<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Eläintekstimme</title>
<id>https://peda.net/id/490b15b08e1</id>
<updated>2021-03-26T12:01:51+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/490b15b08e1:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Krokotiili</title>
<id>https://peda.net/id/fc8541d2912</id>
<updated>2021-03-30T09:42:22+03:00</updated>
<author>
	<name>Aatu Juhani Nilsen</name>
	<uri>https://peda.net/p/aatu.nilsen%40oppilas.joensuu.fi</uri>
</author>
<link href="https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/fc8541d2912211ebbabef8f21e980ce1#top" />
<content type="html">Krokotiilit ovat suurikokoisten matelijoiden heimon johon kuuluu neljätoisa nyky ysin elävää vedessä viihtyvää lajia.krokotiilit on yksi kolmesta krokotiili eläinten heimosta.joskus krokotiili-nimitystä käytetään löyhästi myösmuihin heimoihin kuuluvista krokotiili eläimistä, joita ovat alligaattorit. kainaami ja gaviaalit.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;krokotiilit elävät tropiikeissa afrikassa, Austraaliassa,Aasiassa ja Amerikoissa. krokotiilit viihtyvät hitaasti viraavista joissa ja järvissä. ja niiden ravintoa ovat etinkin kalat sekä lajista ja eläimen koosta riippuen ja nisälläät&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/fc8541d2912211ebbabef8f21e980ce1/dddd.jpg#top&quot; title=&quot;dddd.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/fc8541d2912211ebbabef8f21e980ce1/dddd.jpg:file/photo/f6b84d9b2862c6f6a7bc1144b61a6f738508a1a7/dddd.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;dddd.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;div class=&quot;commentscountwrapper&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/fc8541d2912211ebbabef8f21e980ce1#comments&quot; class=&quot;commentscount&quot;&gt;0 kommenttia&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2021-03-30T09:41:41+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Karhu</title>
<id>https://peda.net/id/4b194cc4912</id>
<updated>2021-03-30T09:27:32+03:00</updated>
<author>
	<name>Roope Turunen</name>
	<uri>https://peda.net/p/roope.turunen%40oppilas.joensuu.fi</uri>
</author>
<link href="https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/4b194cc4912011eb99b2f8f21e980f50#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Tunto&lt;/b&gt; merkit&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Karhun turkki on hyvin tuuhea ja se antaa sen ruumiille pyöreän vaikutelman. Korvat ovat pienet ja pyöreäpäiset, mutta erottuvat kuitenkin selvästi. Karhun väritys vaihtelee mustanruskeasta kellanruskeaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main-text&quot;&gt;&#10;&lt;h2&gt;Elintavat ja lisääntyminen&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;Karhu nukkuu lumisen ajan talviunta. Karhut vetäytyvät talvipesilleen syys-marraskuussa ja ne heräävät maalis-toukokuussa. Kesällä urokset liikkuvat paljon enemmän kuin yleensä uskotaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main-text&quot;&gt;&#10;&lt;h2&gt;Ravinto ja saalistaminen&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;Karhu on kaikkiruokainen. Marjat, vilja, kalat, hyönteiset, linnut ja nisäkkäät kuuluvat karhun ruokavalioon. Karhulle kelpaavat kauriit sekä hirvet ja se syö myös haaskoja. Kuitenkin suurin osa, noin 70%, karhun ravinnosta on muuta kuin lihaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main-text&quot;&gt;&#10;&lt;h2&gt;Esiintyminen&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;Karhukanta on vahvin itäisessä Suomessa ja Lapissa. Karhuja esiintyy koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Niitä tavataan säännöllisesti myös Etelä- ja Länsi-Suomessa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main-text&quot;&gt;&#10;&lt;h2&gt;Karhu vastassa&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;Mikäli kohtaat karhun, käyttäydy rauhallisesti ja poistu tulosuuntaan. Karhun kohtaaminen johtuu yleensä siitä, että se tulee yllätetyksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main-text&quot;&gt;&#10;&lt;h2&gt;Suhtautuminen suurpetoihin&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;Suomalaisten näkemykset suurpetokantojen hoidosta ja suojelusta ovat joskus ristiriitaiset. Suden, karhun ja ilveksen hoitosuunnitelmia varten on tehty tutkimukset, joissa selvitettiin, miten suurpetokantoja pitäisi suomalaisten mielestä hoitaa. Tiedot kerättiin kirjallisten kyselyjen, haastatteluje...