<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Minnan HI03.1 kevät 2022</title>
<id>https://peda.net/id/4a7bbddcb97</id>
<updated>2022-04-11T11:56:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/4a7bbddcb97:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>16. Lisätietoa sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä ja asekätkentäjutusta.</title>
<id>https://peda.net/id/7b91afc4e17</id>
<updated>2022-06-01T09:53:03+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/16.-lisatietoa-sotasyyllisyysoikeudenkaynnista-ja-asekatkent#top" />
<content type="html">Sotasyyllisyysoikeudenkäynti &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotasyyllisyysoikeudenk%C3%A4ynti&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotasyyllisyysoikeudenk%C3%A4ynti&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Asekätkentäjuttu &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Asek%C3%A4tkent%C3%A4&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://fi.wikipedia.org/wiki/Asek%C3%A4tkent%C3%A4&lt;/a&gt;</content>
<published>2022-06-01T09:53:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>15. Jatkosota - haaste historiantutkimukselle</title>
<id>https://peda.net/id/c8260e40dd9</id>
<updated>2022-05-27T12:09:58+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/15.-jatkosota-haaste-historiantutkimukselle#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Erilaisia tulkintoja Suomen joutumisesta jatkosotaan, Suomen ja Saksan yhteistyöstä ja Suomen miehityshallinnosta Itä-Karjalassa&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ajopuuteoria&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Suomi ajautui jatkosotaan ilman omaa tahtoaan ajopuun tavoin&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Saksan ja Neuvostoliiton välille syntyi sota ja Suomi ei voinut olla siinä välissä puolueeton&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Suomi oli taloudellisesti riippuvainen Saksasta ja Saksa hallitsi Itämerta ja kauppa Britanniaan ja Ruotsin kanssa poikki&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- teoria suosiossa heti sodan jälkeen ja korosti ulkovaltojen osuutta ja sodan välttämättömyyttä&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- teoria todettiin pätemättömäksi 1960-luvulla&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Koskiveneteoria&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Suomi oli suurvaltojen puristuksessa, mutta, mutta teki itse tietoisia valintoja, jotka johtivat jatkosotaan&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Suomi käytti hyväkseen Saksan tukea ja pyrki aktiivisesti revanssiin&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- ulkomailla tulkintana jo 1950- ja 1960-luvuilla&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Suomi kävi Saksan rinnalla erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- perinteinen näkemys, jossa korostetaan, että Suomi ei ollut liittolainen, vaan myötäsotija, jolla oli omat sodan päämäärät, talvisodan rauhan oikaisemiseen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Suomi ei osallistunut esim. Muurmannin radan katkaisuun tai Leningradin piiritykseen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Suomi oli Saksan liittolainen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- uudet tutkimukset kallistuvat sen puoleen, että Saksan ja Suomen yhteistyö oli läheisempää, vaikka varsinaista liittosopimusta ei ollutkaan allekirjoitettu&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Suomi ja Saksan sotarikokset&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- perinteisesti on ajateltu, että Suomi ei osallistunut juutalaisvainoihin, vain 8 juutalaista luovutettiin Saksaan&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- uudempi tutkimus on saanut selville, että Suomi luovutti Saksaan tuhansia sotavankeja, jotka olivat kommunisteja ja juutalaisia ja suomaliset tiesivät, että vangit päätyisivät keskitysleireille&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Suomen toiminta miehitetyssä Itä-Karjalassa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;-Suomen toiminta oli asiallista ja tasapuolista&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- uusien tietojen myötä tiedetään, että leireihin kerättyjä venäläisiä ja sotavankeja kohdeltiin huonosti ja usea heistä kuoli nälkään&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Mitä eri historian tulkinnat kertovat jatkosodasta ja historiasta tieteenä?