https://peda.net/id/4e28d891b6f 2022-04-08T08:25:30+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/4e291712b6f 2017-01-16T11:52:13+02:00 <h1>Yleisnimet</h1> <p>Yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Pienellä kirjoitetaan periaatteessa kaikki sanat, jotka eivät ole erisnimiä. Seuraavassa on ryhmittäin yleisnimiä, joiden kirjoitusasu näkyy joskus olevan ongelmallista ja jotka kuuluu kirjoittaa pienellä.</p> <p>Erisnimistä johdetut nimet ovat yleisnimiä. Niihin kuuluu myös tyylikausien, poliittisten ym. aatteiden, uskontojen yms. nimiä.</p> <div class="esimerkki"> <p><b>suomalainen, savolaistaminen, runebergiläinen, dragsfjärdiläisyys, kekkosmainen; jugend, biedermeier; leninismi, natsismi, kokoomuslainen, partiolainen; kristinusko, bahaismi, islam, lestadiolaisuus, evankelisluterilaisuus</b></p> </div> <p>Paikannimistä johdetut asukkaannimet ja kansallisuuksien nimet ja niistä käytettävät vastaavat adjektiivit ovat yleisnimiä. Johdokset kirjoitetaan pienellä yhteen, vaikka alkuperäisessä paikannimessä on isoja kirjaimia tai yhdysmerkki.</p> <div class="esimerkki"> <p><b>joutsalainen, kuopiolainen, suomalainen, virolainen, japanilainen, losangelesilainen (&lt; Los Angeles), newyorkilainen (&lt; New York), länsieurooppalainen (&lt; Länsi-Eurooppa), pohjoissatakuntalainen (&lt; Pohjois-Satakunta), mannereurooppalainen (&lt; Manner-Eurooppa)</b></p> </div> <p>Samaan tapaan kirjoitetaan terminomaisiksi vakiintuneet väestöryhmät ja niistä käytettävät vastaavat adjektiivit.</p> <div class="esimerkki"> <p><b>suomenruotsalainen, ruotsinsuomalainen, amerikansuomalainen, australiansuomalainen</b></p> </div> <p><b>(vrt. esim. Venezuelan suomalainen, joka ei ole terminomainen)</b></p> <p>Kielten ja murteiden nimet ovat yleisnimiä.</p> <div class="esimerkki"> <p><b>suomi, suomen kieli, tanska, englanti, espanja, suahili, saame, savo, inarinlappi, amerikansuomi</b></p> </div> <p>Termeiksi vakiintuneet erisnimialkuiset yhdyssanat ovat yleisnimiä.</p> <div class="esimerkki"> <p><b>ranskanleipä, bostonkakku, italiansalaatti, celsiusaste, ruotsinlaiva, grönlanninvalas, labradorinnoutaja, röntgensäde, dieselmoottori, shetlanninponi</b></p> </div> <p>Juhlapäivät ja tunteisiin vetoavat erisnimiltä tuntuvat käsitteet ovat yleisnimiä.</p> <div class="esimerkki"> <p><b>joulu, tapaninpäivä, uusi vuosi, uudenvuodenpäivä, laskiainen, vappu, juhannus, itsenäisyyspäivä; vapaussota, talvisota, nuijasota, suuri Pohjan sota, ensimmäinen maailmansota, lapuanliike; isänmaa, itsenäisyys, olympialaiset, maailmanmestari</b></p> </div> <p>© Timo Nurmi 2004<br/> <br/> <br/> </p> <h1>Erisnimet</h1> <p>Erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Seuraavassa on erilaisia erisnimiryhmiä.</p> <p>Etu- ja sukunimet, lempinimet, nimimerkit sekä lemmikki- ja muiden eläinten kutsumanimet ovat erisnimiä. Nimet voivat olla myös yhdysmerkillisiä nimiä taikka kaksiosaisia tai eri tavoin kirjoitettuja useampiosaisia nimiä.</p> <div class="esimerkki"> <p><b>Päivi, Sampsa, Anna-Liisa, Mailis</b></p> <p><b>Kuusinen, Lehto-Koivusalo</b></p> <p><b>Musti, Ori Orimus</b></p> <p><b>pikku-Laura (etunimi yhdyssanan jälkiosana)</b></p> </div> <p>Paikannimet ovat erisnimiä. Paikannimiä ovat selvät maanosien, maiden, maakuntien yms., kaupunkien ja paikkakuntien sekä kylien nimet, samoin eräiden näitä vähemmän tarkkarajaisten alueiden nimet. Näihin rinnastuvat myös merien, jokien ja järvien sekä nimet, vuorien, lahtien yms. nimet ja asutuskeskusten kaavanimet, kuten kadunnimet ja asuinalueiden nimet, samoin kauppakeskusten nimet. (Ks. erikseen Paikannimet ja kaavanimet.)