&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Suomen riistakeskus on myöntänyt yhteensä 289 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen torstaina 20. elokuuta alkavalle metsästyskaudelle. Poikkeuslupien lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 95 karhua, joista 20 läntisellä ja 75 itäisellä poronhoitoalue...&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;h2&gt;Suhtautuminen suurpetoihin&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;Suomalaisten näkemykset suurpetokantojen hoidosta ja suojelusta ovat joskus ristiriitaiset. Suden, karhun ja ilveksen hoitosuunnitelmia varten on tehty tutkimukset, joissa selvitettiin, miten suurpetokantoja pitäisi suomalaisten mielestä hoitaa. Tiedot kerättiin kirjallisten kyselyjen, haastatteluje.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/4b194cc4912011eb99b2f8f21e980f50/karhu.jpg#top&quot; title=&quot;karhu.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/4b194cc4912011eb99b2f8f21e980f50/karhu.jpg:file/photo/e8253675e69b17b62c55bbf80f33a84d5abd5916/karhu.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;karhu.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/4b194cc4912011eb99b2f8f21e980f50/j.jpg#top&quot; title=&quot;j.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/4b194cc4912011eb99b2f8f21e980f50/j.jpg:file/photo/8d6f209f56c0cb5338ff260a00f661c499e9c401/j.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;j.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;commentscountwrapper&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/4b194cc4912011eb99b2f8f21e980f50#comments&quot; class=&quot;commentscount&quot;&gt;0 kommenttia&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2021-03-30T09:22:24+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Leijona</title>
<id>https://peda.net/id/5216399e906</id>
<updated>2021-03-29T11:04:04+03:00</updated>
<author>
	<name>Matias Heiskanen</name>
	<uri>https://peda.net/p/matias.heiskanen%40oppilas.joensuu.fi</uri>
</author>
<link href="https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/5216399e906511eba7f7f8f21e980f50#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;LEIJONA&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Leijona on kissa eläin se saalistaa lihaa. Leijonat saalistavat yleensä laumassa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;leijonat asuvat afrikassa ne ovat savanni alueilla.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;koko&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Leijona on suurin kissa eläin villinä se voi olla kahden ja puolen metri mittainen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Leijonan ruumiin koko&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;on 140- 250 sen häntä on metrin mittainen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;väritys&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Leijonan turkki on vaalean ruskea&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/5216399e906511eba7f7f8f21e980f50/1280px-asiatic.lioness.arp.jpg#top&quot; title=&quot;1280px-Asiatic.lioness.arp.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/5216399e906511eba7f7f8f21e980f50/1280px-asiatic.lioness.arp.jpg:file/photo/032290d7bdc06d6b07ff00fdfaeae1b2415dd424/1280px-Asiatic.lioness.arp.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;1280px-Asiatic.lioness.arp.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;div class=&quot;commentscountwrapper&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/5216399e906511eba7f7f8f21e980f50#comments&quot; class=&quot;commentscount&quot;&gt;0 kommenttia&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2021-03-29T11:04:00+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>krokotiili  (Crocodylidae)</title>
<id>https://peda.net/id/352f5b948e2</id>
<updated>2021-03-29T10:22:29+03:00</updated>
