Perhe Lund

2020-11-12T09:30:38+02:00

Perhe Lund

PERHEEN HISTORIA:

Adam Lund ja Satu Tuokio elivät tavallista perhe-elämää kahdestaan Turussa. Vuonna 2005 heille syntyi tytär nimeltä Viivi. Valitettavasti Satu menehtyi synnytyksessä verenhukkaan.

Adam jäi yksin tyttärensä kanssa, mutta onneksi Adamin vanhemmat tukivat pientä perhettä. Adam rakasti tytärtään, mutta tiesi että häneltä puuttui jotain. Adam tykkäsi käydä silloin tällöin viikonloppuisin viihteellä ja yhtenä viikonloppuna hän päätyi ruotsinlaivalle. Siellä hän tapasi Ben Aspgrenin. Ben kertoi Adamille olevansa homoseksuaali. Se ei Adamia haitannut lainkaan. Heidän yhteydenpitonsa jatkui ja lopulta Adam huomasi olevansa ihastunut Beniin.

Ben asui myös Turussa, vuokra-asunnossa. Miehet tutustuivat toisiinsa ja lopulta Adam päätti muuttaa Viivin kanssa Benin luo. Viivi oli vasta parivuotias, joten ei vielä ymmärtänyt tilannetta. Adam opiskeli ja sai tukia ja Ben teki parturi-kampaajan töitä, niin he pystyivät elättämään koko perhettään. He elivät onnellista perhe-elämää kolmistaan.

Adamin valmistuttua vuonna 2012 neurokirurgiksi sateenkaariperhe päätti hankkia omakotitalon Turusta, sillä nyt heillä oli taloudellisesti varaa siihen, koska Adam oli saanut vakituisen työpaikan. Adam ja Ben ottivat lainaa 300 000e taloa ja remontointia varten. Talosta he maksoivat 220 000e. Perheen elämä kukoisti ja kaikki oli hyvin.

Adam ja Ben menivät naimisiin vuonna 2017. Ben adoptoi vuonna 2018 Viivin.

Samaa sukupuolta olevien avioliitto on ollut mahdollinen Suomessa maaliskuusta 2017 lähtien.
Suomessa samaa sukupuolta olevien parien adoptio tuli mahdolliseksi 8. huhtikuuta 2016.
Pariskunnan täytyy olla naimisissa, kun he adoptoivat.
Perheen sisäinen adoptioprosessi kestää n. vuoden.

PERHEENKUVAUS:

Adam Lund 38v
Perheen isä

Ammatti: Aivokirurgi
Palkka: 30 000e/kk, 360 000e/vuodessa

Ben Lund 29v
Adamin puoliso
Ammatti: Parturi-kampaaja
Palkka: 1800e/kk, 28 000e/vuodessa

Satu Tuokio
Benin entinen naisystävä, Viivin äiti

Menehtynyt Viivin synnytyksessä

Viivi Lund 15v

Käy peruskoulun viimeistä luokkaa
Usein masentunut
Käyttää päihteitä

Viivi on 15- vuotias nuori tyttö. Viivin lapsuus on ollut mielenkiintoinen. Hän on kuitenkin hyväksynyt sen, että hänellä on kaksi mieshahmoa elämässään, mutta hänen mielestään kuitenkin vain yksi isä. Viivi tulee toimeen Benin kanssa, mutta he eivät kuitenkaan ole parhaita kavereita.

Viivin tämän hetkiseen elämäntilanteeseen on varmasti vaikuttanut hänen lapsuutensa. Isä Adam on yrittänyt tukenut Viiviä parhaansa mukaan, mutta äiti häneltä on puuttunut koko elämänsä ajan. Viivi on jo siihen tottunut, mutta välillä kaipaa äiti hahmoa elämäänsä.

Viivi kokee, että hän ei ole saanut tarpeeksi huomiota isältään. Viivillä on ollut hänen mielestään hyvin löysät rajat elämässään. On saanut olla myöhään kavereittensa kanssa jne. Viivin kaveriporukkakaan ei ole paras mahdollinen, sillä siellä käytetään paljon päihteitä. Viivillä on ollut monia “poikaystäviä” joista isä Adam ei tiedä mitään. Viivi on usein viikonloppuisin salaa juhlimassa, jolloin voi sattua ja tapahtua.

