<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>1. Ihmisen peruspiirteet</title>
<id>https://peda.net/id/4QmrT</id>
<updated>2013-08-08T10:35:06+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/4QmrT:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/peruspiirteet#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Luvun tavoitteet</title>
<id>https://peda.net/id/nMhtT</id>
<updated>2013-03-06T13:23:50+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/peruspiirteet/luvun-tavoitteet#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;b&gt;Tavoitteena on oppia&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;ihmisen perusrakenne: solu ja kudos&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;ihmisen asema eläinkunnassa: eläin, selkärankainen, kädellinen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;ihmisen erityispiirteitä &lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:06+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ihminen on nisäkäs</title>
<id>https://peda.net/id/njTMT</id>
<updated>2013-06-25T07:51:49+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/peruspiirteet/ion#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/selk%C3%A4ranka#top&quot; title=&quot;selkaranka_shutterstock_82911880.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/selk%C3%A4ranka:file/photo/96ae1c21fdd4d303b11033d6bf9a8f380da971f3/selkaranka_shutterstock_82911880.jpg&quot; alt=&quot;selkaranka_shutterstock_82911880.jpg&quot; title=&quot;Selkäranka&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Selkärankaisia&lt;/strong&gt; eläimiä ovat&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;kalat,&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;sammakot,&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;matelijat,&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;linnut ja&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;nisäkkäät.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Selkärankaisilla on luinen selkäranka, johon raajat kiinnittyvät. Luusto suojaa ja tukee selkärankaista eläintä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Nisäkkäät&lt;/strong&gt; synnyttävät eläviä poikasia, joiden ravinto aluksi on emon erittämä maito. Nisäkkäitä kutsutaan myös imettäväisiksi.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Nisäkkäät ovat lintujen tavoin &lt;a href=&quot;#&quot; title=&quot;Linnut ja nisäkkäät ovat tasalämpöisiä. Ne pystyvät säilyttämään ruumiin lämpötilansa samana niin helteessä kuin pakkasessakin.&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;tasalämpöisiä&lt;/a&gt;. Nisäkkäät pystyvät säilyttämään ruumiinlämpönsä samana, vaikka ilman lämpötila on pakkasen puolella. Monilla lajeilla on suojaava turkki ja rasvakerros. Esimerkiksi karhulla on paksu turkki ja hylkeillä paksu rasvakerros.  Ihmisellä ei ole suojaavaa karvapeitettä, joten ihminen tarvitsee pakkasessa lämpimiä vaatteita.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Nisäkkäillä on tehokas verenkiertoelimistö. Tämä mahdollistaa sen, että gebardi voi juosta kovaa tai lepakko lentää. &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/ihmiskuvia/ijsk#top&quot; title=&quot;ihminen_simpanssi_shutterstock_34301164.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/ihmiskuvia/ijsk:file/photo/275a5167f63a8d58df456623dcb116b3a01dd5d2/ihminen_simpanssi_shutterstock_34301164.jpg&quot; alt=&quot;ihminen_simpanssi_shutterstock_34301164.jpg&quot; title=&quot;Ihminen ja simpanssi ovat kädellisiä. Huomaatko käsien rakenteissa eroja?&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Ihminen kuuluu &lt;strong&gt;kädellisten&lt;/strong&gt; lahkoon. Siihen kuuluvat myös muun muassa gorilla ja simpanssi.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Ihmisen luokittelu on:&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Selkärankainen&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Nisäkäs&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Kädellinen&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Kädellisillä on tarttumaotteeseen pystyvät kädet ja kehittyneet aivot. Eläintarhassa voikin seurata simpanssien tai gorillojen oivallus- ja oppimiskykyä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:06+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ihminen on poikkeuksellinen laji</title>
<id>https://peda.net/id/nRrNT</id>