<author>
	<name>Miika Svahn</name>
	<uri>https://peda.net/p/miika.svahn%40oppilas.joensuu.fi</uri>
</author>
<link href="https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/352f5b948e2111eb8164f8f21e980f50#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;  KROKOTIILI&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Krokotiili on suurikokoinen matelia joka viihtyy vesistöiisä &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt; Elinympäristö&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Krokotiilit asuvat tropiikeissa: Afrikassa Austraaliasssa Aasiassa ja amerikossa. Krokotiilit viihtyvät hitaasti virtaavissa joissa ja järvisssä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt; Ravinto&amp;amp;saalistaminen&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Krokotiili ruokavalioon kuuluuu: kalat koosta riippuen nisäkkäät ja linnut. Krokotiilit on saalistustavaltaan väijjyviä petoja. Ne odottavat kunnes saalis tulee lähelle ne vetävät sen veden alle ja hukuttavat jos tämä ei onnnistu se odotaa seuraavaa tärppiä. isot yksilöt voivat olla syömätta jopa vueden.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Uhanalaisuus&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Krokotiilit on luonnossa suojeltuja niitä kasvatetaan erityisesti nahkansa takia niistä valmistetaan kenkiä ja laukkuja&lt;div class=&quot;commentscountwrapper&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/352f5b948e2111eb8164f8f21e980f50#comments&quot; class=&quot;commentscount&quot;&gt;0 kommenttia&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2021-03-26T12:51:24+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Pohjoisruotsinhevonen</title>
<id>https://peda.net/id/437650368e2</id>
<updated>2021-03-30T09:48:43+03:00</updated>
<author>
	<name>Ronja Mäkelä</name>
	<uri>https://peda.net/p/ronja.makela%40oppilas.joensuu.fi</uri>
</author>
<link href="https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/437650368e2111eb941ef8f21e980ce1#top" />
<content type="html">Pohjoisruotsinhevonen on ruotsalainen&lt;br/&gt;&#10;hevosrotu. Se kehitettiin ruotsissa vaihoista &lt;br/&gt;&#10;skandinaavisista työhevosista, jotka&lt;br/&gt;&#10;polveutuvat alkukantaisesta&lt;br/&gt;&#10;metsähevosesta. &lt;br/&gt;&#10;Nykyään &lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/437650368e2111eb941ef8f21e980ce1/eskil.jpg25#top&quot; title=&quot;Eskil.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/437650368e2111eb941ef8f21e980ce1/eskil.jpg25:file/photo/0790e767d100988d570c3f7e7dd93de4a6803c97/Eskil.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Eskil.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt; &lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/437650368e2111eb941ef8f21e980ce1/056de0faff231e3103ac4813816971de.jpg#top&quot; title=&quot;056de0faff231e3103ac4813816971de.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/437650368e2111eb941ef8f21e980ce1/056de0faff231e3103ac4813816971de.jpg:file/photo/6c8e8c1435bdd52a80c86a347ee7264f6f443083/056de0faff231e3103ac4813816971de.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;056de0faff231e3103ac4813816971de.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;pohjoisruotsinhevonen &lt;br/&gt;&#10;on suosittu sekä ratsuna että &lt;br/&gt;&#10;ajohevosena ja sitä käytetään edelleen&lt;br/&gt;&#10;myös työhevosena maa ja metsä taloudessa. &lt;br/&gt;&#10;Perinteisen raskas rakenteisen käyttöhevosen rinnalle&lt;br/&gt;&#10;on jalostettu myös kylmäverisiin ravureihin kuuluva kevyempi ravuri tyyppi. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Historia&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;Kylmäverisiin kuuluva pohjoisruotsinhevonen on läheistä sukua norjalaisille dölehevoselle ja polveutuvat vanhasta skandinaavista maalaisroduista. Tämä maatiais rotu samoin kuin useimmat eurooppalaiset kylmäveriset hevosrodut polveutuu puolestaan alkukantaisesta metsähevosesta.kotimaista maatiaisrotua, maatiais hevosta, risteytettiin 1800 luvun useiden maahantuojien hevosrotujen kanssa rodun jalostuksessa käytettiin jopa täysveris rotuja. Kotimaisen maatiaishevosen pelastamiseksi perustettiin vuonna 1849 eläinlääketieteen professori Wilhelm Hallanderin johdolla jalostus yhdistys Sorda Danlarhes Hastvänner.