<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>YH03.1. syksy 2022</title>
<id>https://peda.net/id/4b56b65438c</id>
<updated>2022-09-20T11:57:45+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/4b56b65438c:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Vastaukset tehtäviin kpl. 18.</title>
<id>https://peda.net/id/94d5d5a655c</id>
<updated>2022-10-27T10:56:32+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/vastaukset-tehtaviin-kpl.-18#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Euroopan unionin suhde&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja Natoon:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- järjestöt tekevät keskenään paljon yhteistyötä&lt;br/&gt;&#10;- EU:n ja YK:n arvomaailmat ovat keskenään hyvin samanlaiset. Molemmat painottavat kriisien ennalta ehkäisyä ja ihmisoikeuksien merkitystä.&lt;br/&gt;&#10;- EU on merkittävä YK:n rahoittaja, ja sillä on pysyvä edustaja YK:n yleiskokouksessa&lt;br/&gt;&#10;- EU:n ja Naton suhteet ovat läheiset, koska moni unionin jäsen on myös Naton jäsen&lt;br/&gt;&#10;- EU:lla ja Natolla on ollut yhteisiä operaatioita Balkanilla ja Afganistanissa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Yhdysvaltoihin:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- alueilla on yhteiset arvot ja yhtenäinen kulttuuri, keskinäinen kauppa on molemmille tärkeää&lt;br/&gt;&#10;- Bidenin kaudella Yhdysvallat on jälleen korostanut Naton merkitystä ja hyviä suhteita Länsi-Eurooppaan, mikä on unionille tärkeä asia&lt;br/&gt;&#10;- Unionin maissa on arvosteltu Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa esim. Lähi-Idässä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Venäjään:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Unionin ja Venäjän välillä on ollut paljon taloudellista yhteistyötä, ja Venäjä on ollut tärkeä energiantoimittaja Unionille&lt;br/&gt;&#10;- Venäjän voimapolitiikka ja Krimin valtaus ovat kiristäneet välejä ja molemmat ovat asettaneet pakotteita toisiaan vastaan&lt;br/&gt;&#10;- Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 on kiristänyt välejä on kiristänyt välejä entisestään ja unionin jäsenmaat ovat tukeneet Ukrainaa sekä taloudellisesti että aseellisesti&lt;br/&gt;&#10;- Kriisin edetessä Venäjä on pyrkinyt kiristämään Eurooppaa energian avulla ja Eurooppa on pyrkinyt pääsemään kokonaan eroon venäläisestä energiasta&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Afrikka:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Alue on unionille tärkeä, koska siellä on paljon taloudellista potentiaalia&lt;br/&gt;&#10;- unioni pyrkii hillitsemään Afrikasta Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisuutta&lt;br/&gt;&#10;- unionilla on Afrikan suhteen oma parempia elinoloja tavoitteleva strategiansa, jota se toteuttaa yhdessä Afrikan unionin kanssa&lt;br/&gt;&#10;- EU on mukana useassa kriisinhallintaoperaatiossa Afrikassa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Aasia:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Aasian talouskasvu on tehnyt siitä merkittävän talouskumppanin, mikä on houkutellut eurooppalaisia investoimaan Aasiaan&lt;br/&gt;&#10;- Kiinan ihmisoikeudet ovat hrättäneet arvostelua unionin jäsenmaissa&lt;br/&gt;&#10;- unionilla on yleensä hyvät suhteet aasian maihin, joissa ihmisoikeudet ovat edenneet hyvin</content>
<published>2022-10-27T10:40:08+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>18. Maailma Euroopan ympärillä</title>
<id>https://peda.net/id/2ff58d36551</id>
<updated>2022-10-26T12:54:31+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/18.-maailma-euroopan-ymparilla#top" />
<content type="html">Lue open jakama teksti (kpl 18) ja vastaa kysymyksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuvaile Euroopan unionin suhteita seuraaviin:&lt;br/&gt;&#10;a) YK ja Nato&lt;br/&gt;&#10;b) Yhdysvallat&lt;br/&gt;&#10;c) Venäjä&lt;br/&gt;&#10;d) Afrikka&lt;br/&gt;&#10;e) Aasia</content>
<published>2022-10-26T12:54:31+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>17.Unioni yhteistä turvaa etsimässä</title>
<id>https://peda.net/id/649b4134544</id>
