Perhe Pekkanen

2022-10-13T10:46:06+03:00

PERHEPROJEKTI

Äiti Marja. 45v. Käynyt lukion ja yliopistossa opiskellut lääketieteen maisteriksi. Työskentelee töitä Helsingin yliopistollisessa sairaalassa, tulot ovat keskimäärin 6725 €/kk. Mielenkiinnon kohteita ovat urheilu ja ruoanlaitto. Äiti asuu lasten kanssa Helsingissä Viikissä, rivitalossa. Talo on kaksikerroksinen ja valkoinen.

Äiti on aina ollut kova opiskelemaan ja lääketiede on kiinnostanut häntä jo lapsesta asti. Nuoruudessa, kun muut olivat bilettämässä, niin Marja oli kirjastossa tai kotona opiskelemassa ja panostamassa koulunkäyntiin, sekä arvosanoihin. Marjalle oma hyvinvointi ja terveys on ollut myös todella tärkeä asia ja on vieläkin. Marja on kova tekemään töitä ja lapsien syntymän jälkeen heistä huolehtiminen on hänelle tärkeintä maailmassa.

Isä - 50 v Mikko - opiskellut merkonomiksi ja nykyään insinööri. Tulot ovat keskimäärin noin 4 700 euroa kuukaudessa. Mikko asuu yksin Vantaalla Kivistössä kerrostalossa ja hänellä on käärme, jonka nimi on Viski. Lapset käyvät joka viikonloppu isän luona Kivistössä. Mikko Tykkää urheilla ja katsoa jääkiekkoa. Hän harrastaa salilla käymistä ja lenkkeilyä. Kerrostalo oli 8-kerroksinen ja asunto oli kaksio. Isä on muuttanut vuonna 2010 Kivistöön eron jälkeen.

Lapsi (eskari) Nooa - poika 6 v. Juuri päiväkodin käynyt ja nyt siirtynyt saman päiväkodin eskariin. Poika tykkää jalkapallosta ja pelaa usein ulkona kavereiden kanssa jalkapalloa. Nooa on ollut aina todella vilkas, mutta samalla muut huomioiva lapsi. Nooa on usein hyväntuulinen ja tykkää tehdä perheen kanssa asioita. Lapsella on päiväkodissa ilmennyt erityisen tuen tarve ja tämän vuoksi saa eskarissa keskittymistä auttavia asioita. Asuu äidin luona Helsingissä ja on viikonloput isällä Vantaalla. Kulkee välimatkan bussilla/junalla.

Nooa käy eskaria, joten häntä koskee perusopetuslaki. Esiopetus tukee Nooan kasvua ja antaa tarpeellisia tietoja ja taitoja peruskoulua ja tulevaisuutta varten. Lain mukaan esiopetuksen järjestäminen on velvollisuus esikouluikäisille lapsille.

Lapsi- tyttö Nella 17 v Käynyt ala- ja yläasteen, tällä hetkellä opiskelee merkonomiksi ammattikoulussa. Nella käy ammattikoulua, sillä hän on oppivelvollinen. Hän tykkää olla kotona omassa rauhassa ja hän harrastaa ratsastusta kolme kertaa viikossa. Nella asuu vain äidin luona ja halutessaan käy isin luona, yleensä viikonloppuisin. Nellalla on aikaistettu ajokortti, joten hän kulkee autolla.

Nellan harrastusta tukee nuorisolaki, sillä nuorisolain tavoitteena on tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Harrastuksen tukeminen parantaa nuorten elinoloja ja edistää nuorten yhteisöllisyyttä.

Nella suhtautuu uusiin asioihin negatiivisesti, mikä aiheuttaa yleensä haasteita. Nella tykkää olla yksin omassa rauhassa ja ei ole luonteeltaan kovin sosiaalinen. Suurimman osan ajasta Nella makaa omassa huoneessa ja hän ei kaipaa sosiaalisia kontakteja. Häntä on kiusattu ala-asteella 3 vuoden ajan, joten Nella on itsestään hyvin epävarma. Nykypäivänä Nella on hyvin yksinäinen ja alakuloinen, mutta onnistuu peittelemään omaa oloaan hyvin.

Nella on aina ollut tunnollinen ja lahjakas koulussa. Päättökoulun keskiarvo hänellä oli 9.4. Nellan vapaa-aika kului opiskelun ja harrastuksen parissa, joten isän näkeminen on jäänyt vähemmälle. Nella käy joka toinen viikonloppu isän luona, muuten hän asuu äidin luona. Isä on etääntynyt Nellaan muuttamisen myötä eikä hirveästi pidä yhteyttä häneen. Viikonloppuisin Nella ja isä tykkäävät käydä yhdessä syömässä ja käydä keilaamassa, näin he yrittävät luoda isä tytär suhdetta paremmaksi.

Nella käy kerran viikossa juttelemassa koulun terveydenhoitajan kanssa, mutta viimeisimpiä tapaamisia Nella on perunut ja osiin hän on jättänyt tulematta ilman mitään ilmoitusta. Koulun terveydenhoitaja on ollut yhteydessä Nellaan ja aikoo seuraavaksi olla yhteydessä Nellan vanhempiin koska on huolestunut Nellan tilanteesta.

Mitä lapsen/nuoren ongelmat ovat ja miten ne näkyvät lapsen/perheen arjessa?

Nooa 6 v

Nooan keskittymisvaikeus todettiin 2021 vuonna ja tämän jälkeen perheessä alkoi syntyä lisää haasteita. Päiväkodin henkilökunta kertoi perheelle huomioivansa Nooan käytöksen muuttuneen ja tämän vuoksi lisätutkimuksien jälkeen Nooa sai ADHD diagnoosin.

Perheessä Nooa asettaa lisähaastetta koko perheelle. Nooa tarvitsee erityisen paljon perään seuraamista, ohjaamista, kasvatusta ja tukea koko perheeltä läpi eri ikäkausien ja elämänvaiheiden.

Perheen tuki on erityisen tärkeää lapsen arjesta selviytymisen ja jaksamisen kannalta. Vanhemmat ja perheenjäsenet auttavat Nooaa mm. Tukemalla hänen itsetuntoansa, osoittamalla kiintymystä, tunteiden käsittelyn auttamisessa/huomioimisessa ja tukemalla lasta myös, luomalla hänelle turvallisen ja luotettavan ympäristön.

Nooalla on keskittymisvaikeuksia ja tämän vuoksi Nooalla on erityisen tuen tarve päiväkodissa. Perheen arjessa tämä näkyy siinä, että lapsen perään täytyy katsoa enemmän ja hänelle täytyy antaa erityisesti aikaa tehdä asioita, jotta hän pystyy keskittyä paremmin. Hänellä on esikoulussa erityisen tuen tarve.

Päiväkodissa/Esikoulussa Nooan erityistuen tarve näkyy, niin että Nooalla on ohjaaja aina vierellä auttamassa erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa. Nooan keskittymisvaikeudet huomaa erityisesti ohjeiden kuuntelemisen ja niiden mukaan toimimisen taidoissa. Nooa on saanut myös käyttöönsä henkilökohtaisen aktiivityynyn.

Mistä apuvälineitä on mahdollista saada? Mitä apuvälineitä perhe tarvitsee?

Apuvälineitä on mahdollista saada apuvälinelainaamosta. Nooa tarvitsee apuvälineitä keskittymisen kehittämiseen ja näihin apuvälineisiin kuuluu mm. Aktiivityyny ja stressilelu esimerkiksi fidget spinner tai pop-it lelu. Claudia tarvitsee päivittäisessä käytössä pyörätuolia liikkumisen tukena sekä kommunikaatiokansiota ja kuvakortteja kommunikoinnin apuna.

Pop-it lelu: Fidget spinner:

Kommunikaatiokansio:

Auttaa lasta kommunikoimaan ja mahdollistaa sen, että lapsi tulee kuulluksi. Lapsi pystyy osoittamaan esim. Sormella tarkoittamaansa asiaa tai kuvaa. Kansio sisältää muun muassa yleisimpiä verbejä, adjektiiveja, sanontoja ja lausahduksia.

Claudia seisoo seisomatelineen avulla, liikkuu muutoin pyörätuolilla.

Mitä erilaisia palveluja ja taloudellisia tukia perhe voi saada tukeakseen Nooa?

Nooan tukemiseen perhe saa erilaisia palveluita, kuten ADHD-liitolta, puhelinneuvontaa, sopeutumisvalmennuskursseja, sekä koulutuksia ja tuettuja lomia yhdessä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa.

Nooan perhe saa Kelalta vammaistukea.

Mitä/millaista apua ja tukea lapsi/nuori tarvitsee ja mitä saa?

Nooa saa erityistä tukea eskarissa. Hänellä on oma ohjaaja avustamassa ja ohjaamassa vieressä. Nooa tarvitsee tukea ja apua keskittymisen kanssa. Eskarissa Nooalle järjestetään enemmän aikaa asioiden tekemiseen ja oppimiseen. Työntekijät kohdistavat lisää tarkkaavaisuutta Nooaan. Työntekijöiltä se vaatii ammattitaitoa, läsnäoloa, ymmärrystä, joustavuutta ja kärsivällisyyttä.

Miten lähihoitaja koulussa, harrastustoiminnassa tai tms. lapsen ympäristössä auttaa ongelmissa?

Lähihoitaja voi kertoa perheille erilaisista palveluista ja tuesta, jota on mahdollista saada erityistukea tarvitsevan lapsen kanssa.

Harrastuksissa lähihoitaja voi auttaa ja tukea lasta tutustumaan/sopeutumaan eri harrastus mahdollisuuksiin ja pääsemään harrastukseen mukaan. Koulussa hän voi ohjata, tukea ja avustaa lasta esim. Tehdä tehtäviä yhdessä hänen kanssaan.