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Rodun jalostus&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Rodun puhtaaksi jalostaminen alkoi 1900 luvun alussa ja rotunimitys pohjoisruotsinhevonen esiintyy ensimmäistä kertaa vuonna 1900&lt;br/&gt;&#10;julkaistussa ohje säännössä. Vuonna 1923 pidettiin Göteborissa suuri maatiais kokous, jonne kasvattajat kokoontuivat esittelemään pohjoisruotsinhevosiaan. Eri kasvattajien hevosilla ei kuitenkaan ollut juuri lainkaanyhteisia piirteitä, vaan hevoset erosivat toisistaan sekä rodun että luonteen perusteella.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;kylmäveriravurui&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Vuonna 1964 pohjoisruotsinhevoset jaettiin kahteen ryhmään: raskasrakenreisiin käyttöhevosiin ja kevytrakenteisiin&lt;br/&gt;&#10;ravureihin.&lt;div class=&quot;commentscountwrapper&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/437650368e2111eb941ef8f21e980ce1#comments&quot; class=&quot;commentscount&quot;&gt;0 kommenttia&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2021-03-26T12:51:48+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kanat</title>
<id>https://peda.net/id/39f032348e2</id>
<updated>2021-03-30T09:44:30+03:00</updated>
<author>
	<name>Anni Laakkonen</name>
	<uri>https://peda.net/p/anni.laakkonen%40oppilas.joensuu.fi</uri>
</author>
<link href="https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/39f032348e2111ebb00af8f21e980ce1#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Kanojen historia&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kesykana polveutuu Aasialaisesta Punaisestaviidakkokanasta (Gallus gallus)&lt;br/&gt;&#10;joita on vieläkin olemassa. Kana tuli suomeen rautakaudella 300 eaa. uskotaan&lt;br/&gt;&#10;että kana kesytettiin aluksi lähinnä uskonnolliseen käyttöön, jotta saataisiin lisää &lt;br/&gt;&#10;lintuja uhrattavaksi ja ennustuksia varten, ja vasta myöhemmin munia ja lihaa alettiin käyttää hyödyksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/39f032348e2111ebb00af8f21e980ce1/kuva-151.jpg#top&quot; title=&quot;kuva-151.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/39f032348e2111ebb00af8f21e980ce1/kuva-151.jpg:file/photo/7dabbf158cf04efcb70fd9d3a253187890117ed9/kuva-151.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;kuva-151.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kanojen käyttäytyminen&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Kanat ovat kiehtovia eläimiä ja niiden touhuja on mielenkiintoista seurata. &lt;br/&gt;&#10;Kanoja oppii ymmärtämään hyvin opettelemalla tulkitsemaan niiden kehonkieltä.&lt;br/&gt;&#10; Me ihmiset nukumme sängyssä, mutta kanat nukkuvat orrella. Orsi on kapea puukeppi.&lt;br/&gt;&#10; Kanat munivat yleensä hämäriin munintapesiin joissa käytetään pääasiassa heinää. Kanalan lattialla käytetään kuivikkeena purua.&lt;br/&gt;&#10;Kesällä kanat tykkäävät olla ulkona, mutta myös talvisin ulkohäkissä jossa ei ole kylmää lunta. Kanat kylpevät hiekassa tai turpeessa.&lt;br/&gt;&#10;Jos kana löytää ulkoa hiekkaaa tai jotain pehmeää maa-ainesta esim multaa se alkaa yleensä kylpeä siinä. Erityisesti talvisin jolloin kanat eivät pääse ulos kannattaa laittaa kanalaan kylpypaikka. Kylpyastiaan voi laittaa esim turvetta ja vähän tuhkaa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kanojen ruokinta&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kanat syövät pääasiassa rehua, kauraa ja jotkut antavat myös kalkkia, joka auttaa vahvistamaan munan rakennetta.&lt;br/&gt;&#10;Kanat juovat vettä. yleensä ruokaa laitetaan ruokinta-automaattiin ja vettä juoma-automaattii, josta ruokaa ja vettä valuu&lt;br/&gt;&#10;aina kun se vähenee. Kanat eivät saa syödä esim: sitrushedelmiä, sipulia, raparperia ja kasveista niittyleinikkejä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kanojen lisääntyminen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kun kana hautoo se haluaa tipuja. Kana siis ryhtyy istumaan munien päälle. hautominen kestää normaalisti 21 vuorokautta.