<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>1. Atomin rakenne</title>
<id>https://peda.net/id/4f0d4d42b9d</id>
<updated>2019-08-08T16:06:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/4f0d4d42b9d:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>1. Virittäytyminen – millainen on atomin rakenne?</title>
<id>https://peda.net/id/4f0fd562b9d</id>
<updated>2017-06-29T12:17:43+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/1vmoar#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/1vmoar/c#top&quot; title=&quot;concept-cartoon-luku1-II.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/1vmoar/c:file/photo/9db8835fa34c14f087abc97f793ac120c402f930/concept-cartoon-luku1-II.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Millainen on atomin rakenne?&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Atomi rakentuu ytimestä ja elektroneista</title>
<id>https://peda.net/id/4f11cc5ab9d</id>
<updated>2017-06-29T12:19:58+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/johdanto#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Atomi rakentuu positiivisesti varautuneesta &lt;b&gt;ytimestä&lt;/b&gt; ja sitä ympäröivästä negatiivisesti varautuneiden &lt;b&gt;elektronien&lt;/b&gt; muodostamasta pilvestä. Atomin ydin rakentuu positiivisesti varautuneista &lt;b&gt;protoneista&lt;/b&gt; ja sähköisesti varauksettomista &lt;b&gt;neutroneista&lt;/b&gt;. Kaikki atomit, joissa on sama lukumäärä protoneja, ovat samaa alkuainetta. Luonnossa on noin 90 eri alkuainetta, ja lisäksi ydinreaktioissa on saatu syntymään yli 20 uutta alkuainetta. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/johdanto/a#top&quot; title=&quot;atomin-rakenne-taitto-12.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/johdanto/a:file/photo/ec4e95fee245d6174aeacc891a124107f5e739a8/atomin-rakenne-taitto-12.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Atomi rakentuu positiivisesti varautuneesta ytimestä ja sitä ympäröivästä negatiivisesti varautuneiden elektronien muodostamasta pilvestä. Atomin ydin rakentuu positiivisesti varautuneista protoneista ja sähköisesti varauksettomista neutroneista.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Atomimallissa elektronit on merkitty e&lt;sup&gt;&lt;span&gt;–&lt;/span&gt;&lt;/sup&gt;, protonit p&lt;sup&gt;+&lt;/sup&gt; ja neutronit n&lt;sup&gt;0&lt;/sup&gt;.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ytimet keräävät ympärilleen elektroneja, sillä positiivisesti varautuneiden protonien ja negatiivisesti varautuneiden elektronien välillä on sähköinen vuorovaikutus. Protonien ja elektronien sähkövaraukset ovat yhtä suuret. Perustilassa olevassa atomissa protoneja ja elektroneja on yhtä monta ja atomi on ulospäin sähköisesti neutraali.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Elektronit liikkuvat ytimen läheisyydessä eri etäisyyksillä. Liikeradasta käytetään vaihtelevasti eri nimityksiä, kuten &lt;b&gt;energiataso&lt;/b&gt; tai &lt;b&gt;elektronipilvi&lt;/b&gt; sen mukaan, mitä seikkaa korostetaan. Energiataso korostaa elektronin nopeuteen ja etäisyyteen liittyvää kokonaisenergiaa ja elektronipilvi pallomaista avaruuden tilaa, josta elektroni on todennäköisimmin löydettävissä. &lt;b&gt;Alkuaineen uloimman energiatason elektronirakenne määrää alkuaineen kemialliset ominaisuudet&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/johdanto/s#top&quot; title=&quot;shutterstock_340098275_peda.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/johdanto/s:file/photo/29f604121b382377d689c0716830e5b3dafd4a0f/shutterstock_340098275_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Elektronipilviä on erimuotoisia. Yksinkertaisimmillaan ne ovat pallomaisia monimutkaisimmillaan yhdistelmä sisäkkäisiä palloja, litistyneitä palloja ja donitsin muotoisia renkaita. Samassa atomissa voi olla päällekkäin monia eri pilvimuodostelmia. Yksinkertaistuksen vuoksi nekin kuvataan yleensä vain yhtenä pallona.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;em&gt;Elektronipilviä on erimuotoisia. Yksinkertaisimmillaan ne ovat pallomaisia ja monimutkaisimmillaan yhdistelmä sisäkkäisiä palloja, litistyneitä palloja ja donitsin muotoisia renkaita. Samassa atomissa voi olla päällekkäin monia eri pilvimuodostelmia. Yksinkertaistuksen vuoksi nekin kuvataan yleensä vain yhtenä pallona.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;Ytimen läpimitta on keskimäärin 1/10 000 koko atomin halkaisijasta, mutta suurin osa atomin massasta (enemmän kuin 99,9 %) on keskittynyt ytimeen. Esimerkiksi 25 metrin uima-altaassa, jonka leveys on 20 metriä ja keskisyvyys 2 metriä, on tilavuudeltaan 1 000 kuutiometriä. Tästä määrästä atomiytimien osuus on vähemmän kuin 1 kuutiomillimetri, mutta tämä kuutiomillimetri painaa noin 1 000 tonnia. Muu osa tuosta 1 000 kuutiometristä vettä on käytännöllisesti katsoen painoton ja lähes tyhjä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/johdanto/s2#top&quot; title=&quot;shutterstock_271124627_ThomasLENNE.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/johdanto/s2:file/photo/4d4000b93d990ffe058bd80d018072855e49bd8c/shutterstock_271124627_ThomasLENNE.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ytimen läpimitta on keskimäärin 1/10 000 osa koko atomin halkaisijasta, mutta suurin osa atomin massasta (enemmän kuin 99,9 %) on keskittynyt ytimeen.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Atomien sähkövaraus</title>