Lähihoitaja voi esikoulussa avustaa Nooaa apuvälineien saamisessa ja niiden käyttämisessä.

Äiti ja Isä erosivat Nellan ollessa 5-vuotias. He erosivat koska isälle muodostui alkava alkoholiongelma. Isä hakeutui eron jälkeen hoitoon, koska halusi tehdä sen Nellan vuoksi. Isä vietti hoidossa 1,5 vuotta. Hoidot sujuivat hyvin eikä Mikko retkahtanut kertaakaan. Hoitojen jälkeen Mikko muutti Kivistöön lähelle äitiä ja lapsia, koska halusi pysyä perhettä lähellä. Perheen äiti oli mielissään siitä, että Mikko hakeutui hoitoon ja oli selkeästi muuttunut. Mikko alkoi hoidon aikana urheilemaan paljon, ja siitä tuli hänelle tärkeä osa arkea.

Perheen molemmilla vanhemmilla on lapsien elatusoikeus, joka on määrätty lakiin. Vaikka perheen isä tai äiti ei olisi tekemisissä lapsiin täytyisi hänen maksaa elatusmaksuja.

Äiti tapaa sairaalassa uuden miehen Sepon, jolla on cp vammainen lapsi Claudia. Hän on 10-vuotias ja hänellä on kehittynyt cp-vamma sikiöaikana. Claudia tarvitsee erityistä tukea ja kuntoutusta läpielämän: hänellä on motorisia häiriöitä, mikä ilmenee liikkumisen vaikeutena. Lisäksi Claudialla on vaikeuksia tasapainon hallinnassa ja puheen tuottamisessa. Apuvälineenä käytössä on pyörätuoli ja kommunikaatiokansio. Lisäksi Claudialla käy puheterapeutti, jotta puheen kehitystä voitaisiin ylläpitää ja edistää.

Claudialla on päiväkodissa ja esikoulussa käytössä oma ohjaaja, joka tukee, avustaa ja auttaa Claudiaa päivittäisissä toiminnoissa. Hän tarvitsee apua ja tukea tehtävien tekemisessä ja kommunikaatio onnistuu kommunikaatiokansion tuella.

Uusiin perheen jäseniin kaikki eivät suhtautuneet positiivisesti. Mikko ei pitänyt aluksi uutisesta, koska ajattelu uuden miehen ja lapsen vievän Marjan aikaa omilta lapsilta. Marja ja Mikko eivät toistaiseksi ole puhuneet asiasta enempää, koska puhuminen meni riitelyksi joka kerralla. Nella suhtautui uusiin perheen jäseniin negatiivisesti. Hän ei pitänyt Marjan uudesta miehestä, ja hänen mielestään Claudia hakee huomiota. Nooa taas on pitänyt siitä, että hän saa uuden leikkikaverin ja on tullut hyvin Claudian kanssa toimeen. Heistä on tullut lyhyessä ajassa hyviä ystäviä. Marja toivoo, että he voisivat puhua perheen kanssa avoimesti ja voisivat tulla kaikki toimeen keskenään.

Marja halusi puhua Mikon kanssa heidän tilanteestaan, koska hän halusi, että he voisivat edelleen olla läheisiä. Marja ja Mikko sopivat, että he tapaavat viikonloppuna samalla, kun hän tuo Nooan isän luokse. Nella jäi kotiin, koska Marja halusi viettää hänen kanssaan aikaa, ja kysyä miltä Nellasta tuntuu.

Marja saapui Mikon luokse ja Nooa meni omaan huoneeseensa leikkimään. Aluksi he keskustelivat rakentavasti tilanteestaan, mutta tilanne eskaloitui, kun he alkoivat riitelemään näkemyksistään siitä, kuinka tilanne vaikuttaisi lapsiin. Mikon mielestä Marja ei enää kiinnitä tarpeeksi huomiota Nooaan ja Nellaan vaan keskittyy uuteen suhteeseensa. Marjan mielestä hän kiinnittää samalla tavalla huomiota molempiin lapsiin ja yrittää saada Nellaan kontaktin. Marjalle ja Mikolle tulee riita, ja Marja häipyy suuttuneena takaisin kotiin.

Mikko tuohtuu keskustelusta niin paljon, että päättää suuttuneena ottaa yhden oluen, mutta ajatus riistäytyi käsistä. Mikko joi monta olutta ja unohti kokonaan, että Nooa oli omassa huoneessaan. Mikolla on takana hoitojakso alkoholismin takia päihdeklinikalla Kivistössä, joka oli kuitenkin mennyt toivotusti, joten retkahtaminen oli yllättävää. Mikon hoidot sisälsivät paljon lääkärien tapaamisia ja erilaisia ryhmätoiminta tuokioita. Hoidon alussa Mikolle tehtiin hoitosuunnitelma, jonka pohjalta Mikon hoidot aloitettiin ja saatiin käytäntöön. Mikolla oli omahoitaja, jonka luona hän kävi kerran päivässä juttelemassa, omahoitajasta tuli Mikolle tärkeä tukihenkilö hoitojakson aikana. Hoidon tavoitteena oli vieroittaa Mikko alkoholista ja saada hänet parantumaan.

Perhettä voisi tukea tarjoamalla apua julkisista palveluista esim. Perheterapiaa tai pariterapiaa. Perheessä voisi käydä esim. Perhetyöntekijä juttelemassa asioista ja he voisivat käsitellä asioita yhdessä. Lapset voivat saada tukea ja apua esim. Psyykkarilta tai nuorisotyöntekijältä. Perhe voi olla yhteydessä erilaisiin kriisi palveluihin ja on tärkeää, että keskitytään kriisiä aiheuttaneen tapahtuman ja sen seurauksen käsittelyyn kriisin aikana. Perhe tarvitsee: selkeää tietoa, ohjausta, neuvontaa ja niiden kertaamista.

Tilanteessa olisi hyvä miettiä ja harkita terapian aloittamista ja sen avulla perheen tilanteeseen sopivaa ratkaisua. Sopiva ratkaisu voi olla esimerkiksi, terapia ja muuten saman elämän jatkaminen tai uudelleen asumis- ja tapaamisjärjestelyjen järjestäminen. Lasten näkökulmasta ratkaisu voisi olla juttelu äidin ja uuden miehen kanssa, jotta he saisivat tutustuttua toisiinsa. Jos lapset eivät saa turvallista suhdetta isään, ratkaisu olisi, että heidän olisi turvallisempaa viettää aikaa isän luona aluksi. Äiti pystyisi keskustella Sepon kanssa asiasta ja auttaa lapsia tutustumaan Seppoon. Arjessa voisi olla tukena perhetyöntekijä, joka auttaisi perhettä ja tukisi alkuvaiheessa.

Marja ja lapset päättävät yhdessä mennä juttelemaan tilanteestaan perheterapeutille, jotta he voisivat saada tilanteeseen selvyyttä ja lapset hyväksyisivät Sepon. Lapset eivät aluksi ymmärrä, miksi heidän täytyy mennä perheterapiaan, mutta Marja kertoo, että se on heidän parhaaksi ja että sillä tavoin hän saisi myös lapsille aikaa ilman että mukana on Seppo ja Claudia.

Perhe saa erilaisia palveluja kuten esikoulu (Nooa) ammattikoulua (Nella), terveydenhuoltoa, Claudia on (peruskoulussa) ja hänellä on siellä oma henkilökohtainen avustaja auttamassa koulutehtävissä. saa vammaistukea ja vammaispalveluja kuten päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet pyörätuoli ja seisomateline. Claudialla käy kerran viikossa puheterapeutti auttamassa puheen tuottamisen kanssa. Isä on käynyt A-klinikalla ja saanut sieltä päihdepalveluja. Perhe käy myös säännöllisin väliajoin terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa. Raskausaikana äiti on käyttänyt erilaisia terveydenhuollon palveluita kuten esimerkiksi neuvolaa ja lääkärin palveluita.

Claudia saa korotettua vammaistukea, jonka summa on noin 222€ kuukaudessa.

Erilaisia ratkaisuja perheeseen. Äidin ja isän kannattaisi miettiä muuttoa yhteen vähän myöhemmin, jotta he saisivat tutustua toisiinsa paremmin ja lapsetkin vähän tottuisivat Seppoon. Perheen äiti voisi jutella Sepon kanssa säännöistä mitä voi sanoa ja tehdä lasten kuullen. Perhe voisi käydä yhdessä tekemässä jotain hauskaa, että he tutustuisivat paremmin ja lapsille tulisi mukavampi olo Seposta.

Uusi lapsi syntyy perheeseen

Perheen äiti Marja on ollut ihmeissään kuukautisten poisjäämisestä ja päätti tehdä raskaustestin. Testi näytti positiivista ja tämän jälkeen Marja varasi ajan neuvolaan, heti positiivisen raskaustestin jälkeen. Neuvolakäynnillä selvisi, että raskaus oli edennyt jo raskausviikolle 20+2.

Marja kertoi perheenjäsenille raskaudesta, vasta neuvolakäynnin jälkeen. Uutinen oli niin Marjalle, kuin muillekin perheenjäsenille hieman shokki, sillä raskaus paljastui vasta puolessa välissä koko raskautta.

Perhe juttelee asiasta yhdessä ja lapset olivat hieman järkyttyneitä, sillä heidän väliset suhteet Seppoon ovat rikkonaisia ja epävarmoja. Perheen sisäinen dynamiikka menee hieman sekavaksi ja suhteet vielä monimutkaisemmiksi. Lapset pelkäävät, että kaikki huomio kohdistuu raskauteen ja uuteen tulevaan sisarukseen ja että Marja ja Seppo viettävät kaiken ajan yhdessä.

