<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/533/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Kiinan historia</title>
<id>https://peda.net/id/4de6cc981a6</id>
<updated>2019-01-17T16:43:50+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/4de6cc981a6:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/ilmari.korhonen/hmkk/kiinan-historia#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kiinan historia</title>
<id>https://peda.net/id/79951eda1a6</id>
<updated>2019-01-17T16:45:04+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/ilmari.korhonen/hmkk/kiinan-historia/kiinan-historia#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Kiinan historia&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Maanviljely alkoi Kiinassa noin 7000 eaa. &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- 2000-luvulla syntynyttä ns. Keltaisenjoen kulttuuria pidetään yhtenä neljästä ensimmäisestä korkeakulttuurista (muut Egypti, Mesopotamia ja Indus-joen kulttuuri) &amp;gt; Kaupungistuminen, hiearkinen yhteiskunta, kirjoitustaito, metallit &amp;gt; feodaalinen yhteiskunta, keskusvallan ja lääninherrojen valtataisteluita &amp;gt; Yhtenäisen valtion ja hajanaisuuden kaudet vuorottelevaa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Uskonnollinen elämä aina sulauttanut eri vaikutteita: kansanuskonto, kungfutselaisuus, taolaisuus ja buddhalaisuus&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Historian jakaminen hallitsijasukujen eli dynastioiden mukaan:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Xin 2100-1600 eaa. &amp;gt; Olemassaolo epävarmaa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Shang 1766-1066 eaa. &amp;gt; Hallitsi Pohjois-Kiinaa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Zhou 1066-221 eaa. &amp;gt; Erityisesti loppuosa hajaannukseen aikaa, kungfutselaisuus ja taolaisuus syntyvät 500- ja 400-luvuilla &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Qin 221-206 eaa. &amp;gt; Yhdisti koko Kiinan yhdeksi valtakunnaksi ensimmäisen kerran &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Han 206 eea -220 jaa. &amp;gt; Silkkitien synty, roomalaisia Kiinassa, buddhalaisuus leviää Kiinaan &amp;gt; Uusi hajaannus 200-luvulta 600-luvulle &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Tang 618 – 907 &amp;gt; Silkkitien kultakausi &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Song 960-1271 &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Mongolivalta 1271-1368 &amp;gt; Omaksuvat kiinalaisen hallintotavan, mutta ottavat vaikutteita muualta&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Ming 1368-1644 &amp;gt; kiinalaisen merenkulun kausi 1400-luvulla, eurooppalaiset saapuvat 1500-luvun alussa &amp;gt; Macao Portugalille &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Mantsuvalta eli Qing-dynastia 1644-1911 &amp;gt; Omaksuvat kiinalaisen hallintotavan &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; &lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Modernin Kiinan historia&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- 1800-luvulla länsimaiden vaikutusvalta alkaa kasvaa &amp;gt; Oopiumisodat Iso-Britanniaa vastaan 1800-luvun alkupuolella &amp;gt; Hong Kong Kiinalle&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- 1800-luvulla länsimaat ja Japani alistavat Kiinan taloudellisesti ja poliittisesti (länsimaisen teknologian torjuminen heikensi Kiinan mahdollisuuksia puolustautua)&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Boksarikapina 1899-1902 yritys häätää ulkomaalaiset &amp;gt; monikansalliset joukot miehittävät Pekingin ja Kiina jaetaan etupiireihin&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Keisarikunnan loppu 1912 &amp;gt; Kiinan tasavalta, Kuomintang puolue hallitsee &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Ensimmäinen sisällissota 1927-1936 kommunistien ja Kuomintangin välillä &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Sota Japania vastaan 1937-1945&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Toinen sisällissota 1945-1949 päättyy kommunistien voittoon &amp;gt; Kansantasavalta 1949-&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Kuomintangin johtama Kiinan tasavalta jatkaa olemassa oloaan Taiwanin saarella ja säilyttää maan paikan YK:ssa vuoteen 1971&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Mao Zedong Kiinan diktaattorina 1949-1976 &amp;gt; Maolaisuus = hänen oppeihinsa perustuva kommunismin suuntaus, joka korosti maaseudun väestön roolia vallankumouksessa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- ’Suuri harppaus’ 1950-luvulla = yritys teollistaa Kiina kerralla &amp;gt; Nälänhätä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Kulttuurivallankumous 1966-1969 &amp;gt; Nuoriso kiihotettiin hyökkäämään ’vanhaa kulttuuria’ vastaan tarkoituksena uudentaa vallankumous &amp;gt; Maa ajautuu kaaokseen (Kyse oli Maon keinosta raivata kilpailijat tieltään puolueessa ja muualta yhteiskunnasta&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Ulkopolitiikka: &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;• Tiibetin valtaus 1950&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;• Osallistuminen Korean sotaan 1950-1953&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;• Vihollisuuksia Taiwanin ja Intian kanssa (1970-luvulle) &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;• Välirikko Neuvostoliiton kanssa 1960-luvun alussa &amp;gt; rajakahakoita 1969&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;• Oma ydinase 1964&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;• Lähentyminen Yhdysvaltain kanssa 1970-luvulla&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Nykyaikainen Kiina&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Maon kuoleman (1976) jälkeen aloitetaan talousuudistukset &amp;gt; Yksityinen yritystoiminta ja ulkomaisten yritysten toiminta sallitaan (halpa työvoima houkuttelemana) &amp;gt; Valtio piti edelleen omistuksensa vanhoissa valtionyhtiöissä ja pystyy länsimaita enemmän puuttumaan talouspolitiikkaan&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Talous kasvanut erittäin nopeasti 1980-luvun lopulta lähtien &amp;gt; Myös kansalaisten elintaso noussut, mutta varallisuuserot väestöryhmien ja alueiden välillä suuret&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Kommunistinen puolue säilyttänyt yksivaltansa, vaikkakin kommunismi pitkälti muodollinen ideologia &amp;gt; Maan säilyminen ’kommunistisena’ antaa kommunistipuolueelle oikeuden valtaan&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Toisaalta Kiinassa ei ole minkäänlaisia demokraattisia perinteitä ja perinteisesti yhteisöä pidetään yksilöä tärkeämpänä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- 1989 opiskelijamielenosoitukset tukahdutetaan verisesti, maassa edelleenkin vankileirejä poliittisille vangeille, internetiä sensuroidaan&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Länsimaiset vaikutteet kulttuurissa ja yhteiskunnassa kuitenkin suuria&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Nykyinen ulkopolitiikka pyrkii ensisijaisesti taloudellisten etujen turvaamiseen, esim. raaka-aineiden saanti, korostaa vakautta konfliktien sijaan &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Kiistat Etelä-Kiinan meren hallinnasta&lt;/b&gt;</content>
<published>2019-01-17T16:45:04+02:00</published>
</entry>


</feed>