&lt;br/&gt;&#10;Lämpötila kanan alla hautomis tilanteessa on noin 37,6 - 37,7. Kun Tipu kehittyy munassa se käyttää ravintonaan kananmunassa olevia &lt;br/&gt;&#10;ravinteita ja vitamiineja kuten keltuaista ja kun tipu kuoriutuu sillä on sisällään kananmunasta saatu ruskuaispussi. joskus Tipun ruskuaispussi ei imeydy ja silloin tipu yleensä kuolee. Ruskuaispussin ansiosta tipu pärjää muutaman päivän ilman ruokaa. Jos haluaan omia tipuja, mutta ei ole kanoja niin sillon kannaattaa hankkia hautomakone. Hautomakone on kone joka hautoo tipuja kanojen puolesta. kananmunia hautomista varten ei kannata hankkia ihan mistä vain. Esim kaupan kananmunista ei välttämättä kuoriudu mitään jos kanalassa ei ole ollut kukkoja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tiesitkö että......&lt;br/&gt;&#10;Kananmunassa on kaikkia muita vitamiineja paitsi C vitamiinia.&lt;div class=&quot;commentscountwrapper&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/39f032348e2111ebb00af8f21e980ce1#comments&quot; class=&quot;commentscount&quot;&gt;0 kommenttia&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2021-03-26T12:51:32+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Saksanpaimenkoira</title>
<id>https://peda.net/id/2b2191e48e2</id>
<updated>2021-03-30T09:37:35+03:00</updated>
<author>
	<name>Lumi Tanskanen</name>
	<uri>https://peda.net/p/lumi.tanskanen%40oppilas.joensuu.fi</uri>
</author>
<link href="https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/2b2191e48e2111eb8913f8f21e980ce1#top" />
<content type="html">Saksanpaimenkoiria on mone värisiä. Yleisin väri on ruskean sävyinen. Saksanpaimenkoira on yleinen poliisi ja armeeja koira, sitä voidaan käyttää vartiointi ja suojelustehtäviin, pelastustöihin, jäljentämiseen sekä &lt;b&gt;huume-home- &lt;/b&gt;tai malminetsintäkoirana.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;KUTSUMUKSET&lt;/b&gt;Saksanpaimenkoiraa kutsutaan puhekielessä usein susikoiraksi. Täyä nimitystä jotkut rodun omistajista pitävät loukkaavana, sillä vaikka joidenkin saksanpaimenkoirien ulkonäkö voi muistuttaa sutta, rotu ei perimmältään ole sen sutta kuin muutkaan koirarodut.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;ULKONÄKÖ&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Uroksen säkäkorkeus on 60-65 cm ja nartun 55-60 cm, ensiksi mainitun paino on 30-40kg ja jälkimmäisen 22-32 kg. Saksanpaimenkoirien korvat on hyvin isot. Niiden karvapeite on paksu, peitinkarva tiheää, kovaa ja tiiviisti ruumiin lämpöistä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lähde: Wikipedia&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/2b2191e48e2111eb8913f8f21e980ce1/vihainen-koira.jpg#top&quot; title=&quot;vihainen-koira.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/2b2191e48e2111eb8913f8f21e980ce1/vihainen-koira.jpg:file/photo/902ff3bc4385348477d21aa6b19703de3d11196b/vihainen-koira.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;vihainen-koira.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;  &lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/2b2191e48e2111eb8913f8f21e980ce1/dog-animal-sheepdog-dog-wolf-thumbnail.j#top&quot; title=&quot;dog-animal-sheepdog-dog-wolf-thumbnail.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/2b2191e48e2111eb8913f8f21e980ce1/dog-animal-sheepdog-dog-wolf-thumbnail.j:file/photo/179e709a4743be61b3984b6184302fa53233706b/dog-animal-sheepdog-dog-wolf-thumbnail.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;dog-animal-sheepdog-dog-wolf-thumbnail.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;div class=&quot;commentscountwrapper&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/2b2191e48e2111eb8913f8f21e980ce1#comments&quot; class=&quot;commentscount&quot;&gt;0 kommenttia&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2021-03-26T12:51:07+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>dinosaurukset</title>
<id>https://peda.net/id/2a4053968e2</id>
<updated>2021-03-30T09:28:23+03:00</updated>
<author>
	<name>Joonas Keronen</name>
	<uri>https://peda.net/p/joonas.keronen%40oppilas.joensuu.fi</uri>
</author>