Arki muuttuu raskauden myötä ja aikaa kuluu enemmän raskauteen keskittymiseen, neuvolakäynteihin, sekä uuden perheenjäsenen syntymiseen valmistautumiseen.

Huomioon otetaan muiden lasten hyvinvointi, perheen keskeinen aika ja pyritään pysymään samoissa arjen rutiineissa. Marja ja Seppo viettävät jonkun verran aikaa töissä, joten Marja ottaa yhteyttä perhehoitajaan, joka auttaa arjessa selviytymisessä ja huolehtii lapsista. Perhehoitaja käy 3 kertaa viikossa kotona ja viettää lasten kanssa aikaa, jotta he tuntevat olonsa osalliseksi ja saavat riittävästi huomiota.

Äidin hyvinvointi otetaan huomioon neuvolakäynneillä. Ja tutkimuksilla.

Seppo ottaa vastuuta lapsista myös, että äiti saa omaa aikaa ja pystyy keskittyä omaan raskauteen.

Muut lapset vietiin lasten isälle Mikolle hoitoon synnytyksen ajaksi. Kaikki sujui siellä hyvin ja lapset alkoivat olla innoissaan uudesta sisaruksesta.

Marjan raskaus eteni raskausviikolle 38 ongelmitta. Mutta viikolla 38, Marjan lapsivesi tuli yhtäkkiä kotona ja he lähtivät Sepon kanssa sairaalaan kiireisesti autolla. Marjalla edelliset synnytykset ovat sujuneet hyvin ja ne ovat olleet ajallaan. Tämä raskaus oli hieman erilainen, sillä muut ovat syntyneet vasta viikolla 40. Kun lapsi syntyi, todettiin lapselle vakavia hengitys vaikeuksia, sekä down-syndrooma ja vauva vietiin saman tien hengityskonehoitoon. Tilanne saatiin nopeasti hallintaan ja vauvan hengitysvaikeudet helpottuivat jo ensimmäisen vuorokauden aikana hengityskoneessa.

Synnytyksen jälkeisenä aamuna vauva oli täysin kunnossa ja hengitysvaikeudet olivat ohimeneviä. Marja ja Seppo sai kuulla down syndroomasta, juuri vauvan syntymän jälkeen. Marja sai pitää vauvaa ensimmäisen kerran vasta aamulla.

Marja, Seppo ja vauva pääsivät perhehotelliin, kaksi päivää synnytyksen jälkeen. Perhehotellissa he viettivät kaksi yötä ja muut perheenjäsenet saapuivat sinne Mikon kyydillä vierailulle.

Synnytyksen ja kotiutumisen jälkeen alkoi perheellä uusi arki, vauvan syntymän myötä. Lapsi sai nimekseen Alexandra. Arjen yhteydessä huomattiin pikkuhiljaa normaalista poikkeavaa Alexsandralla ja diabetestutkimuksessa hänelle todettiin 1.vuoden iässä 1.tyypin diabetes, joka on loppuelämän sairaus. Diabetesta on hoidettava päivittäin ja verensokeriarvoista on pidettävä huolta.

Alexandran down-syndrooman myötä lapsen motorinen kehitys on hitaampaa ja vaatii läheisiltä enemmän aikaa, harjoittelua ja kärsivällisyyttä.

Hienomotoriikka, karkea motoriikka ja havainnollistamisen motoriikka kehittyy viivästyneesti ja Alexandra voi jopa jäädä esimerkiksi hienomotorisesti lapsen tasolle, vaikka olisi aikuinen. Motoristen taitojen viivästyminen ilmenee esim. Hitautena, kömpelyytenä sekä liikkeiden hallinnan vaikeutena. Marja ja Seppo ostivat motoriikka-alustan avuksi, jossa Alexandra pystyy harjoitella esim. Liikkeiden hallintaa ja kääntymistä.

Vielä vauvan iässä lapsen motoriikan kehittymistä ei voida ennustaa tuleville vuosille, mutta motoriikan oppimisessa tulee olemaan enemmän toistoja, kuin yleensä.

Alexandran kehityksessä aletaan huomata viivästystä, jo vauvana, esimerkiksi tarttumisen ja liikkeiden hallinnan kanssa. Alexandra ei tartu leluihin niin hyvällä ja tukevalla otteella, kuin muut. Kotona aloitetaan Alexandran kanssa tämän harjoitteleminen ja asioiden käsittäminen.

Neuvolakäynneillä seurataan aktiivisesti vauvan kehitystä ja taitojen oppimista. Neuvolassa myös harjoitellaan hienomotorisia-, havaintomotorisia- ja karkeamotorisia taitoja, kuten kävelyä (karkeamotorinen) tarttumista (hienomotorinen), ja kehon hahmottamista ympäristöön (havaintomotorinen). Alexandra saa kotiin erilaisia harjoitteita, joilla pystyy kehittämään ja harjoittelemaan tasapainoa, liikehallintaa ja välineenkäsittelyä. Alexandralla alkaa käymään myös fysioterapeutti ja hän voi antaa neuvoja ja tukea myös vanhemmille kehityksen ylläpitämiseen ja edistämiseen. Lisäksi kotona käyvä perhehoitaja tutustuu harjoitteisiin ja tilanteeseen ja pystyy auttaa vanhempia arjen keskellä kyseisessä tilanteessa.

Tulevaisuudessa Alexandra tulee tarvitsemaan apua ja tukea päivittäisissä toiminnoissa, jota varten vanhemmat ovat miettineet henkilökohtaista avustajaa esim. Päiväkotiin ja kouluihin. Alexandran kehitys on muuten ollut tasaista ja hyvää sekä lapsi on innokas kokeilemaan uutta.

Perheen arjessa käytettävä aika kuluu suurimmaksi osaksi päivittäisiin toimintoihin ja arjen askareisiin. Eskarissa Nooa viettää aikaa päivittäin ulkona. Nella viettää suurimman osan ajasta kotona huoneessaan ja liikkuu autolla kouluun, jolloin ulkoilua ja liikuntaa ei tapahdu. Nellaa on yritetty kannustaa liikkumiseen ja tarjota harrastusmahdollisuuksia, mutta hän ei ole kiinnostunut ja haluaa vetäytyä vain omaan huoneeseen. Vanhempien aika menee töiden parissa, joten aktiivisuus on jäänyt vähemmälle. Claudiaa ulkoilutetaan muutaman kerran viikossa ulkona, pyörätuolin avulla. Isä Mikko on urheilullinen ja lasten ollessa hänen luonaan, he pyöräilevät ja käyvät puistoissa yhdessä.

Viikonloppuisin perhe tykkää yhdessä käydä retkellä, jos aikaa riittää. Perhehoitajan kanssa ulkoilua tapahtuu joka kerta ja lapset pääsevät kokeilemaan eri aktiviteetteja ja olemaan erilaisissa ympäristöissä, kuten puistoissa, kentällä ja metsissä.

Lapset eivät ole kovin aktiivisia, koska liikuntatottumukset ovat jääneet vähälle. Ympäristössä on ollut mahdollisuuksia, mutta aika on ollut vähissä, joten lapset eivät ole pystyneet olla varhaisesta iästä asti aktiivisia, päässyt harrastamaan eri lajeja ja vanhemmilta ei ole tullut mallia liikunnalliseen arkeen.

16.9.22

Nooa: Perusopetuslaki

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen
Oppilaille tarpeellisten tietojen ja taitojen antaminen
Esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä

Perusopetuslaissa määrätään velvollisuus järjestää perus- ja esiopetusta.

Nella: Nuorisolaki

2§ “Lain tavoitteena edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista.”

Claudia & Alexandra: Laki vammaisetuuksista

1§ “Tämän lain tarkoituksena on tukea Suomessa asuvan vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, osallistumista työhön tai opiskeluun sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, hänen kotona asumistaan, kuntoutustaan ja hoitoaan.”

Marja, Seppo ja Mikko: Lapsen elatuslaki

Heillä on velvollisuus huolehtia lapsiensa elatuksesta ja lapsilla on taas oikeus riittävään elatukseen, joka kattaa aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, tarvitseman hoidon sekä koulutuksen.

Koko perhettä koskee terveydenhuoltolaki, jonka tarkoituksena on

edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta
kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja
toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta
vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä
vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden välistä yhteistyötä

Perheellä on oikeus yhteiskunnan terveydenhuollon palveluihin ja oikeus saada tarvitsemaansa tietoa. Alexandralla on oikeus saada kehitysvammapalveluita.

RAVITSEMUS 21.9

Perheessä vanhemmat ovat hyvätuloisia, joten ruuan hankkimisessa ei ole rahallisia ongelmia. Perhe pyrkii syömään arkena terveellisesti ja monipuolisesti. Perheellä ei ole käytössä kauppapalvelua, vaan he käyvät itse kaupassa. Molemmilla vanhemmilla ruoka pyritään pääsääntöisesti tekemään itse, ja lapset otetaan ruoanvalmistukseen mukaan heidän ikätasonsa huomioiden. Herkkuja pyritään syömään vain perheen määrittämänä karkkipäivänä eli lauantaina. Tämä helpottaa myös diabetesta sairastavan Alexandran verensokereiden seurannassa.

Alexandralla on 1. tyypin diabetes, joka näkyy hiilihydraattien seuraamisessa ja insuliinin pistämisessä. Insuliinia täytyy pistää aina, kun syö jotain hiilihydraattipitoista ruokaa. Tyypin 1 diabeteksessa tarvitaan perusinsuliinia, joka vaikuttaa ympäri vuorokauden ja säätää sokerin vapautumista maksasta verenkiertoon yöllä ja aterioiden välillä. Aterioiden yhteydessä käytetään ateriainsuliinia. Insuliinia annostellaan 0.5-1 yksikköä 10 g hiilihydraattia kohden, esim. 20g hiilihydraattia kohden annostellaan 1-1.5 yksikköä.