<updated>2022-10-25T13:04:20+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/17.unioni-yhteista-turvaa-etsimassa#top" />
<content type="html">Lue kappale 17. open jakamasta monisteesta ja tee kappaleen tehtävät 1,2,3 ja 5.</content>
<published>2022-10-25T13:04:20+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Suomen Nato-kannat 2002-2022</title>
<id>https://peda.net/id/ba16daee52b</id>
<updated>2022-10-23T13:09:05+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/suomen-nato-kannat-2002-2022#top" />
<content type="html">Tutustu oheiseen tilastoon suomalaisten Nato-kannoista ja vastaa kysymyksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Mitä muutoksia havaitset tilastossa?&lt;br/&gt;&#10;2. Mistä muutokset voisivat johtua?</content>
<published>2022-10-23T13:09:05+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Suomen Nato-kannat 2002-2022</title>
<id>https://peda.net/id/735671ba52b</id>
<updated>2022-10-23T13:01:05+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/teksti2#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/teksti2/suomen-nato-kannat-2002-2022.png#top&quot; class=&quot;service&quot;&gt;Suomen Nato-kannat 2002-2022.PNG&lt;/a&gt;</content>
<published>2022-10-23T12:59:57+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>15. Suomeen kohdistuvia turvallisuusuhkia</title>
<id>https://peda.net/id/04aa94444b9</id>
<updated>2022-10-14T11:48:47+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/15.-suomeen-kohdistuvia-turvallisuusuhkia#top" />
<content type="html">Tehtävä tehdään kahden hengen ryhmissä. Lukekaa oppikirjan tietolaatikko Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhkista oppik.s. 135.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Valitkaa kaksi uhkaa ja etsikää niihin liittyviä artikkeleita mediasta.&lt;br/&gt;&#10;2. Tiivistäkää uutisten sisältö.&lt;br/&gt;&#10;3. Arvioikaa uhkien merkitystä Suomen kannalta.&lt;br/&gt;&#10;4. Lähettäkää tehtävä Pedanetin palautuskansioon.</content>
<published>2022-10-14T11:48:47+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vastaukset tehtäviin Euroopan unioni ja talouden globalisaatio.</title>
<id>https://peda.net/id/ed73215a4ad</id>
<updated>2022-10-14T11:41:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/teksti#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;1.&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Miten eri tavoin EKP yrittää vaikut&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;taa talouteen?&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;EKP hoitaa euroalueen rahapolitiikkaa. Sen avulla EKP yrittää luoda edellytyksiä&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;talouskasvulle ja hyvinvoinnille.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tavoitteisiin pääseminen edellyttää hintavakautta. EKP yrittää pitää inflaation keski&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;pitkällä&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;aikavälillä kahden prosentin vuositasolla.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;EKP:n keskeinen keino vaikuttaa talouteen on korkojen säätely. Se pystyy ohjauskoron&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;avulla vaikuttamaan yleiseen korkotasoon. Noususuhdanteessa korkoa nostetaan, jotta&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;inflaatio ei kiihtyisi liikaa. Lask&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;usuhdanteessa korkoa lasketaan talouden elvyttämiseksi.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;EKP voi harjoittaa myös määrällistä elvytystä. Tällä tarkoitetaan arvopapereiden ostamista&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;markkinoilta, mikä lisää rahan tarjontaa.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;EKP voi yrittää vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon valuuttainterventi&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;oilla. Tällöin se ostaa tai&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;myy euroja hyödyntäen hallussaan olevaa valuuttavarantoa&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2.Pohdi Euroopan unionin velkaantumisen syitä ja seurauksia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Syitä:&lt;br/&gt;&#10;● 2000-luvun alkuvuosien velkaantuminen noususuhdanteen aikana&lt;br/&gt;&#10;● finanssikriisin (2008) aiheuttama laskusuhdanne, joka lisäsi velkaantumista&lt;br/&gt;&#10;● näkemykset velanoton hyödyllisyydestä talouden elvyttämisessä&lt;br/&gt;&#10;● koronakriisin aiheuttama taloudellinen laskusuhdanne&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Seurauksia:&lt;br/&gt;&#10;● Euroopan velkakriisi 2010-luvun alussa.