<link href="https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/2a4053968e2111eb8713f8f21e980ce1#top" />
<content type="html">dinot kuolivat sukupuutoon kun meteoriitti iskeytyi maahan. Dinoja on tosi paljon. Jotkut dinot osasilentää ja jotkut taas uida. Dinot tappelivat ja se kumpi voitti sai syödä toisen lihaa. Se kumpi hävisi kuoli.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tuntomerkit&lt;br/&gt;&#10;jotkut dinot oli pieniä ja isoja. Ja jotkut kasvissyöjiä ja jotkut lihan syöjiä ja jotkut kaikki ruokailioita&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;jako kahteen&lt;br/&gt;&#10;dinosauruksetjaetiin kahteenryhmään: lantiorakeenteen mukaan.lisko lantio ja linnunlantioisiin. nykyajan linnut on polveutuneet lintu liskoista&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;muita piirteitä&lt;br/&gt;&#10;useilla dinoilla oli suomut joillain oli höyhenet ja joillain oli isoja panssareita&lt;div class=&quot;commentscountwrapper&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/2a4053968e2111eb8713f8f21e980ce1#comments&quot; class=&quot;commentscount&quot;&gt;1 kommenttia&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2021-03-26T12:51:05+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Norjanvuonon hevonen</title>
<id>https://peda.net/id/0cd041cc8e2</id>
<updated>2021-03-26T12:50:52+02:00</updated>
<author>
	<name>Emilia Turunen</name>
	<uri>https://peda.net/p/emilia.turunen%40oppilas.joensuu.fi</uri>
</author>
<link href="https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/0cd041cc8e2111eba504f8f21e980ce1#top" />
<content type="html">Vuononhevonen eli norjis on alkujaan viikinkien ratsuja.Tiivisrunkoisina ja vahvoina ne on myös pieni kokoisia.Alkuperäis kansa on Norja, väri on hallakko ja osilla on siima.Norjikset sopivat harrastehevosiksi ja perheratsuiksi niitä käytetään myös ratsuiksi, työhevosiksi ja kärry hevosiksi. Vuonikset on 136-150cm rotu luokitellaan kokonsa vuoksi toisinaan poniksi. Suomessa on 300-400 vuonista. Norjikset on läheistä sukua przewalskin hevoselle rotu on jalostunut jo ainakin 2000 vuotta. Vuonon hevosille leikataan pysty harjat ja joillain on valkoisia merkkejä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Luonne&lt;br/&gt;&#10;Norjiksia pidetään rohkeina ja lujahtoisina. Sekä lisäksi rauhallinen tempperamentti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Värit&lt;br/&gt;&#10;Hallakko väri joillain siima valkoisia merkkejä ei kaikilla. Hallakoita ja mustia jouhia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Rodun polveutuminen&lt;br/&gt;&#10;Rotu on jalostunut 2000 vuotta. Kun villi hevoset oli kesytettyjä järjestettiin hevostaisteluita. Tarkalleen ottaen norjanvuonon hevos rotu on yksi euroopan vanhimpia hevosrotuja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/0cd041cc8e2111eba504f8f21e980ce1/jsdhrgntk-v.jpg2#top&quot; title=&quot;jsdhrgntk v.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/0cd041cc8e2111eba504f8f21e980ce1/jsdhrgntk-v.jpg2:file/photo/fa25b86f65f93239af0ef2d4daf784062e1c7019/jsdhrgntk%20v.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;jsdhrgntk v.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;div class=&quot;commentscountwrapper&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/0cd041cc8e2111eba504f8f21e980ce1#comments&quot; class=&quot;commentscount&quot;&gt;0 kommenttia&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2021-03-26T12:50:16+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>ILVES</title>
<id>https://peda.net/id/fd83cdc48e2</id>
<updated>2021-03-26T12:50:34+02:00</updated>
<author>
	<name>Ohto Kareinen</name>
	<uri>https://peda.net/p/ohto.kareinen</uri>
</author>
