<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Keskiaika Pohjolassa</title>
<id>https://peda.net/id/4c346064076</id>
<updated>2024-05-01T06:10:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/4c346064076:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/halssilankoulu/oppiminen/oppiaineet/historia/ritari-6-kappalesanastot/keskiaika-pohjolassa#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Keskiaika Pohjolassa -sanasto</title>
<id>https://peda.net/id/56d0468a076</id>
<updated>2024-05-01T06:24:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/halssilankoulu/oppiminen/oppiaineet/historia/ritari-6-kappalesanastot/keskiaika-pohjolassa/keskiaika-pohjolassa-sanasto#top" />
<content type="html">&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;viikinki&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Nykyisen Ruotsin, Tanskan ja Norjan alueella 700–1000-luvuilla eläneistä ihmisistä käytetty nimitys.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;siirtokunta&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Oman kotimaan ulkopuolelle perustettu kylä tai kaupunki.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;riimukivi&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Riimut ovat viikinkien kirjoitusta. Riimuja hakattiin riimukiviin, joita pystyttiin kuolleiden viikinkien muistoksi.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;käräjät&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Eräänlainen kokoontuminen tai neuvottelu. Suomessa on kokoonnuttu käräjille vuosisatojen ajan neuvottelemaan ja tekemään päätöksiä yhteisölle tärkeistä asioista.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;peijaiset&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Vanha suomalainen juhla, joka järjestettiin esimerkiksi karhun kaatamisen kunniaksi. Peijaisissa lepyteltiin kaadetun eläimen henkeä, jotta saalista saataisiin jatkossakin.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;saamelaiset&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä elävä alkuperäiskansa. Saamelaisia on elänyt Pohjolassa jo ennen keskiaikaa.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;muinaisusko&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Muinaisuskonnot olivat niin kutsuttuja luonnonuskontoja, joissa uskotaan luonnonjumaliin kuten metsän-, puun- ja vedenhenkiin ja palvotaan niitä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;Itämaa&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Nimitys, jota ruotsalaiset käyttivät nykyisen Suomen alueesta keskiajalla.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;piispa&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Kristillisen kirkon korkea-arvoinen pappi, joka johtaa tuomiokirkkoa.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;kerjäläisveli&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Kerjäläisveljet olivat munkkeja, jotka olivat luopuneet omaisuudestaan ja olivat ryhtyneet munkiksi. Esimerkiksi dominikaanit ja fransiskaanit olivat kerjäläisveljiä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;Hansa-liitto&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Saksalaisten ja pohjoiseurooppalaisten kaupunkien liitto, joka hallitsi Itämeren alueen kauppaa 1200–1400-luvulla.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;savupirtti&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Pieni, yleensä köyhien ihmisten asumus entisajan Suomessa. Savupirtissä ei ollut savupiippua vaan savuaukot, joista savu pääsi ulos.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;riihi&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Entisajan maaseudulla yleinen rakennus, jota käytettiin viljan puimiseen ja kuivaamiseen.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;sarkajako&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Ennen isojakoa nykyisen Suomen maaseudulla käytössä ollut järjestelmä, jossa viljelysmaa oli jaettu kapeisiin sarkoihin. Pellot olivat yhteisiä ja niitä viljeltiin yhteistoiminnassa. Jokainen omisti yhteisistä pelloista omat siivunsa eli sarkansa.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;kaskiviljely&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Kaskiviljelyssä peltomaa raivattiin metsään ja lannoitettiin polttamalla sillä kohtaa kasvaneet puut tuhkaksi. Tuhka ravitsi kasvavaa viljaa ja tarjosi muutamiksi vuosiksi runsaan sadon.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;sana&quot;&gt;katedraalikoulu&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;div class=&quot;selitys&quot;&gt;Keskiajalla tuomiokirkon yhteydessä sijainnut koulu, jossa koulutettiin muun muassa pappeja.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;</content>
<published>2024-05-01T06:24:37+03:00</published>
</entry>


</feed>