https://peda.net/id/4af9174af85 2018-12-05T08:45:02+02:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/4041518efbb 2019-10-31T10:20:08+02:00 <h1>Ystävänpäivällä pitkät perinteet</h1> <div class="yle__article__header__meta"><a class="yle__article__listItem__subjectLink" href="https://yle.fi/uutiset/18-39658" rel="nofollow ugc noopener"><span class="yle__subject yle__borderColor yle__borderColor--yle_uutisten_artikkeliarkisto">Yle Uutisten artikkeliarkisto</span></a> <div class="yle__article__date"><span class="yle__article__date--published">14.2.2002 klo 15.15</span><span class="yle__article__date--modified">päivitetty <!-- -->4.6.2008 klo 20.02</span></div> </div> <div class="yle__article__header__grouper"> <div class="yle__article__header__grouper__content"> <div class="yle__article__header__authors"> </div> </div> </div> <div class="yle__article__content"> <p class="yle__article__paragraph">Ystävänpäivää pidetään usein yhdysvaltalaisena perinteenä, mutta sen juuret ovat jo antiikin Roomassa. Vuosisatojen kuluessa päivään on yhdistynyt muun muassa surmatun Valentinus-piispan muistelu. Suomessa ystävänpäivä pääsi kalenteriin vuonna 1987.</p> <p class="yle__article__paragraph">Antiikin Roomassa juhlittiin helmikuun 14. päivänä Jupiter-jumalan puolisoa Junoa, joka oli avioliiton ja äitiyden suojelija. Samalla iloittiin kevään alkamisesta ja muun muassa leikittiin parileikkejä.</p> <p class="yle__article__paragraph">Ystävänpäivän englanninkielisen nimen (Valentine's Day) isä taas oli Ternin piispa Valentinus, joka vaikutti keisari Marcus Aurelius Claudiuksen valtakaudella 200-luvulla.</p> <p class="yle__article__paragraph">Claudius oli kieltänyt sotilaita menemästä naimisiin, koska hän pelkäsi sotilaiden viihtyvän aviomiehinä paremmin kotona kuin pitkillä sotaretkillä. Piispa Valentinus oli kuitenkin herkkä nuorten rakkauden edessä ja vihki heitä avioliittoon keisarin käskyä uhmaten.</p> <p class="yle__article__paragraph">Tämä maksoi piispalle hänen henkensä. Valentinus surmattiin 14.2. vuonna 269, ja hänestä tuli katolisen kirkon marttyyri.</p> <p class="yle__article__paragraph">Ystävänpäivän vietto alkoi Englannista</p> <p class="yle__article__paragraph">Valentinen päivä tavallisten kansalaisten juhlapäivänä on etenkin anglosaksinen perinne. Englannissa päivää alettiin viettää 1500-luvun alkupuolella Henrik VIII:n valtakaudella.</p> <p class="yle__article__paragraph">Henrik oli lahjakas ja voimakas renessanssihallitsija. Rakkaus ja intohimo olivat keskeisiä hänen elämässään. Henrikillä oli yhteensä kuusi vaimoa. Kun paavi ei hyväksynyt Henrikin avioeroa, tämä julisti itsensä 1531 Englannin kirkon päämieheksi.</p> <p class="yle__article__paragraph">Henrikiä kiehtoi kovasti rakkautta korostava Valentinen päivä. Hän julisti päivän kuninkaankirjeellä viralliseksi juhlapäiväksi vuonna 1537.</p> <p class="yle__article__paragraph">Valentinen päivän kortteja alettiin lähettää Englannissa 1800-luvun alussa. Britti-imperiumin vaikutuksesta perinne levisi myös Yhdysvaltoihin, ja korttien lähettely saavutti sielläkin jo 1800-luvulla suuren suosion.</p> <p class="yle__article__paragraph">Suomessa nuorehko, mutta jo melko vahva perinne</p> <p class="yle__article__paragraph">Suomessa Valentinen päivää kutsutaan nimellä ystävänpäivä. Se ystävänpäivä on ollut kalentereissa vuodesta 1987. Päivän vietto on kehittynyt etenkin tärkeäksi postikorttipäiväksi. Viime vuoden ystävänpäiväna lähetettiin noin viisi miljoonaa korttia. Tänä vuonna määrä pysyy suunnilleen samana, arvioi viestintäpäällikkö Hannele Meller Suomen Postista.</p> <p class="yle__article__paragraph">Mellerin mukaan korttien määrä kasvoi koko 1990-luvun lopun ja ystävänpäivä on vakiintunut Suomen toiseksi tärkeimmäksi korttipäiväksi. Joulu on edelleen korttimäärissä aivan omaa luokkaansa: suomalaiset lähettävät jouluna yli 50 miljoonaa korttia.<br/> <br/> <a href="https://yle.fi/uutiset/3-5119047" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/uutiset/3-5119047</a></p> </div> 2019-10-31T10:20:08+02:00 https://peda.net/id/2b99c5663de 2019-03-03T21:35:32+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-f4af15ec-3def-11e9-b3c3-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-f4af15ec-3def-11e9-b3c3-4631624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="f4af15ec-3def-11e9-b3c3-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.worldatlas.com/" title="https://www.worldatlas.com/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.worldatlas.com/</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">World Atlas - mm. erilaisia teemakarttoja maiden vertailuun jne.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-5de3ae82-3dec-11e9-873c-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-5de3ae82-3dec-11e9-873c-4631624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="5de3ae82-3dec-11e9-873c-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://maailmankoulu.fi/kansainvalinen-aidinkielen-paiva/" title="https://maailmankoulu.fi/kansainvalinen-aidinkielen-paiva/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://maailmankoulu.fi/kansainvalinen-aidinkielen-paiva/</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Kansainvälinen äidinkielen päivä (21.2.)</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-48315838-3deb-11e9-838f-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-48315838-3deb-11e9-838f-86f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="48315838-3deb-11e9-838f-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.punainenristi.fi/materiaali/ilmasto" title="https://www.punainenristi.fi/materiaali/ilmasto (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.punainenristi.fi/materiaali/ilmasto</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Ilmastonmuutokseen liittyvää materiaalia</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2019-03-03T21:33:06+02:00