&lt;br/&gt;&#10;● Vakaus- ja kasvusopimuksen velkarajojen ylittyminen.&lt;br/&gt;&#10;● Yhteisvastuun lisääntyminen velkakriisin ja 2020-luvulla otetun yhteisen velan&lt;br/&gt;&#10;seurauksena.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;</content>
<published>2022-10-13T13:15:13+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>14. Euroopan unioni ja talouden globalisaatio</title>
<id>https://peda.net/id/ca5b96784ad</id>
<updated>2022-10-13T12:52:46+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/14.-euroopan-unioni-ja-talouden-globalisaatio2#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lue jakamastani monisteesta s. 104-107.&lt;br/&gt;&#10;Vastaa seuraaviin kysymyksiin:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Millä eri tavoin EKP pyrkii vaikuttamaan talouteen?&lt;br/&gt;&#10;2. Pohdi Euroopan unionin velkaantumisen&lt;br/&gt;&#10;a) syitä&lt;br/&gt;&#10;b) seurauksia.</content>
<published>2022-10-13T12:52:46+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>13. Maailmantalous muutoksessa</title>
<id>https://peda.net/id/79f9e2a8494</id>
<updated>2022-10-11T13:00:03+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/13.-maailmantalous-muutoksessa#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;Lue oppik. s.112-116 ja vastaa seuraaviin tehtäviin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Mitä tarkoittaa&lt;br/&gt;&#10;a) teollinen internet&lt;br/&gt;&#10;b) digitaaliset palvelut?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Tarkastele oppik.s. 114 kuviota. Miten keskiluokan kulutus tulee muuttumaan alueittain? Mistä kehitys johtuu?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Pohdi, millaisia taloudellisia vaikutuksia seuraavilla globalisaatioon liittyvillä ilmiöillä on ollut:&lt;br/&gt;&#10;a) tiedon ja ajatusten leviäminen&lt;br/&gt;&#10;b) rahan helppo liikkuminen&lt;br/&gt;&#10;c) työvoiman siirtyminen maasta toiseen&lt;br/&gt;&#10;d) yritysten siirtyminen maasta toiseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Palauta vastauksesi oheiseen palautuskansioon&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-10-11T13:00:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>12. Maailmankaupan vapautuminen Nämä tehtävät tiistaiksi 11.10!</title>
<id>https://peda.net/id/0b712d48488</id>
<updated>2022-10-10T12:50:59+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/12.vmaailmankaupan-vapautuminen#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Lue oppikirjan s. 104-111 ja tee seuraavat tehtävät.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Alleviivaa s. 104-105 vastaukset kysymyksiin, miten globalisaatio on muuttanut maailman taloutta ja miten talouden globalisaatio näkyy tavallisen kuluttajan elämässä.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Mitä oppik.s. 104 kuvio kertoo maailmantaloudessa tapahtuneista muutoksista?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;3. Alla on luettelo järjestöistä, jotka päättävät maailmankaupan pelisäännöt. Mikä järjestö on ja miten se voi vaikuttaa kaupan kehitykseen?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;IMF&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Maailmanpankki&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;G20&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;G7&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;OECD&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;WTO&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;4. Miten suuryritykset ovat hyötyneet kaupan globalisaatiosta?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;5. Selitä, mitä tarkoitetaan yritysten yhteiskuntavastuulla.&lt;/span&gt;</content>