Viivi käy peruskoulun viimeistä luokkaa. Koulu ei kuitenkaan hirveästi ole häntä kiinnostunut, niin poissaoloja löytyy. Isä Adam ei tiedä poissaoloista, sillä ei seuraa hirveästi Wilmaa. Viiviä on myös kiusattu hänen perheestään, eikä Adam ja Ben ole siitä tietoisia. Viivi pitää paljon asioita salassa, sillä ei halua tuottaa ongelmia. Tämän seurauksena Viivi kokee usein masennusta.

Viivillä on alkanut kuukautiset noin vuosi takaperin, joista ei ole halunnut kertoa isälleen. Se on hänen mielestään tyttöjen juttu. Hänen kuukautisensa ovat olleet hyvin epäsäännölliset, joten ne saattavat olla kauankin poissa. Koulunterveystarkastuksessa terveydenhoitaja kyselee kuitenkin Viiviltä onko hän ollut yhdynnässä pojan kanssa. Viivi kertoi olleensa useamman kanssa ja samalla kertoi myös kuukautisistaan. Terveydenhoitaja suosittelee tekemään raskaustestin, josta selviääkin, että Viivi on raskaana alkuvaiheessa. Viivi oli aivan shokissa asiasta eikä tiennyt mitä hänen tulisi tehdä. Terveydenhoitaja otti yhteyttä Viivin isään.

Masentunut mieliala on tavallinen ja useimmiten ohimenevä tunnetila. Masentunut mieliala, alakulo ja suru voivat liittyä esimerkiksi eroon, menetykseen tai pettymykseen.
Masennus oireilu on nuorilla yleistä.
Masennusta sairastavilla nuorilla on usein myös jokin muu mielenterveyshäiriö, kuten ahdistuneisuus, käytöshäiriö, tarkkaavaisuushäiriö tai päihdehäiriö.
Päihdeongelmilla on suora yhteys nuorten mielenterveyteen. Mitä aikaisemmin nuori aloittaa päihteiden käytön ja mitä runsaampaa se on, sitä todennäköisemmin nuori oireilee myös muulla tavoin psyykkisesti ja kärsii jostain muusta samanaikaisesta mielenterveyden häiriöstä.

Ilmapiiri kotona on kireä, kun Viivi saapuu kotiin. Adam on järkyttynyt, kun ei ole tiennyt asiasta tai muutenkaan Viivin elämästä. Viivi on pahoillaan, eikä muuta osaa sanoa. Adam ei hyväksy raskautta ja haluaa Viivin tekevän abortin. Viivi kieltäytyy sillä hän on jo päättänyt pitää lapsen. Adam ei lämpene Viivin ajatukselle. Kuinka Viivi pystyisi hoitamaan lastaan, kun ei selvästikään ole pystynyt hoitamaan itseään, ajattelee Adam.

Suomessa on mahdollista tehdä abortti raskauden alkuvaiheessa, jos synnytys on vaaraksi terveydelle, jos on alle 17-vuotias tai yli 40-vuotias, jos on jo synnyttänyt neljä lasta tai jos lasta ei pysty hoitamaan raskauden takia.
Joissain tapauksissa on mahdollista tehdä abortti, jos lapsen synnyttäminen ja hoitaminen on liian suuri rasitus elämäntilanteelle.
Abortti täytyy tehdä ennen raskausviikkoa 12. Erittäin painavan syyn takia raskauden voi keskeyttää myöhemminkin, mutta siihen tarvitaan erityinen lupa Valviralta.
Jos haluaa keskeyttää raskauden, tulee ottaa yhteyttä oman alueen terveyskeskukseen ja varata aika lääkärille. Ajan voi varata myös yksityiselle lääkärille, mutta tulee varmistaa, että hänellä on Valviran lupa antaa lausunto aborttia varten.
Abortti tehdään yleensä lääkinnällisesti tai kaavinnalla.
Abortista on hyvä keskustella jonkun kanssa.

Adam on vihainen ja haluaa Viivin muuttavan pois kotoa. Ben on tässä tilanteessa puolueeton, hän kuitenkin miettii erilaisia vaihtoehtoja ja haluaisi adoptoida tulevan lapsen. Ben on aina halunnut lapsia, mutta omia ei ole koskaan saanut. Hän on kuitenkin rakastanut Viiviä kuin omaa lastaan. Tuleva lapsi olisi oiva tilaisuus Benille.