&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-05-27T12:09:58+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>14. Välirauhansopimuksen alueluovutukset Neuvostoliitolle</title>
<id>https://peda.net/id/4165ae1edd9</id>
<updated>2022-05-27T12:13:21+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/14.-valirauhansopimuksen-alueluovutukset-neuvostoliitolle#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/mhk2/pariisin-rauha.png:file/photo/e1a7365c1af5cd14380deb1cb9674914ccf28679/Pariisin_rauha.png&quot;/&gt;</content>
<published>2022-05-27T12:13:21+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>14. Jatkosodan rauhanehdot</title>
<id>https://peda.net/id/fee6c8dedd9</id>
<updated>2022-05-27T12:11:30+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/14.-jatkosodan-rauhanehdot#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;b&gt;Moskovan välirauhan ehdot 19.9.1944&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;(pääkohdat)&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;Alueluovutukset&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* talvisodan rauhan rajat (oppik.s. 114)&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* Petsamo eli &amp;quot;toinen käsivarsi&amp;quot; luovutettava Neuvostoliitolle &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* Porkkala vuokralle Hangon sijaan &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;Armeija palautettava rauhanajan vahvuuteen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* Pariisin rauhassa (1947) armeijan kokoa ja varustuksia rajoitettiin&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;3.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;Saksalaisten karkottaminen Suomesta&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;-&amp;gt; Lapin sota&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;4.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;Neuvostoliitolle vihamiselisten tai fasististen järjestöjen lakkauttaminen&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;(Lotta-Svärd, Suojeluskunta) sekä&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;kommunistien toiminnan salliminen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;5.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;Sotasyyllisten ja -rikollisten rankaiseminen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;6.&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Sotakorvaukset&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;(300 miljoonaa dollaria)&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- ehtojen toteutumista tuli Suomeen valvomaan Liittoutuneiden valvontakomissio, joka koostui venäläisistä&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-05-27T12:11:30+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kotitehtävä perjantaiksi 27.5.</title>
<id>https://peda.net/id/b7bec950db4</id>
<updated>2022-05-24T12:51:14+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/kotitehtava-perjantaiksi-27.5#top" />
<content type="html">Lue kirjan kappale 14. ja tee oheinen tehtävämoniste jatkosodasta.</content>
<published>2022-05-24T12:48:51+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>13. Välirauha maailmansodan keskellä</title>
<id>https://peda.net/id/e0a21948db3</id>