Nellan ja Nooan isän luona lapsilla on määrätyt siivous päivät, jolloin heidän tulee siivota omahuone ja imuroida muu talo. Joskus lapset tyhjentävät satunnaisesti astianpesukoneen, pyyhkivät pölyjä ja pöytiä sekä kattavat pöydän. Isän luona talouden ylläpitäminen on siis hyvässä kunnossa, sillä lapset ovat tottuneet siivousjärjestelyihin.

Äidin luona vanhemmat huolehtivat siivoamisesta, lapset voivat osallistua pieniin kotiaskareisiin, kuten roskien vientiin, pöydän kattamiseen– ja pyyhkimiseen yhdessä vanhempien kanssa.

Arkisin lapset osallistuvat ruoanlaittoon molempien vanhempien luona, ja kodin siivoukseen yhdessä vanhempien kanssa. Lapset saavat pyyhkiä pölyjä, viedä roskia, kattaa pöytää ja osallistua ruoanlaittoon. Lapsille opetetaan varhaisesta iästä asti omien jälkien siivoaminen ja vanhemmat hoitavat mm. Talon imuroinnin. Lapsilta kysytään toiveita viikon ruokalistoissa ja pyritään tekemään mahdollisimman monipuolisia ruokia.

Joka sunnuntai laaditaan seuraavaan viikon ruokalista, johon lapset saavat vaikuttaa. Vanhemmat pyrkivät tekemään isommat ruokaostokset kerralla, jotta viikolla säästyisi aikaa ylimääräisiltä kauppareissuilta. Lapset jäävät kotiin Nellan ja lastenhoitajan kanssa ruokakauppa reissun ajaksi.

Esimerkki viikon ruokalistasta:

Kotona on aina kaapeissa, jotain nopeaa ja helppoa syötävää, jota on saatavilla tarvittaessa. (säilykkeet, pastat, pakasteet..). Perhehoitaja auttaa myös ruuan laitossa tarpeen mukaan ja hän voi tehdä valmiiksi ruokia, jos aikataulu on kiireinen.

Lapsia ohjataan ruuanlaitossa ja kodinhuollossa ja heille opetetaan hyviä ravitsemukseen liittyviä tapoja. Vastuu omien jälkien siivoamisesta opetetaan ja ohjataan lapsille, ja lapset ovat osana arkiaskareiden suorittamista yhdessä vanhempien kanssa. Hyvistä ruokavalinnoista pyritään ohjeistamaan, jotta lapset oppisivat terveelliset elämäntavat jo nuorena. Liikkumisen tärkeyttä korostetaan ja lapset liikkuvat arkisin mahdollisuuden mukaan. Riittävästä unesta huolehditaan säännöllisellä arkirytmillä ja lapset eivät saa katsoa ruutua ennen nukkumaan menoa Ennen nukkumaan menoa lapsille yleensä luetaan jokin satu tai he kuuntelevat jonkin sadun youtubesta.

Perhe pyrkii käymään äidillä mahdollisimman paljon yhdessä kaupassa ja lapset saavat kerätä ostoksia ostoskärryyn.

Viikon ruokalista:

Lapset syövät päiväkodissa ja koulussa lounaan ja välipalan. Nella ottaa kouluun mukaan leivän, välipalapatukan tai hedelmiä/hedelmän välipalaksi.
Maanantai:

Aamupala: Otetaan jääkaapista ja säilytyksestä edellisaamulta yli jääneitä ruokia aamupalapöytään ja syödään samaa aamupalaa kuin sunnuntain brunssilla, ennen kun lapset lähtevät kouluun ja päiväkotiin.

Varoitus: sisältö oli liian pitkä, ja sen loppu on poistettu. Koko sisältö näkyy vain muokkausnäkymässä.

Jatkoa

2022-12-02T11:09:23+02:00

Päivällinen: Kalaa (lohta), perunamuussia, salaattia ja juomiseksi maitoa/vettä.

Iltapala: Ruisleipä jossa on margariinia, kinkkua, juustoa ja kurkkua juomiseksi maitoa

Tiistai:

Aamupala: Puuroa kiisselillä, pilkottuja hedelmän paloja ja kaakaota

Päivällinen: Hernekeittoa, tummaa leipää kurkulla ja tomaatilla, maitoa

Iltapala: Puuroa raejuustolla ja marjoilla, vettä

Keskiviikko:

Aamupala: Ruis leipää, hedelmäpaloja,

päivällinen: Kanarisotto, salaatti, öljyä, maitoa

Iltapala: Leipää ja puuroa

Torstai:

Aamupala: jugurttia ja kiisseliä, juomana marjasmoothieta ja vettä

Päivällinen: makaronilaatikkoa, porkkanaraastetta, juomana maitoa.

Iltapala: puuroa ja siinä banaania ja maustamatonta jogurttia ja saksanpähkinöitä.

Perjantai:

Aamupala: ruisleipää, leikkeleellä juustolla ja salaatilla, hedelmiä pilkottuna ja mehukeittoa. Juomana vettä.

Päivällinen: Perheellä on pizzaperjantai ja he leipovat yhdessä pizzaa ja juovat pizzan kanssa maitoa tai vettä.

Iltapala: Täysjyvävilja muroja ja maitoa. Mahdollisesti leipää.

Lauantai:

Aamupala: Puuroa marjoilla, hedelmämehua ja leipää omilla valitsemilla täytteillä, ennen kun lapset lähtevät kouluun ja päiväkotiin

Lounas: Kanttarellikastike, peruna, salaatti, vettä

Välipala: hedelmiä ja jugurttia, juomana appelsiinitäysmehua.

Päivällinen: jauhelihakeitto, ruisleipää juustolla, kasviksia, juomana maitoa

Iltapala: Eiliseltä päivälliseltä jäänyttä pizzaa tai leipää tai puuroa. Juomiseksi mehua tai vettä.

Sunnuntai:

Aamupala: Puuroa, puuron päälle mahdollisesti jogurttia, kiisseliä tai erilaisia marjoja. Croissanteja ja tummaa leipää, joita voi täyttää mm. Leikkeleillä, salaatilla, tomaatilla, kurkulla tai paistetulla kananmunalla. Smoothietä ja erilaisia marjoja naposteltaviksi. Erilaisia hedelmiä pilkottuna kulhoon eli hedelmäsalaattia ja siihen päälle jäätelöä. Juotavaksi tuoremehua, vettä tai maitoa.

Lounas: Kanasalaattia, maitoa

Välipala: Hedelmiä ja mahdollisesti hedelmäsalaattia, jos jää yli brunssilta. Juomaksi mehua tai vettä.

Päivällinen: Avokado pastaa, tomaattikastiketta, tummaa leipää, maitoa ja vettä.

Iltapala: Ylijäänyttä kanasalaattia ja leipää. Tai monivilja muroja jogurtilla tai maidolla.

Viikon ruokaostokset maksavat 181,03€

Päiväkodissa Alexandran diabeteksesta huolehditaan mittaamalla verensokeria aktiivisesti ja aterioiden yhteydessä laskemalla hiilihydraatit ja annostelemalla insuliinin oikein. Alexandralla on varalla sokeripitoisia tuotteita, jos pitää saada verensokerit nopeasti nostettua, kuten mehua.

Tarvittavia siivousvälineitä on tiskikone/tiskiallas, pesukone, imuri, moppi, rätti, erilaisia pesuaineita (esim. Santylol),

RUOKAKASVATUS

Perheen ruokakasvatuksella on positiivinen ja pitkäaikainen vaikutus ja merkitys, sillä perheen ateria rytmi ja hyvät ruokailutottumukset heijastuvat lapsiin. Perheellä on tapoja, jotka lisäävät esimerkiksi lapsen/nuoren osallisuutta ruoan laitossa esimerkiksi yhteiset ruoan laitto hetket. Lapsien mielipiteet ruoista otetaan huomioon, niin että lapsilta otetaan ruoka ehdotuksia ja muutoksia vastaan ja heidän mielipidettänsä ruoasta kuunnellaan. Ruoka ehdotukset ja ruoka muutokset kirjataan ylös viikon ruokalistaan, joka suunnitellaan yhdessä.

Lapset oppivat hyvät ruokailutavat ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen ruokailun ja toimintatavan, kun ruokakasvatusta on opetettu varhaisesta iästä asti. Lapsi oppii myös maistamaan uusia ruokia, syömään terveellisesti ja monipuolisesti, mikä voi heijastua tulevaisuudessa suhteena ruokaan. Ruoan tärkeys opetetaan myös lapsille, jolloin heidän tottumuksensa ja suhtautuminen ruokaan on terve.

Kun ruoka on yhdessä sovittu, tulee myös vähemmän hävikkiä, kun kaikki pitävät ruoasta. Kotimaisen ruoan suosiminen ja ympäristöystävällisten tuotteiden suosiminen on perheelle arkea. Perheessä toimii kestävän kehityksen tapa, joka tarkoittaa perheen panostusta kierrättämiseen ja uudelleenkäyttöön. Perheessä opetetaan lapsille, jätteiden lajitteleminen, kuten maitopurkit huuhdeltuna pahvinkeräykseen ja biojätteet omaan astiaan ja muovit erikseen. Kaupasta ostetut lasipurkit (esim. Tomaattimurska tai sose/piltti), pyritään uudelleenkäyttämään, esimerkiksi juoma-astioina.

