LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI

OPS Perusteet

2016-05-12T15:58:27+03:00

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden pohdinta on keskeinen osa opetussuunnitelmatyötä ja samalla toiminnan jatkuvaa kehittämistä edistävä tekijä. Paikallisesti päätetään, miten oppilaat ja huoltajat osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen sekä mitä muuta yhteistyötä ja keiden toimijoiden kanssa tehdään toimintakulttuurin kehittämiseksi. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös toimintakulttuurin jatkuvuuteen esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksen eri vaiheissa.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- miten opetuksen järjestäjä ja koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista; mitkä ovat mahdolliset paikalliset painopisteet ja miten ne ilmenevät käytännössä(toimintakulttuurin periaatteiden kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)

- mitkä ovat oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset (muilta osin oppimisympäristöjen ja työtapojen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)

- miten opetuksen eheyttämistä käytännössä toteutetaan

- miten monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan

toteuttamista ohjaavat paikalliset tavoitteet (yleiskuvauksen osalta opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
toteuttamista ohjaavat periaatteet ja toteuttamistavat (päätetäänkö esimerkiksi oppimiskokonaisuuksien teemoista yhteisessä paikallisessa opetussuunnitelmassa ja tarkemmista tavoitteista ja sisällöistä koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitelmassa vai miten menetellään; miten turvataan, että jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa; miten ohjeistetaan oppimiskokonaisuuksien laajuus, miten sovitaan kulloinkin mukana olevista oppiaineista; miten oppilaiden osallistuminen suunnitteluun järjestetään jne.)
tavoitteet ja sisällöt (määrittely joko opetussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitelmassa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaan)
arviointikäytännöt (miten huolehditaan siitä, että ko. kokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa)
toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokainen koulu täsmentää oman toimintakulttuurinsa sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutuksen. Lisäksi opetuksen järjestäjä huolehtii, että monialaisten oppimiskokonaisuuksien sekä mahdollisen muun eheyttämisen suunnittelu, tavoitteiden ja sisältöjen määrittely, toteuttaminen, seuranta ja arviointiyhteistyö täsmennetään koulukohtaisesti. Koulukohtaisesti on tärkeä määritellä eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa sekä tarkentaa oppimiskokonaisuuksiin liittyvän oppilaan arvioinnin käytänteet. Täsmennykset kirjataan joko koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

Opetussuunnitelmaan voidaan myös liittää monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Koulujen omat suunnitelmat

2015-01-16T10:05:00+02:00

Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulukohtaiseen toimintasuunnitelmaan.

Tähän linkki koulun toimintasuunnitelmaan vastaavaan kohtaan.

Kunnan OPS-sisältö

2016-05-12T16:37:47+03:00

Luku 4

Toimintakulttuurissa oleellista:

- Oppilaiden osallisuutta lisätään ja aktiivisuuteen kannustetaan.

- Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen.

- Toimintakulttuurin kehittämisen paikalliset painopisteet ovat tapakasvatus, työn arvostaminen ja onnistumisen ilo yksilönä ja yhteisönä.

- Tapakasvatus on toisen huomioon ottamista ja hyvien tapojen noudattamista.

- Työn arvostaminen kouluyhteisössä näkyy esimerkiksi tilojen siisteyden ja kouluruoan arvostamisena. Oppilaan tulee oppia arvostamaan myös omaa ja toisen opiskelua ja koulutyötä. Tavoitteena on oppia iloitsemaan onnistumisista, mutta myös sietämään pettymyksiä.

- Oppilaskuntatoiminta on kiinteä osa koulun arkea. Oppilaskuntatoiminnan kehittämisellä lisätään oppilaiden vaikutusmahdollisuutta koulun toimintaan. Oppilaskunnan edustajat voivat olla läsnä opettajainkokouksissa, koulukohtaisissa yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmissä ja muissa kokouksissa, joissa päätetään oppilaita koskevia asioita.

- Monipuolisia ja ajanmukaisia työtapoja sekä erilaisia oppimisympäristöjä ja oppimateriaaleja käytetään opetuksen linkittämiseen ympäröivään maailmaan ja oppilaiden todelliseen elämään. Käytettävissä olevien laitteiden nykyaikaisuudesta ja opettajien koulutuksesta pidetään huolta varmistuksena tvt-taitojen kehittymiselle.

- Perinteisten aine- ja ryhmäjakojen lisäksi opetusta voidaan järjestää aihekokonaisuuksina ja teemaopintoina, jotka voidaan toteuttaa mm. projektiluontoisesti, aineiden välisenä yhteistyönä, teemapäivinä tai –viikkoina tai valinnaisaihekokonaisuuksina. Yhteistyötä voidaan tehdä perusopetuksen ja lukion välillä. Valinnaisaihekokonaisuuksista tarkemmin luvussa 12. Aihekokonaisuuksien arviointi voidaan toteuttaa joko siten, että aihekokonaisuudesta annetaan erillinen arvosana ennalta sovittujen kriteerien pohjalta tai niin, että erillisen aihekokonaisuusarvosanan lisäksi opintosuoritukset voidaan ottaa huomioon erillisten oppiaineiden arvioinnissa sen mukaan, miten suoritukset vastaavat oppiaineen tavoitteita.

- Avoin koulu = aktiivinen ja vuorovaikutteinen osa kuntaa. Pienessä kunnassa yhteistyö eri toimijoiden kesken on olennaista. Tärkeitä yhteistyökumppaneita koululle ovat mm. seurakunta, 4H ja etsivä nuorisotyö. Paikalliset yritykset ovat myös voimavara koululle. Kunnan koulujen välistä yhteistyötä tiivistetään. Myös seudullista yhteistyötä voidaan mahdollisesti kehittää ylitse kuntarajojen.

- Vastuunjakautumisesta kodin ja koulun välillä käydään jatkuvaa rakentavaa keskustelua, jonka pohjalta syntyy kasvatuskumppanuus ja yhteisöllinen huolenpito oppilaista. Avoin yhteistyö huoltajien ja koulun välillä on ensiarvoisen tärkeää oppilaiden hyvinvoinnin kannalta.

- Säännöllisillä kehityskeskusteluilla tarkistetaan henkilökunnan jaksamista ja sitoutumista työhönsä. Henkilökunnan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja tarvittaessa tehdään korjaavia toimenpiteitä, esim. työmäärän muuttaminen, jolla työssä jaksamista tuetaan.

- Kouluyksiköissä vahvistetaan yhteisöllistä johtajuutta, jossa avoimilla pedagogisilla keskusteluilla pidetään yllä opettajien välistä ammatillista vuorovaikutusta ja innovatiivista jakamista. Tällä tavoin yhteisöllisesti kehitetään koulua entistä paremmin vastaamaan ympäröivän maailman vaatimuksia ja tuetaan oppilaiden oppimista. Tavoitteena on koulu, jossa on ilo oppia ja työskennellä.

- Toimintakulttuurin toteuttamista ohjaavat periaatteet ovat opetussuunnitelman perusteissa (4.2)

- Lukuvuosisuunnitelmassa kirjataan ja täsmennetään em. asioita tarkemmin lukuvuosittain.

- Säännöllisillä arviointikyselyillä mitataan koulujen toimintakulttuurin tavoitteiden toteutumista. Arviointikyselyjen tulosten pohjalta tarkistetaan suunnitelmien toimivuutta ja tehdään tarvittaessa korjauksia paikalliseen opetussuunnitelmaan.

Maakunnallinen OPS-sisältö

2015-01-16T10:04:36+02:00

Teksti

2016-05-12T15:59:03+03:00