🇫🇮 SUOMI on ILMIÖ

SUOMI on ILMIÖ

2017-11-29T18:50:43+02:00

Marraskuussa otettiin ensimmäinen askel kohti kevään tutkivaa osuutta tällä omalla kurssisivulla. Kulkurin yhteisillä Suomi-sivuilla on myös puuhaa ja tekemistä, käy ihmeessä jättämässä oma jälkesi ja osallistu sivuilla oleviin kyselyihin.

Keväällä on siis tarkoitus pohtia, tarkastella, tutkia ja kaivaa esille kaikenlaisia Suomeen liittyviä asioita ja paneutua niihin ihan rauhassa. Siis jokainen voi paneutua itseään kiinnostavaan aiheeseen. Yhdeksännen luokan suomen kielen kurssilla tuo tutkimuspuoli nivoutuu yhteen mediajakson kanssa.

Suomen lipussa on valkoisella pohjalla sininen risti

2017-11-29T18:59:25+02:00

Kansallislippu on muodoltaan suorakaiteinen ja sen mittasuhteet ovat:

korkeus 11 ja leveys 18 mittayksikköä
siniristin sakaran leveys on 3 mittayksikköä
kenttien korkeus 4, tangonpuoleisten kenttien pituus 5 ja ulompien kenttien pituus 10 mittayksikköä.

PMS-värijärjestelmän mukaiset lipun värit ovat:

sininen 294C
punainen 186C
keltainen 123C

Suorakaiteinen valtiolippu poikkeaa kansallislipusta siten, että ristin keskelle on sijoitettu leijonavaakuna neliöön, jossa on keltainen reunus. Reunuksen leveys on 1/40 ristin leveydestä. Valtionlipun käyttöön oikeutetut viranomaiset on lueteltu Suomen lipusta annetun lain 5 §:ssä. Koska valtiolippu on valtiovallan tunnus, yksityiselle ei voida antaa lupaa käyttää valtiolippua.

Kielekkeinen valtiolippu on yhtä mittayksikköä suorakaiteista valtiolippua pitempi siten, että sen ulompien kenttien pituus on 6 ja kielekkeiden pituus 5 mittayksikköä. Keskimmäinen kieleke on tasakylkinen, kantana ristin sakara. Ulompien kielekkeiden ulkoreunat eivät muodosta kulmaa lipun ylä- tai alareunan kanssa. Kolmikielekkeistä valtiolippua käyttää puolustusvoimat. Tasavallan presidentin kielekkeisessä valtiolipussa on tangonpuoleisessa yläkentässä sini-keltainen vapaudenristi.

Lipun korkeuden tulee olla noin kuudesosa salon pituudesta.

SUOMEN LIPPU

2017-12-03T20:14:59+02:00

Lippulaki määrittelee Suomen lipun abstraktisesti, joten Suomen lippu voi olla muutakin kuin konkreettinen sinivalkoinen kangaslippu. Jokainen kuvio, joka täyttää Suomen lipun mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset, vaikkapa painettuna tarrana, on Suomen lippu.

Käytettävän Suomen lipun on oltava mittasuhteiltaan ja väreiltään oikea. Suomen lippuun ei saa lisätä mitään kuvioita eikä pitää kaupan lippuja, jotka selkeästi poikkeavat väreiltään ja mittasuhteiltaan säännösten mukaisesta lipusta.

Suomen lipusta annetussa laissa säädetään myös, että lipun turmelemisesta, epäkunnioittavasta käytöstä, luvattomasta paikaltaan ottamisesta ja virheellisen lipun kauppaamisesta tuomitaan sakkorangaistukseen.

Suomen lipun historiaa

Suomen virallisena lippuna oli maamme itsenäistymiseen saakka ensin Ruotsin ja sen jälkeen keisarivallan aikana Venäjän lippu. Omaa lippua ei Suomella ollut, vaikka Suomen suuriruhtinaskunnalla oli oma leijonavaakunansa. Leijonavaakunaa käytettiin myös epävirallisesti Suomen suuriruhtinaskunnassa lippuna, jopa siinä määrin että vaakunan värit punainen ja keltainen tulivat eräänlaisiksi kansallisväreiksi.