</p> <div class="esimerkki"> <p><b>Aasia, Kaukoitä, Lähi-itä, Siperia, Ahvenanmaa, Kööpenhamina, Viro, Hollola, Pihlajakoski; Ural, Alpit; Etelämanner, Pohjoisnapa; Atlantti, Tyynimeri, Päijänne, Suomenlahti; Kauppakatu, Ohjelmakaari, Itäkeskus, Hervanta</b></p> </div> <p>Kaksi- tai useampisanaisten paikannimien jälkiosa kirjoitetaan isolla, jos se on erisnimi, muuten pienellä.</p> <div class="esimerkki"> <p><b>Iso Suolajärvi, Latinalainen Amerikka, Ranskan Guayana, Läntinen Sierra Madre</b></p> <p><b>Pohjoinen jäämeri, Iso suola-aavikko, Iso Victorian aavikko, Livingstonen putoukset, Joonian saaret, Babuyanin kanaali, Barat Dajan saaret</b></p> </div> <p>Jäämeri isolla alkukirjaimella kirjoitettuna tarkoittaa kielessämme Pohjoista jäämerta.</p> <p>Yhdysmerkillisten paikannimien oikeinkirjoituksessa on kaksi tapaa. Alkuosa kirjoitetaan isolla, jos kokonaisuus tarkoittaa erikokoista aluetta kuin jälkiosa yksin. Alue ei ole välttämättä tarkkarajainen:</p> <div class="esimerkki"> <p><b>Etelä-Suomi</b> (eteläinen osa Suomea)</p> <p><b>Koillis-Lappi</b> (Lapin koillisosa)</p> <p><b>Sydän-Häme</b> (keskiosa Hämettä)</p> <p><b>Suur-Jämsä</b> (isompi alue kuin nyk. Jämsä)</p> <p><b>Manner-Eurooppa</b> (sulkee pois Euroopan saaret)</p> </div> <p>Jos yhdyssanan alkuosa luonnehtii jälkiosaa ja jos koko yhdyssana pääasiallisesti tarkoittaa samaa aluetta kuin jälkiosa yksin, alkuosa kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:</p> <div class="esimerkki"> <p><b>nyky-Puola, natsi-Saksa, lama-Suomi, matkailu-Ahvenanmaa, loma-Suomi</b></p> </div> <p>Tämänkaltaiset ilmaukset ovat yleensä nuoria ja tilapäisiä ilmauksia. Joskus tarkoite vaihtelee:</p> <div class="esimerkki"> <p>Järvi-Suomi ’se osa Suomea, jossa on paljon järviä’ (ehkä keskisen ja itäisen Suomen alue)</p> <p>järvi-Suomi ’lukuisia järviä käsittävä koko Suomen alue’</p> </div> <p>Nimissä Kaukoitä ja Lähi-itä jälkiosa itä kirjoitetaan pienellä, koska se on yleisnimi.</p> <p>Nimettyjen taivaankappaleiden ja tähdistöjen nimet ovat erisnimiä.</p> <div class="esimerkki"> <p>Maa, Kuu Merkurius, Venus, Jupiter; Otava, Kassiopeia</p> </div> <p>Tietyt, erityisesti nimetyt rakennukset ovat erisnimiä. Yleisluonteiset rakennukset ovat pienellä kirjoitettavia yleisnimiä.</p> <div class="esimerkki"> <p>Kävimme syömässä Näsinneulassa.</p> <p>Presidentti Bush piti puheen Valkoisessa talossa.</p> <p>Kävimme Suomen Kansallismuseossa, joka on Ateneumia vastapäätä.</p> <p>Tapasimme ensi kerran Eduskuntatalon portailla Helsingissä.</p> <p>Tapasimme Tallinnassa Raatihuoneen edessä olevalla aukiolla.</p> <p>Oletko käynyt Olympiastadionin tornissa?</p> <p>Vrt.</p> <p>Ruotsin uusrenessanssin tyylinen kansallismuseo on National Museum.</p> <p>Monien maiden eduskuntatalot ovat suuria rakennuksia.</p> <p>Vanhojen kaupunkien hallinnollisia keskuksia olivat raatihuoneet.</p> <p>Tukholman stadion on pienempi kuin Helsingin stadion, Olympiastadion.</p> </div> <p>Erisnimiä ovat erilaisten koti- ja ulkomaisten tavaroiden ym. merkkinimet, kuten autojen yms. tuotteiden nimet:</p> <div class="esimerkki"> <p><b>Tupla, Mäntysuopa, Elovena, Sisu, Toyota, Canon, Marlboro, Rexona, Persil</b></p> </div> <p>Taideteosten, lehtien, kirjojen, sävellysten, musiikkikappaleiden, tv- ja radio-ohjelmien, elokuvien, teatteriesitysten, yleisötapahtumien yms. nimet ovat erisnimiä. Moniosaisissa usein vain nimen ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, mutta poikkeavia kirjoitusasuja on ja ne kannattaa tarkistaa esim. nimen käyttäjien omista tiedoista.