VARMUUSVARASTO

Varmuusvarasto sisältää hätävaran ja kotivaran poikkeusaikojen varalle esim. Jos ihminen sairastuu eikä pääse liikkumaan kotoa pois. Kotivarassa tuotteita käytetään ja kierrätetään koko ajan. Perheessä on varmuusvarasto, joka sisältää:

72 Tunnin ajaksi tarpeeksi pullotettua vettä ja ravintoa, sekä eläimille ja talouden ihmisille
Pullotettua vettä noin 6l
Hedelmiä ja vihanneksia
Leipää
Pähkinöitä
muroja, myslejä
Mehuja
Huoneenlämmössä säilyvä maito
Säilykkeitä, kuten tonnikalaa, ananasta
Riisiä, pastaa
Eläinten ruokaa
Jauheita, kuten muusi, lettujauho
Naposteltavaa, kuten sipsejä, keksejä, välipalakeksejä
Lääkkeet
Hygieniatarvikkeet, kuten deorodantti, hammastahna, suihkusaippua
Vaipat vauvalle
Maidonkorvike
kynttilät ja tulitikut
Taskulamppu, paristoja
Käteistä rahaa
Matkalatureita ja johtoja
vessa- ja talouspaperi

Äidillä on käytössä viikkolukujärjestys lasten kanssa, jonka he päivittävät joka sunnuntai. Isällä ei ole käytössä viikkoluku järjestystä koska Nella ja Nooa ovat pääsääntöisesti vain viikonloppuisin isällään, ja hän haluaa silloin edetä lasten mukaan, ja kuunnella mitä lapset haluaisivat tehdä. Lista laaditaan yhdessä lasten kanssa ja tavoitteena on lisätä perheen yhteistä aikaa. Viikkolukujärjestykseen merkitään tärkeimmät asiat, joita jokaisena päivänä tulee noudattaa.

Maanantai – Lapset koulussa tai päiväkodissa. Äiti ja Seppo töissä. Perhehoitaja tulee klo 14:00.

Tiistai – Lapset koulussa ja päiväkodissa. Äiti ja Seppo töissä. Fysioterapeutti Alexandralle klo 16:00. Muskari.

Keskiviikko – Lapset koulussa ja päiväkodissa. Äiti ja seppo töissä. Perhehoitaja tulee klo 14:00.

Torstai – Lapset koulussa ja päiväkodissa. Äiti ja Seppo töissä. Claudialle puheterapeutti klo 17:00.

Perjantai – Lapset koulussa ja päiväkodissa ja äiti ja Seppo töissä. Leivotaan yhdessä pizzaa. Nella ja Nooa lähtevät isän luo klo 18:00

Lauantai – Yhteinen eväsretki puistoon.

Sunnuntai – Lasten päättämä elokuva. Uuden viikkolukujärjestyksen laatiminen. Yhdessä puistoon.

Nellan ja Nooan piti lähteä perjantaina isän luokse. Isä tuli hakemaan lapsia äidin luota 18:00. Lasten päästyä isälle noin 19:00 aikoihin Nooa ilmoitti, että hän haluaisi katsoa yhdessä jotain elokuvaa. Isä ehdotti, että Nella voisi hakea läheisestä kaupasta heille jotain herkkuja. Nella lupasi tulla takaisin maksimissaan 30 minuutin kuluttua.

Nella ei kuitenkaan ollut tullut kotiin 19:45 mennessä, ja isä alkoi huolestua. Isä koitti monta kertaa soittaa Nellalle, mutta hänen puhelimeensa ei saatu yhteyttä. Kellon ollessa 20:30 eikä Nellaa näkynyt vieläkään, isä päätti lähteä kyselemään Nellan perään. Ensin isä oli yhteydessä äitiin ja kyseli, oliko hän nähnyt Nellaa mutta kukaan heistä ei ollut nähnyt Nellaa heidän lähtönsä jälkeen. Mikko ja Marja päättivät lähteä yhdessä etsimään Nellaa ja he sopivat, että Mikko voisi tuoda Nooan siksi aikaa Sepon kanssa.

Mikko ja Marja etsivät Nellaa asunnon lähistöltä ja kyselivät naapureilta, olisivatko he nähneet Nellaa missään. Kukaan ei kuitenkaan ollut nähnyt häntä moneen päivään. Lopulta he päättivät soittaa poliiseille. Poliisit ilmoittivat, että he aloittaisivat etsinnät vasta 24 h katoamisen jälkeen. Mikko valvoi koko yön kotona ja odotti että Nella olisi tullut kotiin, mutta niin ei käynyt.

Aamulla perhe aloitti etsinnät uudestaan poliisin kanssa ja lopulta Nella löytyi humalassa hevostallilta, jossa hän käy. Poliisit veivät Nellan päivystykseen, koska hän oli pahasti humaltunut. Päivystyksessä Nellalta otetaan huumausainetesti, virtsanäyte ja verikoe.

Poliisit haluavat vielä jutella vanhempien kanssa siitä, mistä Nella on mahdollisesti saanut alkoholit. Mikko huomaa kotona, että häneltä puuttuu kaapistaan monta viinapulloa, ja kertoo siitä poliiseille. Poliisit kuulevat myös Mikon aikaisemmasta retkahduksesta.

Poliisit tekevät Nellasta lastensuojeluilmoituksen ja juttelevat perheen äidin kanssa tilanteesta. Äiti kertoo, että on todella väsynyt raskauden myötä ja myöntää ettei ole pystynyt antamaan Nellalle paljon huomiota ja on miettinyt, että haluaisi isän ottavan Nellan pariksi päiväksi luokseen. Isällä ei kuitenkaan löydy aikaa töiden takia, joten he päättävät tehdä Nellalle kiireellisen sijoituksen 2 viikoksi. Nella viedään seuraavana päivänä lastensuojelulaitokseen. Nella oli järkyttynyt päätöksestä, mutta sopeutui hyvin. Hoitajat juttelivat Nellan kanssa ja käsittelivät tilannetta yhdessä, joten Nella sai helpotusta oloonsa avun myötä. 2 viikon jälkeen tilanne oli hyvä ja Nella pääsi palaamaan kotiin. Kotona Nella kävi asian läpi vielä vanhempien kanssa.

SYÖMISHÄIRIÖ 22.9

Äiti huolestuu Nellasta ja hänen tilanteestaan ja kuormittuu perhearjesta ja kiireisestä työstä. Äitillä alkaa ilmetä ruokahaluttomuutta ja hän alkaa kontrolloimaan syömisiään huomattavasti. Äiti alkaa rajoittamaan ruokavaliostaan pois kaikki herkut ja hän alkaa laskea kaloreita. Äidin elämä alkaa pyöriä syömisen ja sen rajoittamisen ympärillä.

Perheenjäsenet alkavat huolestua äidistä ja juttelee asiasta yhdessä äidin kanssa. Äiti päättää hakea apua julkisista palveluista ja varaa ajan lääkärille sekä psykoterapeutille. Lapset käyvät asiaa läpi Sepon kanssa ja he pääsevät juttelemaan kouluterveydenhoitajalle. Lääkärin vastaanotolla äidille diagnosoidaan syömishäiriö, anoreksia.

LIIKUNTASUOSITUKSET

7-17 vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumissuositusten mukaan tulisi olla reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään tunti päivässä. Kestävyyttä parantavaa liikuntaa tulisi harjoittaa 3 kertaa viikossa, eli sykettä nostavaa liikuntaa kuten juoksua. Lihaksia ja luustoa vahvistavaa liikuntaa tulisi harjoittaa myös 3 kertaa viikossa, jossa huomioidaan myös notkeus, tasapaino ja ketteryys. Suositusten mukaan tulisi liikkua aina kuin mahdollista sekä huolehtia riittävästä levosta ja unesta. Hyötyliikunta on hyvä esimerkki arjessa, miten liikkumista voi lisätä: esim. Valitsemalla portaat hissin sijaan tai liikkua kouluun kävellen/pyörällä, kuin autolla.

Aikuisten liikuntasuositusten tavoitteena on liikkua viikossa 2,5 h 30 min reipasta liikkumista tai 1,5 h rasittavaa liikkumista. Liikuntaa tulisi harrastaa vähintään 3 päivänä viikossa ja mahdollisimman monipuolisesti. Reippaaksi liikunnaksi lasketaan myös arjen arkiliikunta.

Vanhemmista isä on urheilullinen ja hänellä liikuntasuositukset täyttyvät hyvin. Hän tykkää liikkua luonnossa, käydä salilla ja tehdä erilaisia retkiä perheen kanssa. Isä pelaa myös kavereiden kanssa usein talvisin jääkiekkoa ja kesäisin jalkapalloa. Isällä liikuntaa tulee keskimäärin päivässä 2 h.

Äiti Marjalle perheen hyvinvointi on tärkeä osa arkea, mutta hän ei harrasta tällä hetkellä mitään. Marjalla on tällä hetkellä uupumus perheen sisällä tapahtuneista asioista ja hänen liikkumisensa on jäänyt vähemmälle. Ennen uupumusta Marja oli aktiivinen ja tykkäsi touhuta lasten kanssa paljon varsinkin ulkona. Perhe käy usein viikonloppuisin retkillä lähimaastossa.

Nella: Harrastaa ratsastusta 3 kertaa viikossa, yksi tunti kestää kerrallaan tunnin. Nellalla kertyy liikkumista harrastuksen parissa viikon aikana, mutta kestävyysliikunta sekä luustoa vahvistava liikunta ei täyty kunnolla. Ratsastuksessa harjoitetaan tasapainoa, kehonhallintaa sekä erityisesti jalkojen lihaksia.