Kun Maamme-laulu esitettiin ensimmäistä kertaa ylioppilaiden kevätjuhlassa Helsingin ulkopuolella Kumtähden kentällä vuonna 1848, kannettiin juhlissa ylioppilaskunnan lippua, jossa oli valkoisella pohjalla Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna. Tästä tapahtumasta alkoi lähinnä Zachris Topeliuksen herättämänä keskustelu Suomen lipusta ja useiden lippuehdotusten tekeminen.

1850- ja 1860-luvuilla käydyssä keskustelussa tuli esiin sininen ja valkoinen Suomen ns. kansallisväreinä. Varsinaista lippuehdotusta ei kuitenkaan koskaan käsitelty valtiopäivillä vaan keskustelua erilaisista ehdotuksista käytiin sanomalehdistössä. Useita lippuja, joita oli ehdotettu kansallislipuksi, käytettiin 1800-luvun lopulla huvilalippuina ja ennen pitkää sinivalkoiset värit tulivat yleisesti purjehdusseurojen lippujen ja viirien pääväreiksi.

Suomen itsenäistymisen yhteydessä käytettiin leijonalippua, joka muun muassa nostettiin senaatintalon, valtioneuvoston, lipputankoon 6.12.1917. Lippu sai muutaman kuukauden aikana 1917-18 lähes valtiolipun aseman. Lippu oli karmiininsinoberinpunainen, jonka keskellä oli kullankeltainen vaakunaleijona hopeanvalkoisine varustuksineen ja ruusukkeineen.

Siniristilippu
Keväällä 1918 lippuasiaa käsiteltiin eduskunnassa ja erilaisten vaiheiden jälkeen perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta hyväksyttiin 27.5.1918 ehdotus sinivalkoisesta ristilipusta. Laki lipusta julkaistiin kaksi päivää myöhemmin. Lakiin on sen jälkeen tehty pieniä muutoksia, mutta lippu on pysynyt samana. Lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.

Suomen lipun huolto ja hävittäminen

2017-11-29T19:04:14+02:00

Suomen lippua säilytetään laskostettuna niin, että sininen väri on päällä.
Kastunut lippu kuivataan sisällä ennen laskostamista.
Suomen lipun voi pestä pesukoneessa lipun mukana olevan pesuohjeen mukaan, ja silittää. Se pitää kuivata sisätiloissa eikä esimerkiksi pyykkinarulla ulkona.
Rikkoutuneen lipun voi korjata, jos korjausjälki ei jää näkyviin liputettaessa.
Käyttökelvottomaksi kulunut Suomen lippu hävitetään polttamalla tai silppuamalla, minkä jälkeen tunnistamattomaksi leikatut palaset voi laittaa talousjätteeseen. Lippua ei saa asettaa mihinkään muuhun käyttöön tai viedä kaatopaikalle. Lipun voi joskus myös toimittaa valmistajalle hävitettäväksi.

Askartele oma Suomen lippu

2017-11-29T19:10:59+02:00

Suomen lippu askarrellen. Ohjeet näet, kun napautat kuvaa.

Lippulaulu

2017-12-03T20:18:14+02:00

Siniristilippumme,
sulle käsin vannomme, sydämin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.

Kuin taivas ja hanki Suomen
ovat värisi puhtahat.
Sinä hulmullas mielemme nostat
ja kotimme korotat.

Isät, veljet verellään
vihki sinut viiriksi vapaan maan.
Ilomiellä sun jäljessäs käymme
teit’ isäin astumaan.

Sun on kunnias kunniamme,
sinun voimasi voimamme on.
Sinun kanssasi onnemme jaamme
ja iskut kohtalon.

Siniristilippumme,
sulle valan vannomme kallihin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.
(Sanat V.A. Koskenniemi, sävel Yrjö Kilpinen)
Lähde: Suomalaisuuden Liiton sivusto