<published>2022-10-10T12:50:59+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>11. Suomi Euroopan unionissa</title>
<id>https://peda.net/id/c6d4e8ba461</id>
<updated>2022-10-07T11:19:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/11.-suomi-euroopan-unionissa#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Alleviivausharjoitus Suomi Euroopan unionissa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;Lue oppikirjan s. 95-99 kappaleet&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuka Suomessa päättää EU-asioista?&lt;br/&gt;&#10;Suomen EU-politiikka - mallioppilaasta vastarannan kiiskeksi?&lt;br/&gt;&#10;Suomi vaikuttaa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Alleviivaa ja kirjaa ylös kustakin kolmesta kappaleesta 20-25 mielestäsi avainsanaa, jotka kuvaavat hyvin kappaleiden keskeisen sisällön. Tämän jälkeen vertaa toisen opiskelijan kanssa alleviivamianne sanoja ja perustelkaa toisillenne, miksi valitsitte juuri nänä sanat.</content>
<published>2022-10-07T11:19:34+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>10. Päätöksenteko ja sen ongelmat</title>
<id>https://peda.net/id/5eebba18455</id>
<updated>2022-10-07T13:02:36+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/10.-paatoksenteko-ja-sen-ongelmat#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Lue oppik.s. 88-94 ja vastaa kysymyksiin:&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. EU-lait ovat asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä. Selitä, miten ne eroavat toisistaan?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Laadi pääpiirteinen kaavio EU-lain eri vaiheista vireillepanosta päätökseen asti.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;3. Ota kantaa: Vaivaako unionia demokratiavaje?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;4. Miten Lissabonin sopimus muutti Euroopan unionia?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Kuutele radio-ohjelma EU ja lobbauksen muuttuvat säännöt. &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/1-3661975&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://areena.yle.fi/1-3661975&lt;br/&gt;&#10;V&lt;/a&gt;&lt;span&gt;oit kuunnella alun 11 min. tai koko ohjelman ja vastaa sitten tehtäviin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Mitä lobbauksella tarkoitetaan?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Miten suhtautuminen lobbaukseen on EU:ssa muuttunut?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;3. Miten Suomessa on suhtauduttu lobbaukseen?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;4. Mikä on ns. avoimuusrekisteri?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;5. Mitä tarkoitetaan ns. pyöröovi-ilmiöllä ja miksi se on ei-toivottava ilmiö?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tässä esimerkki pyöröovi-ilmiöstä &lt;a href=&quot;https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ilkka-ahtiaisen-kommentti-puolustusvoimien-ex-komentajasta-amerikkalaisten-lobbari-tuhosiko-valinta-f-35-n-mahdollisuudet-suomen-seuraavaksi-torjuntahavittajaksi/7793448&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ilkka-ahtiaisen-kommentti-puolustusvoimien-ex-komentajasta-amerikkalaisten-lobbari-tuhosiko-valinta-f-35-n-mahdollisuudet-suomen-seuraavaksi-torjuntahavittajaksi/7793448&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2022-10-06T11:53:39+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Läksy tiistaiksi 4.10.</title>
<id>https://peda.net/id/152c5816430</id>
<updated>2022-10-03T13:21:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/laksy-tiistaiksi-4.10#top" />
<content type="html">Palauta yhteistoiminnallinen ryhmätyö, jos on vielä palauttamatta.&lt;br/&gt;&#10;Lue kotona kappale 9. ja tutustu pedanetissä EU:n toimielimiä esittelevään diasarjaan.</content>
<published>2022-10-03T13:21:02+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>9. Siis mikä on Euroopan unionin puheenjohtajuus?</title>
<id>https://peda.net/id/a5edea28424</id>
<updated>2022-10-02T14:02:04+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/9.-siis-mika-on-euroopan-unionin-puheenjohtajuus#top" />