Nooa: Nooa ulkoilee päivittäin eskarissa 2 tuntia, tunnin aamulla ja tunnin iltapäivällä. Eskarissa lapset leikkivät mm. Hippaa, kiipeilevät ja juoksevat. Lisäksi esikoulun väki käy retkillä muutaman kerran kuukaudessa. Kotona lapset ulkoilevat perheen kanssa mahdollisuuden mukaan ja käyvät esim. Puistoissa. Vauhdikas ja fyysinen aktiivisuus täyttyy eskaripäivän aikana ja reipasta ulkoilua sekä kevyttä liikuntaa tapahtuu vapaa-ajalla. Kotona Nooa osallistuu arjen touhuiluihin, kuten pukemiseen, siivoamiseen, leikkimiseen ja ruokailuihin

Claudia: Claudialla on toiminnallisia harjoituksia henkilökohtaisen avustajan kanssa koulussa, sekä vanhempien kanssa Claudia liikkuu mahdollisuuksien mukaan. Claudia ulkoilee pyörätuolissa, ja hänen aktiivisuuttaan pidetään yllä esim. Kävelemällä pieniä matkoja seisomatuen avulla. Koulussa he jumppaavat avustajan kanssa ja tekevät motorisia harjoitteita, kuten pallon käsittelyä, kädentaitoja, ja koordinaatiotaitoja. Liikuntasuositukset eivät siis täyty Claudian kohdalla, mutta hyvinvoinnista ja aktiivisuudesta pidetään huolta Claudian toimintakyvyn mukaan

Seppo ei juurikaan liiku päivän aikana. Sepolla ei juurikaan tule liikuntaa päivän aikana. Sepon tulisi liikkua enemmän, koska Sepolla on todettu lievää ylipainoa ja hänen suvussaan on todettu eteisvärinää. Seppo ei yleensä lähde perheen kanssa retkille vaan haluaa jäädä kotiin, mutta joskus hän käy Marian pyynnöstä lasten kanssa ulkona. Sepolla liikuntaa kertyy viikon aikana maximissaan 1h.

Alexandra harjoittelee vasta liikunnallisia elämäntapoja. Hän on aktiivinen lapsi, joten pienestä asti Alexandra on liikuskellut paljon. Alexandra oppi kävelemään 1-vuotiaana ja tykkää kovasti ulkoilla ja käydä esim. Puistoissa leikkimässä. Sisarusten kanssa hän on innoissaan aina liikkumassa.

30.9

Puheterapeutti, hänen työhönsä kuuluu puheen-, kielen ja kommunikaation sekä äänen häiriöiden ennaltaehkäisy, niiden tutkimus ja kuntoutus. Claudian kohdalla puheterapeutti tukee puheen kehitystä ja ehkäisee kielellisiä- sekä puheeseen liittyviä häiriöitä. Lisäksi hän tutkii ja seuraa Claudian kehitystä säännöllisesti. - Foniatrian poliklinikka Pasila

Päihdeklinikka, Isä on käynyt päihdeklinikalla hänen alkoholi ongelmien takia. Päihdeklinikalla keskityttiin Mikon alkoholiongelman katkaisemiseen ja hänen mielenterveyteensä. Mikolle annettiin myös ohjeita, miten hän voisi jatkossa toimia, jotta hän voisi ehkäistä mahdollista retkahdusta. Mikko vietti päihdeklinikalla 1,5 vuotta Nellan ollessa 5- vuotias. Myöhemmin isä retkahti uudestaan, ja hän vietti silloin päihdeklinikalla aikaa 2 kuukautta. - Tikkurilan päihdepoliklinikka

Pariterapia, Perheen äiti Marja ja isä Mikko käyvät pariterapiassa selvittääkseen asioita ja saavat tukea suhteeseen. Terapiassa pyrittiin ratkaisukeskeisyyteen, jotta välit saataisiin turvallisiksi ja avoimiksi. -Tikkurilan terapia, psykoterapeutin vastaanotto

Perheterapeutti, Koko perheellä on mahdollisuus käydä perheterapeutin luona, joka voi olla perheelle avuksi. Perheterapiassa saa mahdollisesti apua. perheen kriiseihin, parisuhteeseen, vanhemmuuteen, sekä lapsen kasvatukseen liittyvissä asioissa ja tilanteissa. Perheenjäsenen tilanne tai kommunikaatio/vuorovaikutusongelmat on perheterapiasta erityisesti apua. - Helsinki, väestöliiton terapiapalvelut, perhepsykoterapeutti

Fysioterapeutti, hän edistää, palauttaa ja ylläpitää Claudian terveyttä, liikettä, liikkumista ja toimintakykyä. Pyritään tukemaan kehitystä ja liikkumisen taitoja. Downin syndrooman myötä Alexandralla on vaikeuksia liikehallinnassa, liikkumisessa ja tasapainossa, joten näihin liittyviä harjoituksia fysioterapeutin kanssa tehdään ja kehitystä seurataan. Pyritään estämään taitojen oppimattomuus ja suuret vaikeudet tulevaisuudessa. - Fysios, Helsinki Malmi

Puhelinneuvonta- Nooa ja perhe saa apua Nooan adhd oireiden kanssa puhelinneuvonnan kanssa. Puhelinneuvonnassa osataan kertoa miten Nooan kanssa voisi yrittää toimia erilaisissa tilanteissa ja mistä perhe voi tarvittaessa hakea lisää apua Nooan kanssa. - ADHD-liitto, yleinen ja avoin puhelinneuvonta

Sopeutumisvalmennuskurssit – Sopeutumisvalmennuskurssi auttaa Nooaa ja perhettä sopeutumaan erilaisiin muutoksiin perheessä. Kursseilla annetaan tietoa, miten perhe voi auttaa esimerkiksi Nooaa hänen ADHD kanssa. - Kela, sopeutumis- ja koulutusvalmennuskurssit

Perhetyöntekijän palvelut, perheessä käy perhetyöntekijä auttamassa arjen kanssa. Hän tukee perhettä ja on apua päivittäisten toimintojen kanssa, hän käy esim. Lasten kanssa ulkona, tekee ruokaa ja toimii lapsenvahtina. Hän toimii siis apuna ja tukena perheelle – Helsingin kaupungin perhetyön palvelut, itä-etelä

Diabeteshoitaja, Alexandran diabetesta seurataan ja hoidetaan. Hän käy säännöllisesti hoitajan luona, katsomassa, että kaikki on ok. Helsingin Terveysasema, Malmi

Neuvola, Kun Mari tuli raskaaksi, kävi hän heti positiivisen raskaustestin jälkeen neuvolassa. Neuvolassa käymisen tavoitteena on turvata raskaana olevan äidin ja sikiön terveys. Neuvolasta saa myös kasvatus ohjeita, neuvoja, sekä tukea arjesta selviytymiseen. - Haagan neuvola, Helsinki

Lääkäri- Perheenjäsenet käyvät kaikki tasaisin väliajoin lääkärin tarkastuksessa koulun tai työterveyden puolesta. Lapsilla katsotaan lääkärin tarkastuksessa heidän perusterveytensä ja katsotaan esimerkiksi näkö, kuulo ja paino. Mikon hoidot alkoholiongelmien kanssa sisälsivät myös runsaasti lääkärin kanssa tapaamisia, joissa keskusteltiin Mikon terveydestä ja hänen hoidostaan sekä sen vaikutuksista. - Lääkärikeskus Aava, yleislääkäri. Mikko käy Eiran lääkäriaseman päihdeklinikalla, päihdelääkärin vastaanotolla.

Terveydenhoitaja, lapset käyvät kouluissa säännöllisesti terveystarkastuksissa, jossa seurataan terveyttä, kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Pyritään huomaamaan mahdolliset haasteet/ongelmat/poikkeavuudet ajoissa ja niitä hoidetaan. - Stadin ammattiopisto (Nella), Viikin ala-aste (Claudia)

Kriisipalvelut, Perhe saa kriisipalveluista tukea, tietoa ja apua haasteellisina hetkinä. Lapset pystyvät jutella ammattilaisten kanssa, vaikeista elämäntilanteista ja se helpottaa heidän taakkaansa saamalla apua, tukea ja tietoa. Kriisipalveluita on esim. Kriisipuhelin ja mielenterveyspalvelut. - Mielenterveyspalvelupiste Mieppi, Haaga (tarkoitettu yli 13-vuotiaille lapsille ja nuorille), Mehiläinen terapiaklinikka Helsinki, psykoterapia, MIELIRY avoin kriisipuhelin, Kriisipäivystys Helsinki

PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ

Nellalla on diagnosoimaton eristäytyvä persoonallisuushäiriö, joka aiheuttaa Nellalle masentuneisuutta ja alakuloisuutta.

Hänen lapsuutensa kasvuympäristö on vaikuttanut persoonallisuushäiriö oireiden syntymiseen, sillä häntä on kiusattu monta vuotta ala-asteella. Nellan kasvuympäristö muuttui myös traagisesti, kun vanhemmat erosivat ja vanhemmat muuttivat erilleen. Lapsuuden kasvuympäristö ja lapsuudessa koetut traumaattiset asiat vaikuttavat persoonallisuushäiriön oireiden ilmenemiseen.

Nellalla on ilmennyt muutaman vuoden ajan alakuloisuutta, vetäytyneisyyttä ja masentuneisuutta. Hän onnistuu peittelemään oloaan hyvin, joten läheiset eivät ole pitäneet käyttäytymistä erikoisena. Nella on aina tykännyt olla omassa rauhassa, joten oireiden ja piirteiden huomaaminen on hankalaa. Nellan piirteet täsmää eristäytyvään persoonallisuushäiriöön, johon kuuluu ihmissuhteista vetäytyminen ja rajoittunut tunteiden ilmaiseminen.