<updated>2022-05-24T11:09:47+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/13.-valirauha-maailmansodan-keskella#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Rauha tuli, pelot jäivät&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- talvisodan ankarat rauhanehdot ja suuret tappiot masensivat ihmisiä ja pelättiin uutta hyökkäystä&lt;br/&gt;&#10;- ruokatarpeista oli pulaa ja suurin osa peruselintarvikkeista oli kortilla&lt;br/&gt;&#10;- Suomen oli asutettava yli 400 000 luovutetuilta evakuoitua siirtolaista&lt;br/&gt;&#10;- pika-asutuslain nojalla lunastettiin maita yksityisiltä, yrityksiltä ja julkisilta yhteisöiltä tarkoituksena perustaa siirtolaisten asuttavaksi yli&lt;br/&gt;&#10;40 000 uutta tilaa&lt;br/&gt;&#10;- Neuvostoliitto sekaantui Suomen asioihin rauhan solmimisenkin jälkeen&lt;br/&gt;&#10; - Suomen oli palautettava luovutettavalta alueelta evakuoitu Enson tehtaiden kalusto&lt;br/&gt;&#10; - NL vaati osuutta Petsamon nikkelistä&lt;br/&gt;&#10; - NL ampui alas suomalaisen matkustajakone Kalevan &lt;br/&gt;&#10; - NL tuki Suomeen perustettu Suomen ja NL:n ystävyysseuraa&lt;br/&gt;&#10; - NL puuttui Suomen vuoden 1940 presidentinvaaliin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Suomi tekee valintansa&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Euroopan poliittinen tilanne muuttui kesään 1940 mennessä, kun Saksa valloitti Tanskan, Norjan, Belgian, Hollannin ja Ranskan,&lt;br/&gt;&#10;samaan aikaan NL liitti itseensä Baltian maat&lt;br/&gt;&#10;- Suomi jäi käytännössä Saksan ja Neuvostoliiton väliin&lt;br/&gt;&#10;- Saksa kiinnostui Suomesta, kun Britannian valloittaminen oli epäonnistunut ja Saksassa tehtiin päätös hyökkäyksestä Neuvostoliittoon&lt;br/&gt;&#10;- kesällä 1940 Saksa kävi Suomen kanssa salaisia neuvotteluita, joiden tuloksena solmittiin Suomen ja Saksan välille kauttakulkusopimus&lt;br/&gt;&#10;- Suomi sai ostaa Saksasta aseita ja saksalaiset saivat kuljettaa joukkojaan Pohjois-Norjaan Suomen kautta&lt;br/&gt;&#10;- sopimus solmittiin hyvin pienen piirin, ns. sotakabinetin sisällä, eikä asiaa käsitelty eduskunnassa eikä hallituksessa&lt;br/&gt;&#10;- syksyn kuluessa yhteistyö syveni, mitä N ei katsellut suopein silmin&lt;br/&gt;&#10;- joulukuussa 1940 Saksa teki lopullisen päätöksen hyökkäyksestä NL:oon ja hyökkäysasemiin Suomen puolelle Suomen sodanjohdolta tiedusteltiin mahdollisuutta toimia yhteistyössä&lt;br/&gt;&#10;- kesäkuun 1941 aikana saksalaiset joukot siirtyivät Norjasta hyökkäysasemiin Suomen puolelle ja alueella olleet suomalaiset joukot määrättiin saksalaisten komentoon ja Suomessa käynnistettiin armeijan ylimääräiset harjoitukset</content>
<published>2022-05-24T11:09:47+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>12. Talvisodan rauhanehdot 13.3.1940</title>
<id>https://peda.net/id/a60f9a24d9a</id>
<updated>2022-05-22T12:23:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/12.-talvisodan-rauhanehdot-13.3.1940#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Moskovan rauhan ehdot 13.3.1940&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;Luovutettava Neuvostoliitolle&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Karjalan Kannas&lt;br/&gt;&#10;Laatokan Karjala,&lt;br/&gt;&#10;Sallan alue&lt;br/&gt;&#10;Kalastajasaarennon länsiosa &lt;br/&gt;&#10;Suomenlahden saaria &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hanko vuokrattava 30 vuodeksi Neuvostoliiton tukikohdaksi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Seuraavassa videon pätkässä (n. 4 min.) kuvaillaan tunnelmia Suomessa Moskovan rauhan tultua &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=vsqM7W-rsHU&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=vsqM7W-rsHU&lt;/a&gt;</content>
<published>2022-05-22T12:14:57+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>12. Talvisota</title>
<id>https://peda.net/id/433880aad75</id>
<updated>2022-05-19T13:13:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/12.-talvisota#top" />
<content type="html">Katso seuraava Elävän arkiston filmi &amp;quot;Sodan kynnyksellä Suomi oli yksin&amp;quot;. &lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/sodan-kynnyksella-suomi-oli-yksin&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/sodan-kynnyksella-suomi-oli-yksin&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Miten Suomi valmistautui tulevaan sotaan?</content>
