10.3.2026

2026-03-10T12:26:09+02:00

Tämä blogiteksti on julkaistu aiemmin Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation blogissa (ISSN 2984-4177) 24.11.2025.

Puheen ja kielen moniammatillinen varhainen tuki -hankkeen (ESR+) SROI-arvioinnissa lasketaan taloudellinen hyöty, joka syntyy hankkeessa tuotetun KIMPPU-toimintamallin sosiaalisista ja terveydellisistä vaikutuksista. SROI:n runkona oleva vaikutusketju antaa käsityksen siitä, miten KIMPPU-mallin tuottamat hyödyt syntyvät.

Kuntoutussäätiön vetämässä Puheen ja kielen kehityksen moniammatillinen varhainen tuki -hankkeessa (ESR+) kehitetään KIMPPU-toimintamalli. Mallin käytön ja toiminnan tavoite on auttaa ja ohjata puheen ja kielen haasteita kohtaavia alle 3-vuotiaita lapsia sekä heidän vanhempiaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kuntoutukseen. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja päättyy huhtikuun 2027 lopussa.

Varsinaisena kohderyhmänä hanketoiminnassa ovat ammattilaiset ja vanhemmat. Välillisenä – joskaan ei toissijaisena – kohderyhmänä ovat tukea tarvitsevat lapset. KIMPPU-mallin halutaan parantavan toimijoiden ja hallinnonalojen yhteistyötä koko Suomessa: malli pyrkii tiivistämään varhaiskasvatuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä vanhempien yhteistä toimimista lasten kielellisen kehityksen turvaamiseksi.

Tuloksellisuuden syvään päätyyn: SROI ja hanketoiminnan rahallinen arvo

Palautetiedon keruu hankkeen pajoista, koulutuksista ja webinaareista on hanketoiminnassa itsestäänselvyys. Nykyisinä tuloksellisuus- ja vaikuttavuusorientoituneina aikoina edellytetään, että mitataan myös toiminnan tuloksellisuutta ja vaikutuksia. Vaikutusten mittaamisen kuvainnollinen syvä pääty on rahallisten hyötyjen määrittäminen. Järjestösektorilla tätä tarkoitusta varten on kehitetty oma työkalu: SROI eli Social Return On Investment – investoinnin yhteisötuoton laskenta. SROI kertoo, kuinka monta euroa yksi hankkeeseen sijoitettu euro tuottaa.

SROI on nimenomaan arviointia – se ei ole tieteellinen menetelmä. SROI:n lupaus on siinä, että se pyrkii rohkeasti näkemään sosiaalisten, terveydellisten ja ympäristöllistenkin vaikutusten yhteyden talouteen. SROI-menetelmä sopii erityisen hyvin pienehköjen ja rajattuun aikaan ja paikkaan sijoittuvien toimintojen, organisaatioiden ja hankkeiden kustannushyötyjen arviointiin. Se auttaa niin toimijaa kuin toiminnan seuraajaakin hahmottamaan sosiaalisen toiminnan ja elämän kokonaisuutta yhtenäisellä mittarilla – muistaen kuitenkin, että rahallinen mittaaminen voi olla yksiulotteista ja yksinkertaistavaa.

SROI-arvioinnissa lasketaan sidosryhmien rahamuotoiset panostukset ja vaikutukset

Miten SROI:ta voidaan soveltaa KIMPPU-toimintamallin kaltaisen laaja-alaisen ja vaikutuksiltaan vaikeasti ennustettavan valtakunnallisen toimintatavan arviointiin? Tämä on ongelma – tai uuskielellä haaste – jota ratkaistaan osana KIMPPU-hankkeen toimintaa.

SROI-mallinnuksessa kullekin toimintaan liittyvälle sidosryhmälle, eli taholle, joka saa toiminnasta hyötyä tai josta toiminta itsessään hyötyy, määritellään panostukset ja niihin liittyvät vaikutukset. Mitä sidosryhmiä puheen ja kielen kehityksen moniammatillista varhaisen tuen mallia kehittävässä hankkeessa on tärkeä ottaa huomioon? Sidosryhmiin kuuluvat erilaiset ammattilaiset: puheterapeutit, varhaiskasvattajat ja terveydenhoitajat. Tärkeä sidosryhmä ovat lasten vanhemmat ja vielä tärkeämpi sidosryhmä, joskin tässä hankkeessa välillisesti, ovat lapset. Hyvinvointialueet ja kunnat ovat organisaatiotason sidosryhmiä, ja koko suomalainen yhteiskunta on hankkeen kannalta laajin ja meitä kaikkia koskeva sidosryhmä.