Häiriöstä kärsivien kyky ilmaista itseään ja kokea mielihyvää on rajoittunut. Nämä henkilöt saattavat vetäytyä harrastuksiin, itsensä tutkisteluun ja mielikuvitukseen. Ihminen, joka kärsii näistä piirteistä, pyrkii pitämään muihin ihmisiin etäisyyttä, ja jos häntä painostetaan läheisyyteen, hän helposti kokee ahdistusta.

Nellan persoonallisuushäiriö epäily aiheuttaa perheenjäsenissä, erityisesti Nellan äidille huolta, epävarmuutta ja pelkoa. Nella tarvitsee oman rauhan lisäksi läheisten tukea ja apua tilanteessa. Perheen täytyy huomioida, että tilanteet eivät ole painostavia ja tunteiden ilmaisu on Nellalle hankalaa.

SEPON ESITTELY

Seppo on ammatiltaan sairaanhoitaja. Seppo on 46- vuotias ja ei harrasta mitään. Seppo on yksinhuoltaja isä hänen lapselleen Claudialle, jolla on todettu pienenä jo cp- vamma. Seppo on luonteeltaan hieman ujo, eikä mielellään puhu tunteistaan juuri ollenkaan, ellei ole pakko. Claudian äiti ei ole pitänyt mitään yhteyttä Seppoon Claudian syntymän jälkeen, joten vastuu Claudiasta jäi kokonaan Sepolle. Sepolle perhe on tärkeä asia ja hän pitää siitä, että Marjan tapaamisen myötä heidän perheensä on kasvanut, Seppo haluaisi että koko perhe voisi toimia yhdessä.

Varoitus: sisältö oli liian pitkä, ja sen loppu on poistettu. Koko sisältö näkyy vain muokkausnäkymässä.

jatkoa 2

2022-11-16T13:21:44+02:00

13.10 MASENNUS

Nellan mieliala jatkoi laskuaan ja hän eristäytyi enemmän huoneeseensa. Eristäytyvään persoonallisuushäiriöön liittyvät oireet voimistuivat. Nella alkoi ottaa koulusta paljon poissaoloja ja läheiset huolestuivat hänestä. Yhtenä päivänä Nellan täytyi mennä kouluun, koska hänellä oli tärkeä koe. Koulussa heillä oli liikuntaa ja luokkakaverit huomasivat Nellan käsivarsissa viiltelyjälkiä, kun Nella vaihtoi liikuntavaatteita päälle.

Luokkakaverit juttelivat Nellan kanssa ja Nella ei halunnut kertoa asiasta kenellekään aikuiselle. Nellan kaverit ohjasivat Nellan opiskeluterveydenhuoltoon ja hän jäi juttelemaan terveydenhoitajan kanssa. Siellä tehtiin BDI eli masennuskysely, josta Nella sai 33 pistettä. Pisteasteikon mukaan vaikea masennus on 30 pisteen tai sen yläpuolella.

Terveydenhoitaja ohjasi Nellan välittömästi koululääkärille, josta hän sai lähetteen nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Siellä arvioidaan Nellan vointia ja tehdään hoitosuunnitelma.

Hoito käynnistyy poliklinikalla tutkimuksilla tai hoidolla poliklinikan akuutti-, hoito- tai kriisityöryhmässä. Nellan hoito suoritettiin kriisityöryhmässä, jonne tullaan lääkärin lähetteen kautta. Kriisijakso on tavoitteellinen interventio eli toimenpide, jolla pyritään vaikuttamaan yksilön terveydentilaan ja käyttäytymiseen.

Jakson pituus on kuusi käyntiä, joista kotikäynti on osa kriisihoitojaksoa. Kriisihoitojakso edellyttää yhteistyötä vanhempien kanssa.

BDI on Beckin depressioasteikko. Siitä on tehty BDI kysely, joka on tarkoitettu heille, jotka epäilevät olevansa masentuneita ja pohtivat olisiko syytä hakea apua. BDI pistemäärän pohjalta ei voi tehdä kliinistä masennusdiagnoosia.

BDI diagnoosissa on pisteasteikot, jotka kertovat masentuneisuuden vakavuuden:

0–12 pistettä: normaali

13–18 pistettä: lievä masennus

19–29: keskivaikea tai vaikea masennus

30 pistettä tai yli: vaikea masennus

16.11 NOOAN KORVATULEHDUS

Nooalla alkaa illalla koskemaan oikeaan korvaan, korva punoittaa ja sieltä vuotaa eritettä. Myös Nooan kuulo oikeassa korvassa on huono, koska korva on niin kipeä ja hieman myös turvonnut. Nooalla on ollut vuoden sisään jo muutaman kerran korvatulehdus, joten perhe arvelee, että hänelle on taas iskenyt korvatulehdus. Perhe päättää viedä Nooan lääkäriin tarkistettavaksi. Tällä kertaa kipu oli kuitenkin ilmennyt nopeasti illalla, muina kertoina kipu on jatkunut monia päiviä ja pahentunut päivä päivältä.

Äiti vie Nooan lääkäriin ja siellä tutkitaan korvat. Lääkäri toteaa Nooalle välikorvantulehduksen, joka on bakteerien ja virusten aiheuttama tauti, joka ilmenee yleensä flunssan jälkitautina. Hänelle määrätään antibioottikuurin viiden päivän ajaksi. Kivun lievitykseen voi käyttää särkylääkettä, esimerkiksi parasetamolia, kuten Pamol F valmistetta. Ensisijaisesti hoidossa käytettävä antibiootti on amoksilliini- ja kvavulaanihappo. Amorion Comp- valmiste on näitä vaikuttavia aineita sisältävä antibiootti, joka tuhoaa tulehduksia aiheuttavia bakteereita

Korvatulehduksen lääkkeettömiin hoitokeinoihin kuuluu erityisesti lääkärin suorittama korvakäytävän puhdistus. Korvakäytävän puhdistus voidaan tehdä, kun tärykalvo on ehjä. Korvakäytävää voidaan huuhdella keittosuola-sprii-liuoksella, säännöllisesti usean päivän ajan. Tämän lääkkeettömän keinon lisäksi korvatulehdusta rauhoitellaan antibiooteilla, sekä kortisoneilla.

16.11 MIKON ALKOHOLIONGELMA PAHENEE

Perheelle selviää, että Mikko on juonut paljon alkoholia viime aikoina muulta perheeltä salaa. Tämä johtaa siihen, että Mikko on heräillyt jo parin yön ajan pistävään kipuun. Kipu on vyömäistä eikä Mikko pysty nukkumaan tai vaihtamaan asentoa. Kipu on pahentunut parin viime päivän aikana, ja kipu on nyt vihlovaa vatsasta selkään, joten lopulta Mikko päättää soittaa itselleen ambulanssin. Mikko viedään sairaalaan tutkimuksiin, jossa huomataan, että Mikolla ilmenee paljon keltaisuutta

Mikkoa aletaan hoitamaan ensisijaisesti Peijaksen sairaalassa nestehoidolla. Nestehoidossa juodaan suun kautta 5 litraa nestettä, jonka jälkeen nesteytetään suonensisäisesti. Nestehoidon lisäksi käytetään kipulääkettä tarpeen mukaan. Lievä tulehdustila paranee noin viikossa.

Akuutin haimatulehduksen aiheutti Mikolle runsas alkoholin käyttö, joten sen lopettaminen olisi tarpeellista ja erityisen tärkeää. A-klinikan hoitojakso ei ollut riittävä hoitokeino, joten lääkäri määrää Mikolle antabus-lääkityksen, jota käytetään alkoholismin hoidossa. Lääke on poretabletti, joka pysäyttää alkoholin palamisen vaiheen elimistöön, jolloin henkilölle tulee voimakkaita oireita. Oireisiin kuuluu mm. Pahoinvointi, sydämen tykytys ja hengityksen kiihtyminen, nämä ovat niin voimakkaita, ettei alkoholia uskalla ottaa. Jo pieni määrä alkoholia aiheuttaa epämiellyttävän olon.

Haimatulehdusta olisi voinut estää vähentämällä runsasta alkoholin käyttöä. Mikolle oli vaikeaa luopua alkoholin käytöstä ja raitistua, joten tämä ei onnistunut ja hän sairastui haimatulehdukseen. Koska Mikko sairastui haimatulehdukseen, voi normaali alkoholin määrä lisätä uusintatulehduksen riskiä.

JATKOHOITO

Lääkäristä Mikko saa antabuslääkityksen, jota hänen täytyy noudattaa, jotta alkoholin käyttö vähenee ja riski sairastua uudestaan pienenee. Lääkityksen vaikutukset alkavat näkymään, niin alkoholin käytön vähentymisenä ja sivuoireina. Sivuoireina Mikolle on tullut: pahoinvointia ja hengityksen kiihtymistä. Lääkitys on siis tehonnut ja Mikon alkoholismi on paranemaan päin.

Mikko käy kontrollikäynneillä lääkärissä, jossa tarkistetaan määrätty lääkitys ja otetaan mahdollisesti verikokeita, jossa voidaan seurata CPR, eli tulehdusarvoja. Mikon vointia seurataan säännöllisesti ja pyritään ehkäisemään tulehduksen uusiutumista.

16.11 NELLAN MIGREENI

Nella on huomannut omaavansa jatkuvan päänsäryn. Hänellä on päänsäryn yhteydessä ilmennyt muitakin oireita, kuten huimaus ja tasapainohäiriöt. Nella hakeutui terveydenhoitajalle joka kehotti Nellaa menemään lääkäriin. Nella epäili että hänellä saattaisi olla migreeni, jonka on aikaisemmin laukaissut voimakas stressi ja paljon muuttunut elämäntilanne perheessä. Nellalla migreenin oireita ovat sahalaitakuvion näkeminen ja voimakas päänsärky. Lääkäri diagnosoi hänelle aurallisenmigreenin. Nella sai migreenin oireiden hoitoon aluksi ohjeistusta lääkkeettömiin hoitokeinoihin ja jos lääkkeettömät hoitokeinot ei toimi, hän saa lääkäriltä reseptin kyseisen migreenin hoitoon tarkoitettuihin lääkkeisiin.