Koko perheen elämä on sekaisin. Adam ei tykännyt Beninkään ajatuksesta ja kaikilla on tällä hetkellä raskasta. Pariskunta hakevat tukea pariterapiasta, jotta he jaksavat käydä yhdessä tämän prosessin läpi. He ottavat myös yhteyttä lastensuojeluun ja saavat sieltä apua tilanteeseen. Lastensuojelu keskustelee koko perheen kanssa erilaisista vaihtoehdoista mm. Abortista, adoptoinnista, huostaanotosta ja myös siitä, mitä seuraa, jos Viivi pitää lapsen. Viivillä ei ole kauaa aikaa päättää haluaako hän abortin, raskaus on edennyt jo sen verran. Viivi saa tukihenkilön lastensuojelun kautta. Tukihenkilö tapaa Viiviä 2x viikossa, jotta hän saisi tehtyä päätöksensä. Viivi tietää, että hän saa tukea oli päätös mitä tahansa.

Tukihenkilö helpottaa perheen kuormitusta tukemalla arkea tai viettämällä aikaa nuoren kanssa.
Tukihenkilö ja tuettava nuori tapaavat nuoren omassa elinympäristössä.
Perustuu palvelutarpeeseen ja asiakassuunnitelmaan.
Tehdään selkeä sopimus ja suunnitelma tavoitteista, tiiviydestä ja kestosta.
Alaikäisen tukisuhteelle tulee olla huoltajan hyväksyntä.

Pariterapiaan hakeudutaan yleensä halusta saada suhde toimimaan, yksittäisen ongelman tai kriisin takia.
Terapiassa koulutettu terapeutti keskustelee parin kanssa turvallisessa ilmapiirissä.

Adam ja Ben riitelevät edelleen heidän erimielisyyksistään. Koko perheellä on tapaaminen lastensuojelun sekä Viivin tukihenkilön kanssa, jossa tehdään suuri päätös. Adam toivoisi edelleen aborttia siitä syystä, että Viivin äiti Satu menehtyi, kun hän synnytti sekä Viivin elämäntilanteen takia. Viivi ja Ben eivät olleet tietoisia asiasta. Viivi on päättänyt, että pitää lapsen itsellään ja kieltäytyy adoptoimasta tulevaa lasta vanhemmilleen. Tapaaminen päättyy sekavasti. Adam lähtee vihaisena vanhempiensa luo eikä hänestä kuulu viikkoon. Ben jää kahdestaan Viivi kanssa ja tukee häntä. Viivin tukihenkilö on mukana raskauden ajan.

Viivi käy neuvolassa, josta hän saa tarvittavan avun ja tuen. Viivin ensimmäisellä neuvolakäynnillä selvitetään ensimmäiseksi millä kuukaudella hän varmasti on raskaana. Viivin raskaus on edennyt viikolle 19. Viivi kertoo hänen elämästään, josta selviää hänen päihteidenkäyttönsä. Neuvola antaa tukea ja apua päihteidenkäytön lopettamiseen. Viivi suhtautuu asiaan myöntävästi, sillä haluaa saada terveen lapsen.

Viivin koulu on aivan lopullaan, joten hän kerkeää käydä koulun loppuun. Viivi ei ole hakenut jatko-opiskelemaan entisen elämäntavan ja nyt vielä raskauden takia.

Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys ja hyvinvointi.
Äitiysneuvolassa tunnistetaan mahdollisimman varhain raskausaikaiset ongelmat ja häiriöt sekä järjestetään viiveettä tarvittavaa hoitoa, apua ja tukea.

Äitiysrahaa saa, kun raskaus on kestänyt 154 päivää.
Äitiysavustukseksi voi valita äitiyspakkauksen tai 170 euron rahasumman.
Kela maksaa lapsilisää alle 17-vuotiaista lapsista, jotka asuvat Suomessa. Lapsilisää saa lapsen syntymästä seuraavan kuukauden alusta.

Laskettuaika lähenee ja Viivi joutuu sairaalaan kovien supistuksien ja lapsiveden menemisen vuoksi. Viivin synnytyksessä tulee komplikaatioita ja joudutaan tekemään episitomia, välilihan leikkaus. Pitkän synnytyksen jälkeen pieni poika on syntynyt maailmaan. Poika syntyi terveenä pari päivää ennen laskettua aikaa. Poika oli syntyessään 51cm pitkä ja painoi 3854g. Viivi ja poika pääsivät kotiin kahden päivän päästä, sillä kaikki sujui hyvin.