<content type="html">Video Euroopan unionin puheenjohtajuudesta &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=-jTSh-ujU0E&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=-jTSh-ujU0E&lt;/a&gt;</content>
<published>2022-10-02T14:02:04+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>9. Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät</title>
<id>https://peda.net/id/6452cd72424</id>
<updated>2022-10-02T14:00:14+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/7.-euroopan-parlamentin-poliittiset-ryhmat#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;span&gt;Seuraavasta linkistä lisätietoa europarlamentin eri poliittisista ryhmistä &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://eurooppatiedotus.fi/2019/07/06/euroopan-parlamentin-poliittiset-ryhmat-ja-europuolueet/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://eurooppatiedotus.fi/2019/07/06/euroopan-parlamentin-poliittiset-ryhmat-ja-europuolueet/&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-10-02T14:00:14+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>9. Neljä vallan linnaketta</title>
<id>https://peda.net/id/f30c77e4424</id>
<updated>2022-10-02T13:57:04+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/9.-nelja-vallan-linnaketta#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;span&gt;Lue oppikirjan s. 76-87 ja vastaa oppikirjan tehtävään 4. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Selvitä seuraavat asiat netistä tietoa hakemalla:&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Milloin järjestettiin viimeksi EU:n huippukokous?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Mikä maa on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajavaltiona?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;3. Kuka on komission puheenjohtaja tällä hetkellä? Kuka on Euroopan unionin &amp;quot;ulkoministeri&amp;quot;? Kuka on komission suomalaisjäsen ja mitä tehtävää hän hoitaa?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;5. Selvitä suomalaiset europarlamentaarikot ja heidän puoluekantansa Suomessa ja europarlamentissa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;6. Kuka on Euroopan keskuspankin pääjohtaja tällä hetkellä?&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-10-02T13:57:04+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Euroopan monet kasvot ja 6. Mikä meitä yhdistää?</title>
<id>https://peda.net/id/6a45450e3d8</id>
<updated>2022-09-27T12:56:28+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/5.-euroopan-monet-kasvot-ja-6.-mika-meita-yhdistaa#top" />
<content type="html">Lukekaa oppik.s. 40-57 ja vastatkaa seuraaviin tehtäviin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Millä eri tavoin Euroopan unionin valtiot eroavat toisistaan? (kpl. 5)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Millaiset asiat yhdistävät unionin valtioita? (kpl 6.)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Tarkastele luvun 5. karttoja ja kuvioita (s. 42,43,44,48 ja 49) unionin jäsenmaista ja niiden kansalaisista. Millaisia havaintoja voit tehdä aineistosta?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tehkää tehtävät pareittain siten, että toinen tekee tehtävän yksi ja toinen tehtävän kaksi ja sitten teette yhdessä tehtävän 3. Käykää myös yhdessä läpi tehtävät 1 ja 2.</content>
<published>2022-09-26T14:00:21+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Suomi, Pohjoismaat ja Euroopan unioni</title>
<id>https://peda.net/id/6f630b923cc</id>
<updated>2022-09-26T13:48:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/4.-suomi-pohjoismaat-ja-euroopan-unioni#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;span&gt;Tehtiin tätä tehtävää oppitunnilla 26.9. Tehtävät loppuun kotona ja kappale läksyksi tiistain 27.9. tunnille!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Suomessa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys Euroopan  unionin jäsenyydestä 1994.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;a) Mitä neuvoa-antava kansanäänestys tarkoittaa?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;b) Millaisilla taloudellisilla, turvallisuuspoliittisilla ja kulttuurisilla perusteilla jäsenyyttä kannatettiin tai vastustettiin? (katso alla oleva teksti &amp;quot;Kommentteja Suomen EU-jäsenyydestä&amp;quot;).