<published>2022-05-19T13:13:00+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kysymyksiä sisällissodasta ja valtiomuotokiistasta.</title>
<id>https://peda.net/id/ebf00cf8d43</id>
<updated>2022-05-15T13:58:15+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/teksti#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;1. Valtalaki heinäkuussa 1917 katkaisi poliittisen oikeiston ja vasemmiston välit Suomessa.&lt;br/&gt;&#10;2. Syksyllä 1917 Suomen elintarviketilanne oli huono.&lt;br/&gt;&#10;3. Venäjän linnoitustyöt sentään tarjosivat töitä suomalaisille koko syksyn.&lt;br/&gt;&#10;4. Suomessa oli yleislakko marraskuussa 1917.&lt;br/&gt;&#10;5. Järjestysvallan puuttuessa työväestö alkoi perustaa suojeluskuntia ja porvaristo punakaarteja omien alueidensa suojaksi.&lt;br/&gt;&#10;6. Punakaartit aloittivat vallankumouksen Helsingissä ja suojeluskunnat vapaussodan samana yönä 27.1.1918&lt;br/&gt;&#10;7. Valkoisten upseeristo koostui venäläisistä sotilasta.&lt;br/&gt;&#10;8. Jääkärit oli koulutettu estämään mahdollinen suomalaisen työväestön kapina.&lt;br/&gt;&#10;9. Punaista terroria esiintyi eniten sodan jälkeen ja valkoista terroria sodan alkuvaiheessa.&lt;br/&gt;&#10;10. Sodassa kuoli ihmisiä eniten sodan jälkeen vankileireillä.&lt;br/&gt;&#10;11. Sodan eri nimitykset kertovat sodan traumaattisuudesta suomalaisille.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;12. Sisällissota sai poliittisen oikeiston siirtymään kuningasvallan kannattajiksi.&lt;br/&gt;&#10;13. Suomelle valittiin kuningas Britanniasta, koska haluttiin Britannian tukea nuorelle valtiolle.&lt;br/&gt;&#10;14. Suomeen valittu kuningas luopui kruunusta poliittisen tilanteen muutoksen takia.&lt;br/&gt;&#10;15. Koska Suomeen ei saantu kuningasta, presidentille haluttiin keskittää paljon valtaa.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-05-15T13:58:15+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Läksy maanantaiksi 16.5.</title>
<id>https://peda.net/id/2e254636d28</id>
<updated>2022-05-13T10:20:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/laksy-maanantaiksi-16.5.#top" />
<content type="html">Tee tehtävä sisällissodan eri nimityksistä ja tutustu diasarjaan sisällissodan seurauksista Suomelle.&lt;br/&gt;&#10;Lue kappale 7. ja tutustu diasarjaan, jossa on kappaleeseen liittyvä jäsentely.</content>
<published>2022-05-13T10:20:34+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>13.5.2022 6. Sisällissodan eri nimitykset</title>
<id>https://peda.net/id/a4d01690d28</id>
<updated>2022-05-13T10:16:44+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/13.5.2022-6.-sisallissodan-eri-nimitykset#top" />
<content type="html">Lue oppikirjan s. 63 luku &amp;quot;Rakkaalla sodalla on monta nimeä&amp;quot; ja ratkaise tehtävä.&lt;br/&gt;&#10;Suomen sisällissodasta on käytetty seuraavia nimityksiä:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;sisällissota, vapaussota, luokkasota, punakapina, kapina, vallankumous, kansalaissota, veljessota, vuoden 1918 sota&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Mieti, mitä nimet tarkoittavat ja onko nimitys punaisten käyttämä, valkoisten käyttämä vaiko neutraali.&lt;br/&gt;&#10;2. Mistä johtuu, että sodalle on niin monta eri nimitystä?</content>
<published>2022-05-13T10:16:44+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>12.5.2022 oppitunti</title>
<id>https://peda.net/id/c429d81ed1c</id>
<updated>2022-05-12T11:01:45+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/12.5.2022-oppitunti#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;Tutustu diasarjaan sisällissodan tapahtumista ja opettele sodan keskeiset vaiheet.&lt;br/&gt;&#10;Tutustu oppikirjan s. 59 tilastoon sisällissodan uhreista ja tee siitä viisi havaintoa ja selitä ne.&lt;br/&gt;&#10;Lue juttu Marko Tikan tutkimuksesta sisällissodan terrorista ja tee jutun lopussa olevat tehtävät.</content>
<published>2022-05-12T11:01:45+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>12.5.2022 6. Sisällissodan eri osapuolet</title>