SROI:ssa vaikutusten syntyminen esitetään vaikutuskartan avulla. Vaikutuskartta on, karrikoidusti ilmaisten, visuaalinen pino vaikutusketjuja. Nykyisessä ”excelöityneessä” ajassa vaikutuskartta on yleensä Excel-taulukko. Vaikutusketju on oletus siitä, miten panokset muuttuvat toiminnan kautta tuotoksiksi ja tuloksiksi ja miten ns. muiden tekijöiden poissulkemisen jälkeen voidaan määrittää toiminnan vaikutukset ja paikan ja ajan suhteen laajemmassa katsannossa myös yhteiskunnalliset vaikutukset. Alla kuviossa 1 on esitetty vaikutusketjun rakenne.

Kuvio K1: Vaikutusketju.

Kuvion 2 Excel-muotoiseen vaikutuskarttaesimerkkiin on koottu esille joitakin niistä vaikutusketjuista, joita KIMPPU-mallin kohdalla lähdetään selvittelemään. Taulukon luvut ovat keksittyjä ja esitystä havainnollistavia.

Kuvio K2: Vaikutuskarttaesimerkki: KIMPPU-mallin kuvitteellisia hyötyjä.

Toimintamallia kehittävät hanketyöntekijät investoivat malliin työaikaa, mutta saavat tietenkin vastineeksi palkan, työkokemusta ja parhaimmillaan myös työn mielekkyyden kokemuksen.

Ammattilaisten (puheterapeutit, varhaiskasvattajat ja terveydenhoitajat) panostus mallin käyttöön on sen opetteluun käytetty aika. Jos mallin käyttö on enemmän aikaa tai vaivaa vievää kuin niin sanottu ”business as usual”, voidaan tämäkin nähdä lisäpanostuksena. Ammattilaiset hyötyvät saadessaan toimivan mallin käyttöönsä, ja uuden opettelu sekä hyvän mallin käyttö lisäävät heidän työnsä subjektiivista mielekkyyttä.

Yhteiskunnan investointi malliin ovat kehittämiseen tarvitut resurssit. Lisäksi yhteiskunta joutunee panostamaan mallin levittämiseen ja ylläpitoon ennen kuin mallista tulee niin sanottu uusi normaali.

Tavoitteena yhteiskunnalliset hyödyt

Yhteiskunnan saamien hyötyjen arviointi on hyvin hankalaa, koska mallin käytön mahdolliset vaikutukset voivat olla laaja-alaisia, monimutkaisia, pitkäkestoisia ja epävarmoja. Esimerkin vuoksi tehdyssä vaikutuskarttakuviossa on oletettu 700 000 euron (350 000 euron, kun vaikuttavuutta vähentävät tekijät on otettu huomioon) vuosisäästö sosiaali- ja terveyskuluissa, mutta tämä luku on vielä hatusta vedetty. Yhteiskunnallisia hyötyjä laskemaan lähtiessä pitää tutustua huolellisesti aiheen ympärillä tehtyyn tutkimukseen, sekä esimerkiksi muodostaa erilaisia skenaarioita siitä, miten KIMPPU-malli tuottaa tuloksia. Eri sidosryhmien panokset ja hyödyt pitää selvittää ja perustella empiirisellä datalla.

Toiminnan SROI-arvo on sidosryhmien yhteenlaskettujen rahallistettujen vaikutusten eli hyötyjen ja yhteenlaskettujen panosten eli investointien osamäärä. Kun SROI-arvo on enemmän kuin 1, toiminta maksaa itsensä takaisin sosiaalisina hyötyinä. Yksittäisen SROI-luvun esittämisen asemesta suosisin kuitenkin sellaisen lukuvälin esittämistä, johon ”oikea” SROI-arvo todennäköisimmin kuuluu, kun arvioinnin ja laskennan lähtökohtia ja välivaiheita – esimerkiksi investointien ja hyödynsaajien määriä – hieman kokeeksi muunnellaan.

SROI(n) KIMPPUun ja takaisin

SROI:sta tulee KIMPPU-mallin kehittämissä olemaan monenlaista iloa. Sen avulla tehdään tarkka ja analyyttinen hajotus, josta selviävät KIMPPU-toimintamallista osallisiksi tulevien hyödyt. SROI:n runkona oleva syiden ja seurausten vaikutusketju antaa hypoteesin eli olettamuksen toiminnan vaikutuksista. Vaikutusketjua on haluttaessa mahdollista koetella tieteellisemmällä otteella.

KIMPPU-toimintamallin ja SROI:n suhde toimii myös toisin päin. KIMPPU-mallista tulee olemaan SROI:n käytön ja käytettävyyden kannalta hyötyä, koska KIMPPU kannustaa kehittämään SROI:ta suuntaan, jossa SROI:n tuloksilla on enemmän yhteiskunnallista validiteettia ja reliabiliteettia, eli osuvuutta ja luotettavuutta.

Kirjoittaja

2026-02-09T12:46:16+02:00