&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;c) Katso oheista karttaa kansanäänestyksen tuloksesta &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansan%C3%A4%C3%A4nestys&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansan%C3%A4%C3%A4nestys&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; Millä alueilla jäsenyyttä kannatettiin ja millä vastustettiin?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; Mitkä seikat voisivat selittää eri alueilla asuvien suomalaisten erilaista&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; äänestyskäyttäytymistä?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;d) Lue oppikirjan s. 46 teksti kansanäänestyksistä. Miten Britannian Brexit-äänestys osoitti, että kansanäänestys poliittisena toimintatapana on ongelmallinen?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Millaista yhteistyötä Pohjoismaat tekevät eri aloilla?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;3. Miten Pohjoismaiden ratkaisut Euroopan unionin suhteen eroavat&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; toisistaan?&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-09-25T14:51:47+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kommentteja Suomen EU-jäsenyydestä vuonna 1994</title>
<id>https://peda.net/id/b84743783cc</id>
<updated>2022-09-25T14:53:50+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/kommentteja-suomen-eu-jasenyydesta-vuonna-1994#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;b&gt;Argumentteja Suomen EU-jäsenyydestä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Suomessa käytiin vilkas keskustelu Euroopan unionin jäsenyydestä vuonna 1994. Seuraavaksi on &lt;br/&gt;&#10;listattu joitakin ennen kansanäänestystä esitettyjä argumentteja EU:n jäsenyydestä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Puolesta:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10; Jos Suomi jättää liittymättä, voi olla vaara, että tulevaisuudessa jäädään takapajulaksi.&lt;br/&gt;&#10; Ei täällä kukaan yksin pärjää.&lt;br/&gt;&#10; Nyt olisi sopiva aika liittyä, jos ja kun muut Pohjoismaat liittyvät, ettei jäädä yksin veli venäläisen seuraan.&lt;br/&gt;&#10; EU sitoo suomalaisia poliitikkoja, niiden omat tyhmyydet jäävät vähemmiksi.&lt;br/&gt;&#10; Suomi ei voi jäädä irralliseksi ryhmäksi EU:n ulkopuolelle, kun naapureina on hyvin epävakaita maita.&lt;br/&gt;&#10; Työskentelymahdollisuudet EU-maissa, työvoiman vapaa liikkuvuus.&lt;br/&gt;&#10; Kauppa paranee ja sen myötä tulee lisää töitä.&lt;br/&gt;&#10; Olemme eurooppalaisia, miksi siis emme ole mukana yhteistyössä.&lt;br/&gt;&#10; Suomalaisten ei tule jäädä tekemään virsuja toisilleen.&lt;br/&gt;&#10; Juttu on päätetty jo vuosia sitten, äänestys on turha.&lt;br/&gt;&#10; Suomi liittyy kuitenkin, on parempi kun jo hyväksyy ajatuksen.&lt;br/&gt;&#10; Luonnonsuojelulliset syyt voisivat vaatia jäsenyyttä, kaikki maat yhdessä luontoa suojelemaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Vastaan:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10; Onko Suomen itsenäisyystaistelut olleet turhia, monet sankarivainajatko turhia?&lt;br/&gt;&#10; EU on byrokraattinen ja kallis, en usko EU:n pysyvyyteen.&lt;br/&gt;&#10; Konsensus eri jäsenmaiden kesken on toiveajattelua.&lt;br/&gt;&#10; Päätökset siirtyvät Ranskalle ja Saksalle, meitä kohdellaan merkityksettömänä pienvaltana.&lt;br/&gt;&#10; Rajojen avautuminen tuo liikaa työväkeä Suomeen ja roskajoukkoa tulee Suomeen.&lt;br/&gt;&#10; Suomen työttömyys tuskin vähenisi, koska EU- maissa on yli 20 miljoonaa työtöntä.&lt;br/&gt;&#10; Maatalous joutuu aikamoisiin sopeutumisvaikeuksiin.&lt;br/&gt;&#10; Suomalaisen omaperäisen kulttuurin säilyttäminen vaikeutuu.&lt;br/&gt;&#10; Tasa-arvoasiassa ollaan menossa takapakkia, Suomen edustajat EU:ssa ovat vain miehiä, meille tulee taantumus.&lt;br/&gt;&#10; Eurooppalaiset valloittavat Suomen luonnon.&lt;br/&gt;&#10; Kun ei tiedä mihin ollaan menossa tai sitä ei kansalle kerrota.&lt;br/&gt;&#10; Yhteydet EU:sta Natoon aiheuttaa, että Suomi joutuu mahdollisessa sodassa tai konfliktissa kriisi- alueeksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lainausten lähde: Suomen kansanäänestys 1994. Raportti äänestäjien &lt;br/&gt;&#10;kannanotoista. Toim. Pertti Pesonen. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-09-25T14:53:50+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Videoita yhdentymisen alkuvaiheista</title>