<id>https://peda.net/id/f9e68aa4d1d</id>
<updated>2022-05-12T13:04:56+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/12.5.2022-6.-sisallissodan-eri-osapuolet#top" />
<content type="html">Kuuntele Punakaartin marssi &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=rEvM6jDc6FU&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=rEvM6jDc6FU&lt;/a&gt; ja Vöyrin marssi, joka oli valkoisten marssilaulu sisällissodan aikana &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=6aATGkENbKo&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=6aATGkENbKo&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Mitä marssien sanoitusten perusteella voi päätellä sisällissodan eri osapuolten tavoitteista sodassa?</content>
<published>2022-05-12T13:04:56+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>10.5. 2022 6. Sisällissota - yhteiskunnan haava</title>
<id>https://peda.net/id/47829454cfa</id>
<updated>2022-05-09T17:57:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/6.-sisallissota-yhteiskunnan-haava#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Sisällissodan eri osapuolet&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lue kpl. 6. ja selvitä sen pohjalta seuraavat asiat punaisista ja valkoisista:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- tavoitteet sodassa&lt;br/&gt;&#10;- keitä liittyi tai liitettiin&lt;br/&gt;&#10;- mistä maista sai tukea ja millaista&lt;br/&gt;&#10;- vahvuuksia / heikkouksia</content>
<published>2022-05-09T17:57:00+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>10.5.2022 5. Jääkäriliike</title>
<id>https://peda.net/id/f26c6ca8cfa</id>
<updated>2022-05-09T17:40:18+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/5.-jaakariliike#top" />
<content type="html">Kuuntele linkin alta Jääkärimarssi (1917) (säv. Janne Sibelius san. Heikki Nurmio)&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=D7b8E2lgLY4&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=D7b8E2lgLY4&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Millaisia ajatuksia Jääkärimarssin sanat teissä herättävät?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Mitä jääkärit olivat&lt;br/&gt;&#10;a) Suomen näkökulmasta?&lt;br/&gt;&#10;b) Venäjän näkökulmasta?&lt;br/&gt;&#10;c) Saksan näkökulmasta?</content>
<published>2022-05-09T17:40:18+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vastaukset kpl. 5. tehtäviin</title>
<id>https://peda.net/id/7171fed0d03</id>
<updated>2022-05-10T11:51:55+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/vastaukset-kpl.-6.-tehtaviin#top" />
<content type="html">1. Pohdi syitä siihen, miksi Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden.&lt;br/&gt;&#10;- valtaan pyrkiessään bolsevikit olivat korostanneet kansojen itsemääräämisoikeutta&lt;br/&gt;&#10;- bolsevikit uskoivat tulevan maailmanvallankumouksen yhdistävän maat tulevaisuudessa&lt;br/&gt;&#10;- itsenäisyyttä pyytäessään Suomi tavallaan tunnusti bolsevikit Venäjän vallanpitäjiksi&lt;br/&gt;&#10;- bolsevikit halusivat rauhoittaa suomalaiset&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Etsi perusteluja väitteelle: &amp;quot;Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumouksetr mahdollistivat Suomen itsenäisyyden&amp;quot;.&lt;br/&gt;&#10;- Suomi itsenäistyi historiallisesti suotuisassa tilanteessa, kun Venäjä oli hajaannuksen tilassa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Itsenäinen Suomi syntyi yhteiskunnallisesti vaikeissa oloissa. Millaiset asiat kärjistivät ilmapiiriä?&lt;br/&gt;&#10;- virallinen järjestysvalta puuttui&lt;br/&gt;&#10;- maassa kaksi kilpailevaa yksityisarmeijaa ja vailla johtoa oleva venäläinen sotaväki&lt;br/&gt;&#10;- yleislakko&lt;br/&gt;&#10;- elintarvikepula&lt;br/&gt;&#10;- työttömyys</content>
<published>2022-05-10T11:51:55+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Eduskuntavaalien tulokset 1907 - 1916</title>
<id>https://peda.net/id/74845654ceb</id>
