Hyviä vastauksia/12.5. tehtävät

2020-05-13T16:07:34+03:00

Viime oppitunnilla piti tarkastella esimerkkikirjoitelmia A, B ja C. Tässä ydinasioita, joita vastaukissa oli hyvä olla:

Tarkastele esimerkkikirjoitelmaa A ja vastaa kysymyksiin:
Täyttääkö tehtävä tehtävänannon? Miksi/Miksi ei?

Teksti täyttää tehtävänannon erinomaisesti. Kaikkiin tehtävänannon kysymyksiin on vastattu. Vastauksissa on myös persoonallista otetta.

Välittyykö kirjoitelmassa viesti selkeästi? Miksi/Miksi ei?

Teksti on hyvin helppolukuista. Se on myös sujuvaa: kappalejako ja sidosteisuus toimivat hyvin. Sanavalinnat ovat melko täsmällisiä.

Näyttääkö kirjoittaja suomenkielen monipuolista osaamista? Miksi/Miksi ei?

Suomen monipuolista osaamista näytetään hyvin: Sanasto melko monipuolista. Kirjoittaja käyttää vaihtelevia lause- ja virkerakenteita. Päätösvirke kytkeytyy luontevasti otsikkoon.
Sidosteisuus näkyy tässäkin hienosti, kun lopetuksessa ei kuitenkaan toisteta otsikkoa täysin, vaan rakennetaan tekstin alusta loppuun kuvio ”näin teet...” – ”saavutat päämäärän”.

Miten kirjoitelmassa käsitellään ystävyyttä? Miten se voi vaikuttaa kirjoitelman saamaan pistemäärään?

Teksti liikkuu melko konkreettisella ihmissuhteiden tasolla, ja se on tekstin suurin ongelma. Siellä täällä pohditaan ystävyyttä kuitenkin abstraktimmin.

Kun vertaat kirjoitelmaa A kaikkiin arivoinkriteereihin, onko kirjoitelma A erittäin hyvä, hyvä, melko hyvä, tyydyttävä, välttävä vai heikko vastaus?

A on hyvä vastaus.

Tarkastele esimerkkikirjoitelmaa B ja vastaa kysymyksiin:
Tekstissä on punainen lanka. Punainen lanka tarkoittaa sitä, että teksti on yhtenäinen. Sanat, lauseet, virkkeet ja kappaleet ovat yhteydessä toisiinsa ja näin muodostuu teksti, joka pysyy koossa. Moni kirjoitti ystävyydestä kaikenlaista, mitä tuli mieleen ja vaarana oli, että kirjoitelmasta tuli luettelo. Teksti B välttää tämän ongelman, pysyy koko ajan asiassa ja rakentaa tekstin, jossa punainen lanka pitää ajatusta koossa.

Miten kirjoitelmassa muuttuu ystävyyden käsittely kirjoitelman edetessä?

Kuten edellä totesin, kirjoittajan perspektiivi ystävyysaiheeseen muuttuu teks- tin edetessä. Konkreettisesti näitä muutoksia voi seurata persoonamuotojen vaihtelua tarkkaamalla. Kirjoittaja vaihtelee esimerkikis persoonamuotoa tekstin edetessä, mikä tuo tekstiin vaihtelua. Aluksi ystävyyttä käsitellään hyvin omakohtaisesti, mutta tekstin lopussa ystävää ja ystävyyttä tarkastellaan taas yleiseltä kannalta, geneerisesti (Ystävä pitää hyväksyä sellaisenaan kuin hän on [ - - -].) Viimeisen kappaleen aloituksessa suomalaista yksinäisyyttä katsellaan ikään kuin ulkopuolisin silmin, mutta sitten taas yleisesti.

Millainen rakenne on kirjoitelmassa B?

Rakenne on tehty hienosti. Persoonamuoto vaihtelee hieman sen mukaan, mistä näkökulmasta ystävyydestä puhutaan. Alussa ystävyydestä puhutaan omasta näkökulmasta ja lopussa yleisesti. Tekstissä B sisältö ja rakenne toimivat hyvin yhdessä, mikä on hyvin taidokasta

Näyttääkö kirjoittaja suomenkielen monipuolista osaamista? Miksi/Miksi ei?

Tekstin rakenteet ovat erittäin monipuolisia. Myös erilaisten passiivirakenteiden käyttö on hienoa. Sanavaraston on melko hyvää.

Kun vertaat kirjoitelmaa B kaikkiin arivoinkriteereihin, onko kirjoitelma B erittäin hyvä, hyvä, melko hyvä, tyydyttävä, välttävä vai heikko vastaus?

Vastaus on erittäin hyvä.

Tarkastele esimerkkikirjoitelmaa C ja vastaa kysymyksiin:
Miten kirjoitelmassa C hyödynnetään aineistoa?

Kirjoittaja C hyödyntää aineistoa ja sitä koskevaa tietoa tehtävänanon mukai- sesti. Hän käyttää apunaan kaikkea teoksista annettua tietoa. Täydellisen viittauksen jälkeen kirjoitelmassa viitataan aineistoon joka kerta eri tavalla, mikä on erinomaista.

Kerro esimerkkejä, miten kirjoitelmassa viitataan aineistoon:

Aineistoon viitataan teosten nimeilä, niiden materiaalilla, tekniikalla ja valmistutumisvuodella. Tämä tuottaa tekstiin yhtenäisyyttä, kun sama sana ei toistu.

Täyttyykö kirjoitelmassa tehtävänanto?

Tekstin C kirjoittaja noudattaa erinoamisesti tehtävänannon ohjeita ja vinkkejä. Hän pohtii jokaisen kuvan kohdalla sitä, millaisia tunteita se hänessä itsessään herättää. Hän siis tekee juuri niin kuin pyydetään. Käsittely on myös persoonallista.

Mikä on viimeisen kappaleen tarkoitus tekstissä?

Viimeinen kappale kokoaa yhteen koko tekstin. Se ei kuitenkaan vain toista jo sanottua, vaan tiiviistää edeltävien kappaleiden analyysit ja tulkinnat.

Kun vertaat kirjoitelmaa C kaikkiin arivoinkriteereihin, onko kirjoitelma C erittäin hyvä, hyvä, melko hyvä, tyydyttävä, välttävä vai heikko vastaus?

Vastaus on erittäin hyvä.

Kysymys tehtävänannoista.
Vertaa tehtävänantoja. Millaisia ajatuksia tehtävänannot herättävät? Onko tehtävänannoissa eroa? Kumpaan tehtävään vastaisit mieluummin? Onko jompikumpi tehtävänannoista sinun mielestäsi helpompi? Yritä myös perustella vastauksesi.
Oli kiva lukea teidän pohdintojanne tehtävänannoista. On totta, että jos tehtävänannossa pyydetään tekemään kuva-avalyysiä, tehtävään ei voi vastata, ellei tunne kuvataidetta melko hyvin. Ystävyysaiheeseen kirjoitelmaan voi vastata kuka vaan.
Toisaalta aineistotehtävässä voi olla helpompi näyttää osaamistaan. "Helppo" aihe - kuten ystävyydestä kirjoittaminen - tuottaa helposti kirjoitelmia, joissa ei käytetä monipuolisesti sanoja ja rakenteita. Niissä pitää myös itse muistaa nostaa käsittely niin, ettei puhu vain konkreettisista asioista.

Hyviä vastauksia viime oppitunnilta

Hyviä vastauksia/12.5. tehtävät