<id>https://peda.net/id/657f917a3b1</id>
<updated>2022-09-23T11:47:46+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/2.-videoita-yhdentymisen-alkuvaiheista#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://multimedia.europarl.europa.eu/fi/history-the-treaties-of-rome_V001-0011_ev&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://multimedia.europarl.europa.eu/fi/history-the-treaties-of-rome_V001-0011_ev&lt;/a&gt;&lt;span&gt; Rooman sopimukset kesto 4.05&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://multimedia.europarl.europa.eu/fi/history-fathers-of-europe_V001-0002_ev&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://multimedia.europarl.europa.eu/fi/history-fathers-of-europe_V001-0002_ev&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Euroopan perustajat kesto 2.55&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-09-23T11:47:46+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Eurooppa yhdentyy</title>
<id>https://peda.net/id/3ac372f83b1</id>
<updated>2022-09-23T11:46:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/2.-eurooppa-yhdentyy#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;span&gt;Lue oppik.s. 17-22 ja vastaa tehtäviin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Miten ihmiset käsittivät Euroopan antiikin aikana ja keskiajalla?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Mitkä tekijät saivat Euroopan valtiot yhdentymisen tielle toisen maailmansodan jälkeen?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;3. Mitä Euroopan yhdentymisen ja laajentumisen kannalta merkittävää alla olevina vuosina tapahtui&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; 1948&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; 1951&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; 1957&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; 1967&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;4. Miksi Euroopan yhdentyminen oli aluksi voimakkaasti taloudellista?&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-09-23T11:46:34+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1. Globalisaation historia</title>
<id>https://peda.net/id/4cc3146c399</id>
<updated>2022-09-21T12:46:43+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2022/1.-globalisaation-historia#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Vastaa seuraaviin tehtäviin oppik.s. 10-16 pohjalta ja palauta tehtävät palautuskansioon.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Perustele väite: valtioiden välinen verkostoituminen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;kiihtyi toisen maailmansodan jälkeen.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Verkostoitumisen tärkeitä edesauttajia oli&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;liikkumisen helpottuminen höyryjunan ja&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;höyrylaivan, auton ja lentokoneen keksimisen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;jälkeen. Tiedonkulkua helpotti lennättimen,&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;puhelimen, radion ja lopulta internetin keksiminen,&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;joka teki tiedonkulusta reaaliaikaista. Lue Tiede - lehden artikkeli, jossa &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;kerrotaan ensimmäisestä Atlantin pohjaan lasketusta lennätinkaapelista ja poimi siitä keskeiset asiat &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/150_vuotta_sitten_bisnesnena_mullisti_telealan&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/150_vuotta_sitten_bisnesnena_mullisti_telealan&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;3. Pohdi verkostoitumiseen liittyviä hyötyjä.&lt;/span&gt;</content>
<published>2022-09-21T12:46:43+03:00</published>
</entry>


</feed>