<updated>2022-05-08T12:44:29+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/eduskuntavaalien-tulokset-1907-1916#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/mhk2/1e:file/photo/c59ad8f7c35d19dc97bed618095ee277eee58b83/1907%20eduskuntavaalitulos.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;1907 eduskuntavaalitulos.PNG&quot;/&gt;</content>
<published>2022-05-08T12:44:29+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Eduskuntauudistus 1906</title>
<id>https://peda.net/id/6e307c9ac61</id>
<updated>2022-04-27T14:30:24+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/eduskuntauudistus-1906#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/karhulanlukio/opiskelu/oppiaineet/historia/shk/v/eduskuntauudistus:file/download/518a6f793f297de95241c5fe2664ac5a48500a2a/Eduskuntauudistus%201906.png&quot; alt=&quot;Eduskuntauudistus&quot;/&gt;</content>
<published>2022-04-27T14:30:24+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Taistelu Suomen asemasta</title>
<id>https://peda.net/id/786a1bb4c4b</id>
<updated>2022-04-25T20:30:58+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/4.-taistelu-suomen-asemasta3#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Kansa kalliolla: Eino Leino 1899&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;Tää kansa vakavanha on&lt;br/&gt;&#10;kuin kallio.&lt;br/&gt;&#10;Sen kalliolle Luoja loi,&lt;br/&gt;&#10;se elää ja se kuolla voi&lt;br/&gt;&#10;eest' esivallan, ruhtinaan&lt;br/&gt;&#10;ja isiensä maan.  &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tää kansa myrskyt seisovi&lt;br/&gt;&#10;kuin kallio.&lt;br/&gt;&#10;Sen onni on vaan tyyni työ;&lt;br/&gt;&#10;mut ennen pettuleivän syö&lt;br/&gt;&#10;se omalt' uutispelloltaan&lt;br/&gt;&#10;kuin vehnää vierahan.  &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tään kansan juuret syvät on&lt;br/&gt;&#10;kuin kallion.&lt;br/&gt;&#10;Sill' on vaan yksi, yksi maa.&lt;br/&gt;&#10;Tää kansa kieltään rakastaa&lt;br/&gt;&#10;ja lakejaan ja laulujaan&lt;br/&gt;&#10;ja isäin muistojaan.  &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tää kansa katsoo ylöspäin&lt;br/&gt;&#10;kuin kallio.&lt;br/&gt;&#10;Se pyrkii päivään, valohon,&lt;br/&gt;&#10;sen valta valtaa hengen on,&lt;br/&gt;&#10;ei valtaa tykkein tuiskuvain,&lt;br/&gt;&#10;ei miesten miljoonain.  &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tää kansa syntyi vapahaks&lt;br/&gt;&#10;kuin kallio.&lt;br/&gt;&#10;Se seisoo Pohjan lumessa&lt;br/&gt;&#10;kuin valon rintavartia,&lt;br/&gt;&#10;se talvi-öissä taistelee&lt;br/&gt;&#10;tai kaatuu paikalleen.  &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tää kansa voidaan musertaa&lt;br/&gt;&#10;kuin kallio.&lt;br/&gt;&#10;Se voidaan pirstaks pilkkoa&lt;br/&gt;&#10;ja voittaa väkivoimalla, -&lt;br/&gt;&#10;mut sentään juurta kallion&lt;br/&gt;&#10;sen pienin pirsta on.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Millaisena suomalaiset runossa kuvataan?&lt;br/&gt;&#10;2. Millaisena venäläiset kuvataan?&lt;br/&gt;&#10;3. Pohdi, miksi venäläistämistoimien vastustus puettiin vertauskuvalliseen muotoon?&lt;br/&gt;&#10;4. Pohdi, mikä merkitys kalliolla on tässä runossa.&lt;br/&gt;&#10;5. Mikä runosta tekee venäläistämistoimien vastaisen?&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-04-25T20:30:58+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Taistelu Suomen asemasta</title>
<id>https://peda.net/id/e79b458cc4b</id>
<updated>2022-04-25T20:19:46+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/4.-taistelu-suomen-asemasta2#top" />
<content type="html">Lue oppikirjan kpl. 4 ja tutustu muistiinpanoihin sortokaudesta.&lt;br/&gt;&#10;Laadi vastaus kysymykseen:&lt;br/&gt;&#10;Miten suomalaiset pyrkivät puolustamaan autonomista asemaansa ensimmäisen sortokauden aikana?</content>
<published>2022-04-25T20:19:46+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Kansalaisyhteiskunnan synty</title>
<id>https://peda.net/id/2ba0d18ac3d</id>
<updated>2022-04-24T16:12:19+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/3.-kansalaisyhteiskunnan-synty#top" />
<content type="html">Lue kpl 3. ja tee oppik. teht. 1, 2, 3 ja 5 s. 33</content>
