<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>7.luokka</title>
<id>https://peda.net/id/4bc4001e882</id>
<updated>2020-09-08T12:07:25+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/4bc4001e882:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/huhtasuonyhtenaiskoulu/oppiaineet/hjy/maiju-ryhm%C3%A4t/7a#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Millaisia asioita olisi hyvä tietää kokeessa?</title>
<id>https://peda.net/id/ac3affa8046</id>
<updated>2020-10-02T06:45:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/huhtasuonyhtenaiskoulu/oppiaineet/hjy/maiju-ryhm%C3%A4t/7a/maohtk#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Ajoitus&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;em&gt;Milloin asiat ovat tapahtuneet?&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Syyt ja seuraukset&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;em&gt;Miksi asiat tapahtuivat tai olivat niin kuin ne oli?&lt;br/&gt;&#10;Mitä tapahtumista tai olosuhteista seurasi?&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Kuvailu&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;em&gt;Millaista ihmisten elämä oli?&lt;br/&gt;&#10;Miten ihmiset ajattelivat?&lt;br/&gt;&#10;Millaiset olosuhteet oli?&lt;br/&gt;&#10;Miten tapahtumat eteni?&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Keskeiset käsitteet&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;em&gt;Millaisia sanoja opiskeltuun aiheeseen liittyy?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;b&gt;Kertaamisessa auttaa kappaleiden otsikoiden ja tummennettujen kohtien lukeminen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kappaleiden lopussa olevat &amp;quot;Muista nämä!&amp;quot; -tiivistelmät kertoo myös keskeisistä asioista.&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2020-10-02T06:45:11+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kappaleiden 1-5 keskeisiä asioita</title>
<id>https://peda.net/id/cab2baac046</id>
<updated>2020-10-02T06:46:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/huhtasuonyhtenaiskoulu/oppiaineet/hjy/maiju-ryhm%C3%A4t/7a/k1ka#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Tässä oppitunneilla korostettuja keskeisiä asioista.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Käsitteiden selitykset löytyy kappaleiden lisäksi kirjan takana olevasta sanastosta.&lt;/b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1 Suomen sota&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Milloin? &lt;/b&gt;1808-1809​&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Ketkä sotivat? &lt;/b&gt;Venäjä ja Ruotsi​&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Miksi? &lt;/b&gt;Venäjä yritti pakottaa Ruotsin kauppasaartoon Isoa-Britanniaa vastaan, mistä sovittiin Tilsitissä. Ruotsi ei suostunut, koska kauppa Iso-Britannian kanssa oli tärkeää. ​&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Mitä tapahtui? &lt;/b&gt;Ruotsin sotasuunnitelma ei onnistunut. Viaporin antautuminen oli sodan käännekohta.​&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Mitä seurasi? &lt;/b&gt;Solmittiin Haminan rauha. Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;2 Suomen autonomia&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Keskeisiä käsitteitä:&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;em&gt;autonomia, säädyt, senaatti, kenraalikuvernööri, konservatismi &lt;/em&gt;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Keskeinen henkilö:&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;em&gt;Venäjän keisari Aleksanteri I&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;em&gt;Aleksanteri lupasi kunnioittaa Suomen asemaa ja antoi autonomian. Lupasi myös säilyttää luterilaisen uskonnon ja perustuslain. &lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Keskeisiä tapahtumia:&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;em&gt;Porvoon valtiopäivät ja autonomian saaminen, pääkaupungin siirtyminen Helsinkiin&lt;/em&gt;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;3 Kansallisuusaate muuttaa Eurooppaa&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Keskeisiä käsitteitä:&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;em&gt;nationalismi&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Keskeinen tapahtuma:&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;em&gt;Italian ja Saksan valtioiden synty&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;em&gt;Yhteiset piirteet: ajoitus (1800-luku) ja tapa (pienet ruhtinaskunnat yhdistyivät)&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Miten nationalismi voi vaikuttaa ihmisten elämään?&lt;/b&gt;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;span&gt;Esimerkiksi&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;luo yhteenkuuluvuutta ja ihmiset iloitsevat esimerkiksi maan saavutuksista&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;uusien valtioiden synty&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;sodat&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;rasismi&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;4 Ihanteellisen kansakunnan luojat&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Keskeiset henkilöt:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;J.L. Runeberg, Elias Lönnrot, J.V. Snellman&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Keskeinen tapahtuma:&lt;/b&gt;&lt;span&gt; nationalismin leviäminen Suomeen (miksi levisi? mitä seurasi?)&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;5 Säätyjen ja säädyttömien Suomi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;sääty-yhteiskunta&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;= ihmisen oikeudet ja velvollisuudet riippuivat siitä, millaiseen perheeseen ja säätyyn syntyi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Säädyt&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;= aatelisto, papisto, porvaristo, talonpojat&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Säädyillä enemmän oikeuksia. Säätyihin kuuluvilla oli omaisuutta: he asuivat itse omistamassaan kodissa.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Säätyjen ulkopuolella =&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;piiat ja rengit, torpparit, loiset&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Säätyjen ulkopuolella olevat eivät omistaneet kotiaan eli olivat siis&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;tilattomia.&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Heitä oli lähes 70 % suomalaisista 1800-luvulla.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-10-02T06:46:02+03:00</published>
</entry>


</feed>