Synnytyksen alussa Viivi tunsi kovaa kipua ja halusi heti kaikki kivunlievitykset. Kivunlievityksiä olivat ilokaasu ja epiduraalipuudutus. Epiduraalissa laitetaan neulalla ohut letku selkäytimen ja luukanavan väliseen epiduraalitilaan.
Supistukset alkoivat olemaan säännöllisiä ja tiheitä.
Kohdunsuun auetessa 2-4 cm ja, kun supistukset ovat säännöllisiä tätä kutsutaan avautumisvaiheeksi.
Kohdunsuun ollessa täysin auki ( 10cm ) lapsi laskeutuu lantion pohjalle ja tämä vaihe kestää 7-9 tuntia ensisynnyttäjällä.
Viiville tulee ponnistuksentarve, jolloin hän ponnistaa ja väliliha repeää. Välilihan revetessä kätilö leikkaa saksilla joko suoraan alaspäin peräaukkoa kohti, tai viistosti pakaran suuntaan.

Välilihan leikkaus tehdään paikallispuudutuksessa ja synnyttäjä ei yleensä edes huomaa tätä toimenpidettä. Leikkaus tehdään, jos vauvan pää ei mahdu syntymään.
Lapsen synnyttyä napanuora leikataan 1-2 minuutin kuluessa ja lapsi annetaan äidille ihokontaktiin.
Synnytyksen jälkeen äidin istukka irtoaa noin tunnin kuluessa.

Viivin ja pojan arki on alkanut kotona. Ben on ollut mukana vauvan hoidossa ja auttanut Viiviä, mutta Adam on vain seurannut sivusta, koska ei vieläkään hyväksy lasta, vaikka synnytys menikin hyvin. Hän ei koe, että Viivi olisi valmis äidiksi. Pääosin Viivi hoitaa lapsensa itse.

Vauvan perushoito koostuu kolmesta keskeisestä elementistä: runsaasta läheisyydestä, riittävästä ravitsemuksesta sekä puhtaudesta.
Vauvaa oppii hoitamaan parhaiten itse tekemällä.
Vaihda vaippaa tarpeen mukaan.
Vauvaa tulee nukuttaa selällään.
Taipeet ja ihopoimut tarkistettava päivittäin ja hoidettava tarpeen vaatiessa.

Puhdista napatynkä huolellisesti.
Ruoki vauvaa vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa.

Viivi on ollut vauvan kanssa yksin Adamin ollessa töissä ja on väsynyt ja kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Viivi saa apua masennukseen tukihenkilöltään ja saa vauvavapaata Benin ollessa kotona. Väsymyksen vuoksi Viivi on laiminlyönyt vauvan perushoitoon kuuluvia asioita ja nyt vauvan napatynkä on tulehtunut.

Vauvan napa punoittaa, on turvoksissa ja haisee pahalta.
Viivi hakeutuu vauvan kanssa lääkäriin, jossa huomataan tulehdus.

Napatyngän tulehdus on harvinaista.
Hoidetaan antibioottikuurilla.

Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsii noin 10-20 prosenttia vanhemmista.
Oireet ovat samat, kuin tavallisessa masennuksessa.
Masennustila alkaa yleensä noin muutaman kuukauden sisällä lapsen syntymästä.

Vauvan ollessa pieni, hän itkee huolenpidosta huolimatta. Vauvan itku koettelee Viivin hermoja ja hän kokee tarvitsevansa apua. Hän löytää netistä " Layette " sovelluksen, josta yrittää etsiä syitä ja apua vauvan itkuun.

Layette on Suomalainen äitiysaplikaatio, josta äidit voivat saada hyödyllistä ja käytännöllistä tietoa raskaudesta ja lapsuuden erivaiheista.
Aplikaatiossa kerrotaan lähes kaikesta vauvan ja lapsen perushoitoon liittyen. Viivi etsii sieltä tietoa ja syitä vauvan itkulle. Hän löytää aplikaation avulla keinoja, joilla hän saa vauvan rauhoittumaan ja ymmärtää, että vauva viestii itkun avulla.
Raskaana olevalle naiselle aplikaatio tarjoaa mmunmuassa listan siitä, mitä saa syödä ja mitä ei saa syödä.

Vauvan ollessa noin kuukauden vanha hänellä todetaan Erbin pareesi. Erbin pareesi huomataan hieman myöhässä. Niklaksella oireet eivät ole vakavia, mutta hän ei itse pysty liikuttamaan olkaniveltään. Viivi ohjataan vauvan kanssa fysioterapeutin vastaanotolle, josta he saavat yksilölliset liikeharjoitukset. Liikeharhoitukset aloitetaan jo heti varhaisessa vaiheessa, jotta vauriot saataisiin minimoitua. Tavoitteena on säilyttää nivelten liikelaajuudet hermovamman toipumisen aikana ja sen jälkeen. Tärkein ja tuloksellisin harjoittelu toteutuu kotona, vanhempien suorittamana säännöllisenä liikehoitona.