</p> <div class="esimerkki"> <p><b>Venus, Kolmen sepän patsas, Mona Lisa</b></p> <p><b>Helsingin Sanomat</b></p> <p><b>Seitsemän veljestä, Uusi suomen kielen sanakirja</b></p> <p><b>Raamattu, Vanha testamentti (ks. myös osiota Yleisnimi vai erisnimi)</b></p> <p><b>Viimeiset kiusaukset, Hair</b></p> <p><b>Uutiset ja sää, Luontoilta</b></p> <p><b>Salatut elämät</b></p> <p><b>Hamlet, Kellopeliappelsiini</b></p> <p><b>Helsingin juhlaviikot</b></p> </div> <p>Musiikkiyhtyeiden, orkestereiden, kuorojen, yms. nimet ovat usein moniosaisia, ja niiden ensimmäisten osien alkukirjaimet kirjoitetaan yleensä isolla ja muut osat vaihtelevasti, esimerkiksi kuten ne itse kirjoittavat tai ovat kirjoittaneet tai kuten tapa on vakiintunut. Vieraskieliset kirjoitetaan alkuperäisessä asussaan, paitsi jos niistä on käytössä suomenkielinen muoto.</p> <div class="esimerkki"> <p><b>Kipparikvartetti, Aikakone, Jyväskylä Sinfonia, Seminaarinmäen mieslaulajat, Trio Niskalaukaus, The Beatles, Wienin filharmonikot (saks. Wiener Philharmoniker)</b></p> </div> <div class="esimerkki"> <p>Järjestöjen, seurojen ja yhdistysten nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Ensimmäisen osan jälkeiset osat kirjoitetaan, niin kuin ne itse ovat tavanneet tai tottuneet kirjoittamaan. Jos nimeä oikeaa kirjoitusasua ei tiedä, sitä voi kysyä järjestöltä tms. itseltään tai etsiä tietoa puhelinluettelosta tai Internetistä. Kohteliaisuussyyt voivat joskus puoltaa nimen kaikkien osien isolla kirjoittamista</p> </div> <div class="esimerkki"> <p><b>Sotainvalidien Veljesliitto</b></p> <p><b>Äidinkielen opettajain liitto</b></p> <p><b>Turun Palloseura</b></p> <p><b>Suomi–Viro-seura ry.</b></p> <p><b>Suomi–Amerikka Yhdistysten Liitto ry</b></p> <p><b>Lotta Svärd -järjestö</b></p> <p><b>Suomen Lions-Liitto ry</b></p> </div> <p><b>Järjestön jäsenyydestä kertovat ilmaukset kirjoitetaan kuitenkin pienellä</b></p> <div class="esimerkki"> <p><b>Vappuna jämsäläiset leijonat järjestävät kevättempauksen.</b></p> <p><b>Suomessa rotareja on lähes 12 000.</b></p> </div> <p>Puolueiden viralliset nimet ovat erisnimiä, ja ne kirjoitetaan siihen asuun kuin ne on rekisteröity, yleensä nimen kaikki osat isoin alkukirjaimin:</p> <div class="esimerkki"> <p><b>Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta, Suomen Sosialidemokraattinen (huom. vain yksi a: Sosiali-) Puolue, Suomen Kristillisdemokraatit, Svenska folkpartiet, Vihreä liitto (huom. pienikirjaimiset jälkiosat)</b></p> </div> <p>Tavallisessa arkipäivän tekstissä käytetään lyhyempiasuisia muotoja ja alkukirjain on pieni:</p> <div class="esimerkki"> <p><b>kokoomus, keskusta, sosiaalidemokraattinen puolue (huom. kaksi a:ta: sosiaali-), sosiaalidemokraatit, ruotsalaiset, kristillisdemokraatit, vihreät</b></p> </div> <p>Liikeyritysten nimien kirjoitusasussa on kaikkineen runsaasti kirjavuutta, eikä vakiintuneita oikeinkirjoitussääntöjä muutoinkaan noudateta varsinkaan liikkeiden mainosteksteissä, joissa käytetään vaihtelevasti isoja ja pieniä alku- ja muita kirjaimia. Jotkin liikeyritykset kirjoittavat logoissaan nimensä pienellä alkukirjaimella, ja kirjasinten pistekokokin vaihtelee samassa sanassa. Yleiskielessä liikeyritysten nimien alkukirjain kuuluu kirjoittaa isolla.</p> <div class="esimerkki"> <p><b>hetimonex – parasta kopiopalvelua</b></p> <p><b>mediapuhelin</b></p> <p><b>etujätti</b></p> </div> <div class="esimerkki"> <p><b>Tarra Paita Oy</b></p> <p><b>AaltoAlvari</b></p> <p><b>Tekniikka&amp;Talous</b></p> <p><b>Helsingin Siistix</b></p> </div> <p>Julkishallinnon sekä valtion liikelaitosten nimet ovat erisnimiä tai yleisnimiä, ja niissä alkukirjain kirjoitetaan isolla tai pienellä. Näistä ks. osiota Julkishallinnon nimet.</p> <p>© Timo Nurmi 2004</p> 2022-04-08T08:25:30+03:00