<published>2022-04-24T16:12:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Yhteiskunnallisia uudistuksia</title>
<id>https://peda.net/id/442ab26ec3d</id>
<updated>2022-04-24T16:35:20+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/2.-yhteiskunnallisia-uudistuksia#top" />
<content type="html">Porvoon valtiopäivien jälkeen valtiopäiviä ei kutsuttu koolle ennen kuin vuonna 1863, kun Venäjän keisariksi tuli uudistusmielinen&lt;b&gt; Aleksanteri II. &lt;/b&gt;Koska valtiopäivät eivät olleet kokoontuneet yli viiteenkymmeneen vuoteen, oli kova tarve uudistaa lainsäädäntöä. Niinpä 1860- ja 1880-lukuja kutsutaan lainsäädännön kulta-ajaksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1863 kieliasetus: suomi ja ruotsi tasavertaisiksi virkakieliksi 20 vuoden kuluessa&lt;br/&gt;&#10;1865 kunnallishallinnon uudistus&lt;br/&gt;&#10;- kirkollinen ja maallinen hallinto erotettiin toisistaan&lt;br/&gt;&#10;- kunnan vastuulle käyhäin- ja terveydenhoito&lt;br/&gt;&#10;- kuntakokous&lt;br/&gt;&#10;1866 kansakouluasetus: valtio tuki, jos kansakoulu haluttiin perustaa kuntaan&lt;br/&gt;&#10;1869 uusi valtiopäiväjärjestys&lt;br/&gt;&#10;- vp:t määräaikaisiksi. Aluksi joka 5. vuosi koolle, sitten joka 3. vuosi&lt;br/&gt;&#10;- säätyjako jäi voimaan&lt;br/&gt;&#10;1869 uusi kirkkolaki&lt;br/&gt;&#10;1873 kaupunkien kunnallisuudistus&lt;br/&gt;&#10;1889 rikoslain uudistus</content>
<published>2022-04-24T16:27:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Irti vanhasta - 1860-luvun murros</title>
<id>https://peda.net/id/bc71d524c0a</id>
<updated>2022-04-21T11:02:16+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/2.-irti-vanhasta-1860-luvun-murros#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;span&gt;Lukekaa oppikirjan s. 17-21 ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin. Tehkää myös open jakama dokumenttitehtävä. Palauttakaa tehtävät palautuskansioon.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Millaista Suomen maatalous oli autonomian alkuaikoina?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Katso seuraava video kuolonvuosista &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=zbDsxhhHwSA&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=zbDsxhhHwSA&lt;/a&gt;&lt;span&gt; ja oppikirjan teksti ja vastaa kysymyksiin: Mistä nälkäkatastrofi johtui? &lt;/span&gt;&lt;span&gt;Paljonko ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin? Miksi nopean avun saaminen kärsiville oli tuolloin vaikeaa?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;3. Millaisiiin ryhmiin väestö oli jakautunut autonomian aikana?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;4. Miten maataloutta uudistettiin nälkävuosien jälkeen?&lt;br/&gt;&#10;5. Minne maaseudun liikaväestö muutti 1800-luvun lopussa?&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-04-20T15:02:22+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1860- ja 1880-lukujen murros</title>
<id>https://peda.net/id/6f4b702ac0a</id>
<updated>2022-04-20T15:00:13+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/1860-ja-1880-lukujen-murros#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;b&gt;Porvoon valtiopäivät 1809 -&amp;gt; autonomia&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Nukkuva kansa 1809 -&amp;gt;1860-luku&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Valtioyö&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; - ei uusia lakeja&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; - virkamiesvalta&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; - konservatismi&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; - merkantilismi&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Nationalismia yläluokissa&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Heräävä kansa 1860- ja 1880-luvut&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Herättäjiä Aleksanteri II, liberalismi ja nälkävuodet&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Valtiopäivätoiminta&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; - uusi