Vauva on saanut Erbin pareesin synnytyksen yhteydessä.
Se on hermopunosvaurio, jonka takia vauvan yläraajaa hermottavat hermot vaurioituvat.
Hermopunosvauriolle altistaa vauvan suuri koko ja ulostulonvaikeus synnytyksessä.
Tavallisesti Erb-lapsella ilmenee ongelmia olka- ja kyynärnivelen liikuttamisessa, mutta ongelmia voi ilmetä myös ranteen tai sormien toiminnassa.
Lapsella, jolla on käsien toimintakyvyn haitta, on vähemmän mahdollisuuksia saada sensorista informaatiota ympäristöstä ja kokea oman toimintansa vaikutukset.
Tarvittaessa perheelle järjestetään fysioterapiakontakti kotipaikkakunnalle ohjaamaan liikehoidon toteutuksessa ja lapsen motorisen kehityksen tukemisessa.
Säännöllisen fysioterapian tarve vaihtelee lapsen kasvun ja kehityksen mukaan, jota arvioidaan aina kontrollikäynneillä.
Vauvaa voi käsitellä muuten normaalisti, mutta käsistä nostamista ja roikuttamista tulisi välttää.

Raskauden aikana Viivillä on oikeus äitiysrahaan. Äitiysrahaa maksetaan yleensä noin 4 kuukautta. Oikeus äitiysrahaan on, kun raskaus on kestänyt yli viisi kuukautta.

Lapsen synnyttyä Viivi saa vanhempainrahaa ja lapsilisää. Lapsilisä maksetaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun lapsi on syntynyt siihen asti, että lapsi on 17v. Vanhempainrahan maksaminen loppuu, kun lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen.

Aikaa on kulunut noin kaksi kuukautta vauvan syntymästä ja on ristiäisten aika. Ristiäiset järjestetään kotona, johon tulee ainoastaan pappi ja muutama Viivin ystävä. Vauvan kastepäivä on yleensä lauantai tai sunnuntai ja heillä se oli sunnuntai. Ennen ristiäisiä papin kanssa käydään keskustelu, jossa perheen toiveet kuullaan ja keskustellaan ristiäisiin liittyvistä asioista.

Uuden lain mukaan lapselle saa antaa neljä etunimeä. Lapselle mietitty nimi tulee ilmoittaa seurakunnalle ajoissa, jotta seurakunta voi varmistaa nimen laillisuuden.

Pienen lapsen kastekeskustelun yhteydessä täytetään lomake, jonka seurakunta on lähettänyt lapsen äidille. Lomakkeeseen täytetään muun muassa lapsen etu- ja sukunimi, äidinkieli ja kummitiedot. Tämä lomake lähetetään myös maistraattiin.

Viivi antaa lapselleen nimeksi Niklas Matias Lund.

Adamin on vaikea hyväksyä tietoa Viivin raskaudesta. Hänhän on alaikäinen. Viivin ja Adamin suhde kärsii. Adam haluaa, että Viivi muuttaa pois kotoa. Miten tuette Viiviä? Ben ei ymmärrä Adamin käytöstä. Heidän suhteensa rakoilee. Miten tukisitte Benia ja Adamia. Ben edelleen haluaisi adoptoida lapsen. Onko se ollenkaan mahdollista? Tutustukaa pelastakaa lapset sivustoon tai Interpedia (adoptio)

Viivin lapsella todetaan (hieman myöhässä) Erbin pareesi, jonka hän sai synnytyksessä. Mitä Erbin pareesi tarkoittaa, miten se syntyy ja millaisia oireita lapsella on? Oirekuva voi vaihdella paljon eli päättäkää itse, kuinka vakavasta tilasta tällä vauvalla on kyse. Miten vamma näkyy vauvalla, entä miten leikki-ikäisellä? Miten sitä voidaan hoitaa?

Esitelkää sähköinen palvelu/äppi nimeltä "Layette". Keksikää Viiville jokin ongelma/haaste, jonka ratkaisuun hän käyttää kyseistä palvelua? Millaista apua hän palvelusta saa?

Ryhmän jäsenet

2020-08-04T13:36:47+03:00

Emma Ahola
Jade Lomperi
Maija Sinkkonen
Mira Vehmaa