https://peda.net/id/4a44c3e4a98 2024-01-02T18:45:09+02:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/9f2feb2ea99 2024-01-03T13:48:24+02:00 <b>Liputtaminen</b><br/> Liputuspäiväksi Snellmannin päivä nousi vuonna 1952. Vuonna 1978 nimeen lisättiin suomalaisuuden päivä.<br/> <br/> <br/> <b>Perhe, lapsuus ja opiskelu</b><br/> Johan Vilhem Snellman syntyi Ruotsissa 12.5.1806. Perheeseen kuului viisi muuta sisarusta. Hänen isänsä oli merikapteeni ja äiti, joka oli opiskellut sisäoppilaitoksessa. <br/> <br/> Johanin äiti kuoli viimeisen sisaruksen synnytyksessä, kun he olivat muuttaneet Suomeen. Isä meni vielä uusiin naimisiin ja sai vielä kaksi lasta uuden vaimonsa kanssa. <br/> <br/> Vuonna 1816 Johan lähetettiin Ouluun, triviaalikouluun. Hän asui siellä tätinsä luona.<br/> <br/> Valmistumisensa jälkeen Johan suunnitteli papin uraa, mutta ajatukset kuitenkin muuttuivat jatko-opiskelujen aikana. <br/> <br/> 1822 (16-vuotiaana) hän ilmoittautui Turun Akatemiaan. Hänen valmistumisensa venyi rahan puutteen takia ja hän teki töitä opiskelujen ohella. Kun Snellman valmistui 22-vuotiaana, oli hän päättänyt sittenkin lähteä opiskelemaan filosofiaa. <br/> <br/> Turun palon takia hänen opiskelunsa kuitenkin siirtyivät Helsinkiin. Helsingissä ollessaan hän kuului monien opiselutovereidensa kanssa <b>Lauantaiseuraan, </b>jossa keskuteltiin yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta.<br/> <br/> <b>Snellman ulkomailla</b><br/> Johan riitautui yliopiston kanssa ja hän joutui eroamaan. <br/> <br/> Johan lähti ulkomaille ja vietti aluksi aikaansa Tukholmassa lehtimiehenä, kirjoittaen lehteen yhteiskunnalllisista asioista. <br/> <br/> Snellman kiersi myös monissa muissa Euroopan maissa ja palasi lopulta Tukholmaan ja kirjoittamistaan lehdessä. <br/> <br/> Matkoillaan Snellman vertasi Suomea muihin yhteiskuntiin ja huomasi niissä eroja. Suomen kehittymisen kannalta Snelmman piti tärkeänä, että suomen kielen asemaa tulisi parantaa Suomessa. Ruotsissa olleessaan hän kirjoitti yhden pääteoksistaan (Valtio-oppi), jossa kannatetaan mm. Suomen itsenäistymistä. <br/> <br/> <b>Paluu Suomeen</b><br/> Kolme vuotta ulkomailla kierreltyään hän palasi Suomeen ja sai töitä Kuopiosta. <br/> <br/> Hän perusti Kuopiossa kaksi sanomalehteä. Saima oli ruotsinkielinen ja tarkoitettu sivistyneistölle ja Maamies, joka oli suomenkielinen ja tarkoitettu tavalliselle kansalle. <br/> <br/> Lehtien avulla Snellman sai julkaistua mielipiteitään, mutta hän joutui myös sensuurin kohteeksi ja Saima jouduttiin lopettamaan. <br/> <br/> Kuopiossa Snellman avioutui ja sai seitsemän lasta. <br/> <br/> Hänen vaimonsa kuoli ja hän turhautui työssään, joten hän muutti lastensa kanssa Helsinkiin. Hän myös sai jonkin verran luennoida yliopistossa hänelle tärkeistä aiheista, kuten isänmaallisuus. <br/> <br/> <b>Snellmanin vaikutus Suomessa</b><br/> Snellman otti kantaa moniin yhteiskunnalisiin asioihin, kuten suomen kielen asemaan ja koulutukseen. Koulu-uudistuksessa kuunneltiinkin paljon hänen ehdotuksiaan. <br/> <br/> Snellman vaikutti myös siihen, että sensuuria vähennettiin, eli asioista sai kirjoittaa vapaammin lehdissä. <br/> <br/> Snellman ajoi myös rahauudistusta, joka johti lopulta siihen, että Suomi sai virallisen rahan (hopeamarkan) 1865.<br/> <br/> 1866 Snellman aateloitiin ja tämä hieman rajoitti hänen kärkästä kirjoitteluaan, mutta toisaalta antoi hänelle vaikutusvaltaa kun hän puhui asioista esimerkiksi valtiopäivillä. <br/> <br/> Snellman kuoli 1881.<br/> <br/> Hänen muistokseen on nimetty katuja ja pystytetty patsaita. Lisäksi hänen kasvonsa olivat 100 markan setelissä. 2024-01-02T19:09:00+02:00 https://peda.net/id/e63f24ceaa2 2024-01-03T13:19:02+02:00 <iframe src="https://learningapps.org/watch?v=p2005602n24" allowfullscreen="true"></iframe> 2024-01-03T13:19:02+02:00