lainsäädäntö&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; - liberalismi&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Teollistumisen käynnistyminen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Maatalouden teollistuminen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Heräämisen vaikutukset&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- taloudellinen kehitys&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- elintason nousu&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- kaupungistuminen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- uudet kansanliikkeet&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- sääty-yhteiskunnan murentuminen&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-04-20T15:00:13+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen</title>
<id>https://peda.net/id/1853ff10bf1</id>
<updated>2022-04-18T16:04:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/suomalaisuuden-synty-ja-kansallinen-heraaminen#top" />
<content type="html">Lue oppik.s. 14- 15 ja vastaa tehtäviin.&lt;br/&gt;&#10;1. Millainen aate oli kansallisromantiikka?&lt;br/&gt;&#10;2. Millaisia vaikutuksia sillä oli Suomessa?&lt;br/&gt;&#10;3. Suomen kansallisromantiikan suurmiehiä olivat Runeberg, Lönnrot ja Snellman. Millainen rooli heillä oli suomalaisten herättämisessä kansalliseen tietoisuuteen?</content>
<published>2022-04-18T16:04:34+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tehtäviä autonomian eri tulkinnoista</title>
<id>https://peda.net/id/1f43800cb97</id>
<updated>2022-04-11T12:17:56+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/tehtavia-autonimian-eri-tulkinnoista#top" />
<content type="html">Lue kpl 1. ja tee teht. 3. ja 6. s. 16.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Katso seurava video Porvoon valtiopäivistä. &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=BmAez9ZfiUo&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=BmAez9ZfiUo&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Antaako se Porvoon valtiopäivistä perinteisen vai modernin kuvan? Perustele.</content>
<published>2022-04-11T12:16:51+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Video Suomen sodasta</title>
<id>https://peda.net/id/52806300b97</id>
<updated>2022-04-11T12:11:07+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/video-suomen-sodasta#top" />
<content type="html">Tässä lyhyt esittely Suomen sodasta &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=Qh7d8NXKUQI&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=Qh7d8NXKUQI&lt;/a&gt;</content>
<published>2022-04-11T12:11:07+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>12.4. Ruotsin vallan ajan perintö Suomessa</title>
<id>https://peda.net/id/3b61d560b97</id>
<updated>2022-04-11T12:03:19+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/12.4.-ruotsin-vallan-ajan-perinto-suomessa#top" />
<content type="html">Suomi oli 1100-1200-luvuilta osa Ruotsin valtakuntaa. Millaisia asioita Suomeen saatiin Ruotsin vallan ajan perintönä?&lt;br/&gt;&#10;Etsi vastaus oppikirjan sivuilta 8-9!</content>
<published>2022-04-11T12:03:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Esimerkki historiallisen tiedon käyttämisestä poliittisiin ja propagadistisiin tarkoituksiin</title>
<id>https://peda.net/id/8a10f910ba3</id>
<updated>2022-04-12T11:17:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/minnan-hi03.1-kevat-2022/esimerkki-historiallisen-tiedon-kayttamisesta-poliittisiin-j#top" />
<content type="html">Artikkeli Sandarmohin metsän hautalöydöistä &lt;a href=&quot;https://yle.fi/uutiset/3-11185880&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/uutiset/3-11185880&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Venäjä lakkauttaa Memorial-ihmisoikeusjärjestön toiminnan &lt;a href=&quot;https://yle.fi/uutiset/3-12248484&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/uutiset/3-12248484&lt;/a&gt;</content>
<published>2022-04-12T10:52:45+03:00</published>
</entry>


</feed>