksien varmistamiseen.</p> <p>HArF:in löytyminen on hyvä esimerkki siitä, miten tietokoneavusteinen molekyylimallinnus tukee kemian kokeellista tutkimusta. Ilman molekyylimallinnusta ihmiskunta ei välttämättä tuntisi HArF-molekyyliä vieläkään.</p> 2019-08-08T16:06:12+03:00