<updated>2013-06-25T08:16:44+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/peruspiirteet/iopl#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/ihmiskuvia/tarkkusote#top&quot; title=&quot;tarkkusote_shutterstock_96812023.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/ihmiskuvia/tarkkusote:file/photo/dfc86b01ad8cd79c9cd11293132908a91c4262ac/tarkkusote_shutterstock_96812023.jpg&quot; alt=&quot;tarkkusote_shutterstock_96812023.jpg&quot; title=&quot;Tarkkusote&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Vaikka ihminen luetaan eläinkuntaan, se poikkeaa muista lajeista monin tavoin.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Ihminen osaa kävellä pystyssä. Tällöin kädet ovat vapaana esimerkiksi ruuan kantamiseen. Muut kädelliset pystyvät kulkemaan kahdella raajalla vain lyhyen matkaa. Ihmisen sormissa on yksi piirre, joka erottaa ihmisen muista kädellisistä: ihminen pystyy tarkkuusotteeseen pikkusormen ja peukalon avulla. Voitkin nostaa pöydältä hyvin pienen esineen!&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Tarkkuusote on mahdollistanut muun muassa suojaavien vaatteiden tekemisen. Nykyisin tarkkuusotetta käytetään mitä moninaisimmissa tavoissa. Kosketusnäytöllä varustetun puhelimenkin käyttö olisi vaikeaa ilman tarkkuusotetta. Ihmisellä on suuret ja kehittyneet aivot, joiden avulla muistamme, oivallamme ja opimme.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/kommunikaatio/kommunikointi#top&quot; title=&quot;shutterstock_91286582.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/kommunikaatio/kommunikointi:file/photo/0fe971eec3e285887a70534e2ad82e53a94b5d16/shutterstock_91286582.png&quot; alt=&quot;shutterstock_91286582.png&quot; title=&quot;Ihminen viesti ennen vain puhumalla. Nykyään viestinnän erilaisia tapoja on valtava määrä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Aivojen ja suun yhteistyö on mahdollistaa puhumisen ja puheen ymmärtämisen. Ihminen pystyy siirtämään tietoa sukupolvelta toiselle puhumalla, ja nykyisin tietyisti myös monella muulla tavalla, kuten kirjoittamalla ja kuvaamalla videoita.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Tärkein viestinnän keino on kasvokkain puhuminen. koska ihminen osaa tulkita toisen kasvojen pienempiäkin ilmeitä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:06+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mistä ihminen muodostuu?</title>
<id>https://peda.net/id/hNhRT</id>
<updated>2012-12-10T14:28:14+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/peruspiirteet/mim#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/solu/ep#top&quot; title=&quot;elainsolu_perusosat.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/solu/ep:file/photo/334c679ed00835e402d6c341408e0881afd7fcfd/elainsolu_perusosat.jpg&quot; alt=&quot;elainsolu_perusosat.jpg&quot; title=&quot;Eläinsolun pääosat&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Katso luokkakaveriasi. Mistä hän muodostuu?&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Ihminen muodostuu miljardeista pienistä &lt;strong&gt;&lt;abbr title=&quot;Solu on ihmisen mikroskooppisen pieni osa, jonka keskus on tuma. Ihmisessä on miljardeja soluja.&quot;&gt;soluista.&lt;/abbr&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Solujen tieto on tumassa. Tuman ympärillä on solulimaa, joka on pääosin vettä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Soluliman nesteen joukossa on monenlaisia soluelimiä, jotka mahdollistavat solujen toiminnan. Eräät soluelimet tuottavat energiaa, toiset hajottavat jätteitä jne.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Solun ulkopinnan muodostaa solukalvo.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Soluja on erilaisia. Lihassolut ovat melko pitkiä.  Ne ovat erikoisia soluja, sillä ne pystyvät supistumaan.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Hermosolu voi aistia asioita ja välittää tietoa. Verisolut ovat verisuonissa kulkevia pieniä soluja. Ihon pintasolut kestävät kulutusta.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;                                         &lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/iho-ja-kudokset/solutyyppej%C3%A42#top&quot; title=&quot;soluja.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/iho-ja-kudokset/solutyyppej%C3%A42:file/photo/5cd95a39c6fb6b41fb0a932a40d73afc559ffb22/soluja.jpg&quot; alt=&quot;soluja.jpg&quot; title=&quot;Solutyyppejä&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt; &lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Samanlaisia soluja on yleensä vierekkäin paljon. Nämä samanlaiset solut muodostavat &lt;strong&gt;kudokset&lt;/strong&gt;.  &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Esimerkiksi lihas on kudosta, joka koostuu lihassoluista.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Erilaiset kudokset muodostavat yhdessä &lt;b&gt;elimen&lt;/b&gt;. Esimerkiksi sydämessä on lihas-, tuki- ja hermokudosta.&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:06+03:00</published>
</entry>


</feed>