Muita migreeniin liittyviä oireita, joita Nellalla on ollut on tasapainohäiriöt, huimaus, väsymys, hikoilu, palelu, verenpaineen ja pulssin muutokset, ärtymys ja keskittymisvaikeudet.

Lääkkeettömiä hoitokeinoja on viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö, lepo ja nukkuminen, ruudun tuijottamisen välttäminen sekä kylmä kääre. Lääkkeellisessä hoidossa voi käyttää parasetamolia tai tulehduskipulääkettä esim. Panadolia.

Lääkkeetön hoitokeino on aina ensisijainen hoitokeino, mutta mikäli lääkkeetön hoitokeino ei tehoa oireisiin on migreeniin saatavissa reseptilääkettä. Reseptilääkkeet määrää aina lääkäri.

Jatkoa 3

2022-12-07T12:04:54+02:00

PERHEEN VAHVUUDET JA VOIMAVARAT

Äidin vahvuudet ja voimavarat ja ovat muista välittäminen ja kiltteys. Marja haluaa aina löytää kaikille sopivan ratkaisun ja pitää huolen siitä että kaikilla on hyvä olla. Marja on joskus liiankin stressaantunut muiden asioista. Marjalle tärkeä voimavara on urheilu ja hyvinvointi. Hän haluaa liikkua ja olla terve. Siksi hän ei usein herkuttele tai lapsetkaan eivät herkuttele viikolla.

Nooan vahvuuksia ja voimavaroja ovat hänen iloinen asenne ja pirteys. Nooa on kaikesta huolimatta iloinen ja reipas poika ja pärjää hyvin. Nooa naureskelee paljon ja tykkää muiden ihmisten seurasta. Nooa ei juurikaan kiukuttele mutta välillä hän turhautua nopeasti.

Nellan vahvuuksia ovat hyvä menestyminen koulussa. Nella on aina ollut hyvä koulussa ja saanut hyviä numeroita. Nella pitää myös ratsastamisesta joka on hänelle tärkeä voimavara. Ratsastaminen on asia, joka saa Nellan hetkeksi paremmalle tuulelle ja on hänelle tärkeä osa arkea.

Mikon vahvuuksia on lapsista aito välittäminen ja heidän parasta ajatteleminen. Mikko hakeutui alkoholi ongelmansa takia hoitoon, koska ajatteli sen olevan kaikille paras vaihtoehto. Mikko haluaa, että koko perhe ja etenkin lapset voivat hyvin ja haluaa olla heidän elämässään mukana mahdollisimman paljon.

Sepon vahvuuksia on ystävällisyys ja yhteistyötaidot. Hän ottaa kaikki huomioon. Hänen voimavara on perhe, hän haluaa viettää aikaa perheensä kanssa ja läheiset ovat hänelle tärkeitä.

Alexandran vahvuudet ovat hänen iloisuus ja positiivisuus. Alexandra on iloinen lapsi ja nauraa paljon.

Claudian vahvuuksia on sinnikkyys ja hyväntuulisuus. Hänen tervedentilastaan huolimatta Claudia nauttii arjesta ja on sitoutunut kuntoutukseensa. Claudialle perhe ja läheiset ovat hyvin tärkeitä. Hän yrittää aina parhaansa ja on onnellinen, että kykenee toimimaan sairaudestaan huolimatta.

LASKETTELU JA APUVÄLINEET

Claudian kaverit ovat innostuneita laskettelusta ja Claudia haluaisi heidän mukaan. MALIKE- tukiliitto lisää vaikeasti vammautuneiden lapsien mahdollisuutta osallistua toimintaan hyödyntäen erilaisia apuvälineitä. Claudia tarvitsee ammattilaisen apua koko ajan vierellä, jotta hän pystyy osallistua ja liikkua. Cp-vamma rajoittaa huomattavasti Claudian toimintakykyä.

Vaihtoehtoisia liikkumismahdollisuuksia voisi olla vaikka pulkkamäki avustajan kanssa tai ulkoilu esim. Pyörätuolissa

Tai esimerkiksi lasketteleminen hiihtokelkan avulla tai lasketella loivassa pulkkamäessä monitoimikelkan avulla, avustajan kanssa. Laskettelu voi onnistua myös laskettelukelkkojen avulla, niitä on kaksisuksinen kelkka ja yksisuksinen laskettelukelkka.

Osallistujat

2022-09-02T12:38:13+03:00

Viveca
Eevi
Iida
Inka

Anne Kyselee

Miksi Nooalla on erityisen tuen tarve? Avatkaa enemmän Noan tilannetta. Ja tarkemmin miten eri tavoin päiväkodissa Nooan erityisen tuen tarve on huomioitu?

Mitä erilaisia palveluja ja taloudellisia tukia perhe voi saada tukeakseen Nooa?

Kertokaa Nellasta enemmän. Hänen kavereistaan, opiskelusta. Suhteesta isään. Mitä kaikkea hän tekee isän kanssa viikonloppuisin.

Mistä apuvälineitä on mahdollista saada? Mitä apuvälineitä perhe tarvitsee?

Missä Mikko oli aiemmin hoidossa? Onko nyt tilanteen kärjistyttyä vaarana että Mikko retkahtaa.
Vastaus: Kaekki on mahollista.

2.9 Anne kyselee

Mitä palveluja ja tukia perhe tarvitsee?

Heidin tehtävät

2022-11-10T09:03:53+02:00

KRIISI:

Perheen äiti Marja ilmoittaa lapsilleen, että hänellä on uusi elämänkumppani, lääketieteen tohtori Seppo, joka muuttaa pian heidän luokseen asumaan. Lapset eivät tiedosta juuri ilahdu. Seppo tulee tapaamaan lapsia, jotka käskevät tämän painua sinne, missä ei päivä paista. Marjaa huolettaa, kuinka heidän tulevaisuudensuunnitelmiensa nyt käy.
Miten perhettä voisi tukea tilanteessa? Millaisia ratkaisuja tilanteessa olisi hyvä miettiä?

PERHEEN AIKUISELLA PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ

13.10.: Nella täyttää opiskeluterveydenhuollossa BDI-kyselyn, josta hän saa 33 pistettä. Mikä tämä BDI on ja mistä sen tulos kertoo? Tuloksen johdosta Nella saa koululääkäriltä lähetteen nuorisopsykiatrian poliklinikalle. MItä siellä tapahtuu?

MIKON ALKOHOLIONGELMA SYVENEE
Mikko on salaa juopotellut pitkään putkia. Hänen terveytensä alkaa reistailla, ja hän herää yöllä pistävään, vyömäiseen vatsakipuun, joka pahenee ja pahenee. Hän soittaa ambulanssin itselleen. Sairaalan päivystyksessä Mikolla todetaan myös keltaisuutta. Mikä akuutti sairaus Mikolle voisi olla syntynyt voimakkaan alkoholiputken seurauksena?

Annen tehtävä 9.9

2022-09-08T13:57:04+03:00

Mitä vammaistukea perhe voi saada?

Tarvitseeko Nella apua/tukea? Jos niin millaista?

Teksti

2022-09-09T13:07:02+03:00

Laittakaapa kuvia näkyviin. Minkänäköisiä ihmisiä olisiko kiva nähdä heidät.

Kristan tehtävät

2022-11-14T13:18:25+02:00

14.9.2022 Marja huomaa olevansa raskaana Sepolle. Marjalla ei ole ollut klassisia raskausoireita, joten raskaus on päässyt etenemään jo rv 20+2. Mitenkäs tällainen asia muuttaa perheen dynamiikkaa? Mitä otetaan huomioon. Johdatelkaa tarinaa synnytykseen asti, joka alkaa lapsiveden menolla rv 38+0, syntyy monisairas laps (saatte itse miettiä mitä sairauksia on).

16.11.2022
Noalla on korvatulehdus kierre, mitä oireita on, miten hoidetaan? Lääkehoito/lääkkeetön hoito?
Nellan jatkuva päänsärky/migreeni oireet, kertokaapa näistä lisää.

Anna-Sofia kyselee

2022-12-02T09:09:18+02:00

Miten Alexandran downin syndrooma tulee vaikuttamaan hänen motoriseen kehitykseensä?

Kertokaa lisää perheenjäsenten liikkumistottumuksista. Täyttyvätkö perheenjäsenten liikuntasuositukset arjen aktiivisuuden myötä, miten?

1.12.

Minkälaisia vahvuuksia perheenjäsenillä ja perheellä on? Entä voimavaroja? Miten vahvuudet ja voimavarat näyttäytyvät arjessa?

Claudian luokkakaverit ovat innostuneita laskettelusta. Claudia haluaisi kovasti mukaan, mikä avuksi? Vinkki: https://www.tukiliitto.fi/malike/

Ninan tehtävä

2022-10-05T13:08:25+03:00

LAPHE TEHTÄVÄ PERHEEN ARKITOIMINNOISSA OHJAAMINEN.pdf

Lähdemateriaalia tehtävään: Syödään yhdessä- ruokasuositus lapsiperheille

Perheessä asiat näyttävät olevan hyvin. Avatkaa, mikä merkitys on kodin ruokakasvatuksella. Kestävän kehityksen toteuttaminen, miten näkyy perheessä?

Annen tehtävä 30.9

2022-09-28T08:50:17+03:00

Avatkaa enemmän palveluja!
Avaa itse.