https://peda.net/id/4f0cbd32b9d 2019-08-08T16:06:12+03:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/id/FGdQ44" target="_blank">e-Oppi -lisenssi</a></div> https://peda.net/id/4f705ca2b9d 2018-12-21T09:02:34+02:00 <p><span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/aluksi/s#top" title="shutterstock_418466911_peda.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/aluksi/s:file/photo/4b549c7f46fc2f2347078eed0486e20768f6b75a/shutterstock_418466911_peda.jpg" alt="" title="Tulivuoren purkauksesta vapautuvaa rikkiä eri olomuodoissa." class="inline" loading="lazy"/></a></span>Joka päivä käsitellään mitä erilaisempia aineita. Niillä on tunnusomaisia ominaisuuksia, kuten ulkonäkö, haju ja maku. Varhainen aineen luokittelu perustui tällaiseen aistinvaraiseen havainnointiin, mutta myöhemmin niitä opittiin luokittelemaan kemiallisten ominaisuuksien perusteella. <br/> <br/> Aistihavaintoihin perustuva luokittelu kertoo jotain kyseisen aineen kemiallisista ominaisuuksista, mutta kemiallisia kokeita tarvitaan, että saadaan varmuus siitä, millaisista rakenneosista aine koostuu ja miten nämä osat sitoutuvat toisiinsa.<br/> <br/> <em>Kuva: Tulivuoren purkautumisesta vapautuvaa rikkiä eri olomuodoissa.</em><br/> <br/> <span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/aluksi/b#top" title="badahos_shutterstock_229261993_peda.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/kemia/mohamed/k7uoc/II/aluksi/b:file/photo/a77566277f51c515ce4aeb6ae78e1e33bfb85133/badahos_shutterstock_229261993_peda.jpg" alt="" title="Puhdas kulta on pehmeää." class="inline" loading="lazy"/></a></span>Arkipäivän aineet ovat vain harvoin täysin puhtaita alkuaineita tai yhdisteitä. Niitä tarvitaan lähinnä laboratoriossa, kun taas useimmat arkipäivän aineet ovat seoksia. Alkuaineita ja yhdisteitä sekoittamalla materiaalien ominaisuuksia voidaan säädellä ja saada niistä paljon käyttökelpoisempia. <br/> <br/> Esimerkiksi puhdas kulta olisi korumetallina liian pehmeää. Se naarmuuntuisi helposti jo keittiövälineillä käsiteltäessä, mutta kuparin kanssa seostettuna korumetallista tulee riittävän kovaa ja kulutusta kestävää.<br/> <br/> <br/> <em>Kuva: Kultaseppä lämmittää kullan juoksevaksi kuumalla liekillä.</em></p> <div class="eoppi-highlight">Kemian osaaminen auttaa ymmärtämään maailmaa ja ympäristöä. Esimerkiksi yllä mainittu kullan ja kuparin seostaminen on edellyttänyt tietoa alkuaineiden ominaisuuksista ja atomin rakenteesta. Tässä luvussa opitaan lisää aineen rakenteesta perehtymällä atomin rakenteeseen ja jaksolliseen järjestelmään.</div> 2019-08-08T16:06:12+03:00