<id>https://peda.net/id/4f2b475cb9d</id>
<updated>2017-06-29T12:24:31+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/asv#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Kun hankaat ilmapallolla paitaasi, ilmapallo tarttuu siihen kiinni. Hangatessa ilmapallo ja paita saavat erimerkkiset sähkövaraukset, mikä aiheuttaa niiden välille sähköisen vetovoiman. Kun viet ilmapallon pois, niin varsinkin villaisen kankaan kuidut harottavat sinne tänne. Kuiduilla on keskenään samanmerkkiset sähkövaraukset, ja ne hylkivät eli työntävät toisiaan poispäin toisistaan. Niiden välillä vallitsee sähköinen poistovoima.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe src=&quot;https://phet.colorado.edu/sims/html/balloons-and-static-electricity/latest/balloons-and-static-electricity_fi.html&quot; width=&quot;800&quot; height=&quot;600&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/asv/g#top&quot; title=&quot;Galym-Alikulov_shutterstock_560118115_peda.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/asv/g:file/photo/911589a1d07bf2cde688301a1e65ae1c031372d0/Galym-Alikulov_shutterstock_560118115_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ilmapallolla hangatessa hiuksiin syntyy keskenään samanmerkkinen sähkövaraus ja ne hylkivät eli työntävät toisiaan poispäin toisistaan. Niiden välillä vallitsee sähköinen poistovoima.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;em&gt;Samasta ilmiöstä on kyse myös silloin, kun hiuksia hangataan ilmapallolla. Hiuksilla on samanmerkkinen sähkövaraus ja niiden välillä esiintyy poistovoimaa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;Sähkövarauksia on kahdenlaisia: positiivisia (+) ja negatiivisia (–). Kun positiivisia ja negatiivisia varauksia on yhtä paljon, ne kumoavat toisensa. Silloin sanotaan, että aine on sähköisesti neutraali.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/asv/varausvaaka-png#top&quot; title=&quot;varausvaaka.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/asv/varausvaaka-png:file/photo/4f93a5c0a976e221942defb69949ea172b857265/varausvaaka.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sähkövarauksia on kahdenlaisia, positiivisia (+) ja negatiivisia (–). Kun positiivisia ja negatiivisia varauksia on yhtä paljon, ne kumoavat toisensa. Silloin sanotaan, että aine on sähköisesti neutraali.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Atomin osista protonilla on positiivinen sähkövaraus ja elektronilla negatiivinen. Nämä varaukset ovat voimakkuudeltaan yhtä suuria, mutta vastakkaismerkkisiä. Yksittäistä protonin tai elektronin varausta nimitetään &lt;b&gt;alkeisvaraukseksi&lt;/b&gt;. Ne ovat pienimpiä varauksia, joita atomissa voi olla. Alkeisvarauksille on annettu suhteelliset lukuarvot: protonille +1 ja elektronille -1. Neutronilla ei ole sähkövarausta, eli se on nimensä mukaisesti neutraali. Atomissa on yhtä monta elektronia ja protonia, mistä seuraa, että atomi on ulkoisesti sähköisesti varaukseton.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/asv/veto-poisto-png#top&quot; title=&quot;veto-poisto.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/asv/veto-poisto-png:file/photo/6865a9c1293a538388731ff12a82b81fbea5154b/veto-poisto.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Atomin osista protonilla on positiivinen sähkövaraus ja elektronilla negatiivinen. Nämä varaukset ovat voimakkuudeltaan yhtä suuria, mutta vastakkaismerkkisiä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tiivistelmä</title>
<id>https://peda.net/id/4f2e5baeb9d</id>
<updated>2017-05-17T11:15:18+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/1-atomin-rakenne/4-tiivistelm%C3%A4#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;eoppi-summary&quot;&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Atomi rakentuu positiivisesti varautuneesta &lt;/span&gt;ytimestä&lt;span&gt; ja sitä ympäröivästä negatiivisesti varautuneiden &lt;/span&gt;elektronien&lt;span&gt; muodostamasta pilvestä.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; Atomin ydin rakentuu positiivisesti varautuneista &lt;/span&gt;protoneista&lt;span&gt; ja sähköisesti varauksettomista &lt;/span&gt;neutroneista&lt;span&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Sähkövarauksia on kahdenlaisia, positiivisia (+) ja negatiivisia (–). Kun positiivisia ja negatiivisia varauksia on yhtä paljon, ne kumoavat toisensa. Silloin sanotaan, että aine on sähköisesti neutraali.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2019-08-08T16:06:12+03:00</published>
</entry>


</feed>