<link href="https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/fd83cdc48e2011ebac5ff8f21e980f50#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;ILVES&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;ILVEKSEN RUOKA VALIO&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Ilves on lihan syöjä. sen saalis valikoima on hyvin laaja pikkujyrsiöistä poron ja peuran koko luokkaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;ILVEKSEN KOKO JA PAINO&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Ilveksen ruumiin pituus on noin 7-140 sentti metriä. Aikuisen ilveksen ruumis on pitkulainen ja pennun vartalo on lyhyempi. Ilves painaa tavallisesti 8-25 kilogrammaa. uros on naarasta kookkaampi. Suomessa ikuiset urokset painavat keskimäärin noin 18 kilogrammaa ja naaraat 14 kilogrammaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;ILVEKSEN JÄLJET&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Ilveksen jälki lumessa on 7-12 senttimetriä pitkä ulkoreunojen mukaan. Jäljissä näkyy neljä varvasta. varvas anturat näyttävät pieniltä ja pyöreiltä. Kynsien jälkiä ei yleensä näy, sillä ilves pitää liikkuessaan kynnet vedettyinä tassun sisään.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/fd83cdc48e2011ebac5ff8f21e980f50/ilves.jpg#top&quot; title=&quot;ilves.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/fd83cdc48e2011ebac5ff8f21e980f50/ilves.jpg:file/photo/eebe0a032226ee5a49ca0926d370d0c87c5431a0/ilves.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;ilves.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;div class=&quot;commentscountwrapper&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/fd83cdc48e2011ebac5ff8f21e980f50#comments&quot; class=&quot;commentscount&quot;&gt;1 kommenttia&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2021-03-26T12:49:50+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Käärme</title>
<id>https://peda.net/id/8b0e01248e2</id>
<updated>2021-03-26T12:47:06+02:00</updated>
<author>
	<name>Iina Hirvonen</name>
	<uri>https://peda.net/p/iina.hirvonen%40oppilas.joensuu.fi</uri>
</author>
<link href="https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/8b0e01248e2011ebbf64f8f21e980f50#top" />
<content type="html">Käärmeet ovat aina olleet erinomaisia selviytjiä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Tuntomerkit&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Käärmeet ovat jalottomia matelijoita. Käärmeet on yleensä pitkiä, mutta jotkut voi olla lyhyitä. Käärmeet sopeutuvat luonnon maastoihin väriltään, siksi käärmeitä ei näy usein luonnossa. Myös käärmeet on putkimuotoisia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Ravinto&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Suurin osa käärmeistä on lihn syöjiä, ja ne syövät piniä nisäkkäitä, selkärangattomia, lintuja ja lintujen munia. Käärmeet tappavat saaliinsa joko kuristamalla, myrkyllä tai puremalla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Elinikä&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Pienetkin käärmeet voi elää 12vuotta, mutta suurien lajien tiedetään eläneen jopa yli 40vuotta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Muuta&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Käärmeiden liskomaiset esimuodot elivät noin 120miljoonaa vuotta sitten liitukaudella. Käärmelajeja on noin 3 500.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/8b0e01248e2011ebbf64f8f21e980f50/kaarme-luonnossa.jpg#top&quot; title=&quot;käärme luonnossa.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/8b0e01248e2011ebbf64f8f21e980f50/kaarme-luonnossa.jpg:file/photo/fe2f249d6d78fc03165d0dd8048b70d8ab8e0fc2/k%C3%A4%C3%A4rme%20luonnossa.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;käärme luonnossa.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;div class=&quot;commentscountwrapper&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/8b0e01248e2011ebbf64f8f21e980f50#comments&quot; class=&quot;commentscount&quot;&gt;0 kommenttia&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2021-03-26T12:46:38+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Shetlanninponi</title>
<id>https://peda.net/id/843d7ba08e1</id>
<updated>2021-03-26T12:47:20+02:00</updated>
<author>
	<name>Emma Turunen</name>
	<uri>https://peda.net/p/emma.turunen%40oppilas.joensuu.fi</uri>
</author>
<link href="https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/843d7ba08e1f11eb9e3cf8f21e980f50#top" />
<content type="html">Pieni kokoinen poni. &lt;span class=&quot;right small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/843d7ba08e1f11eb9e3cf8f21e980f50/rose-683x1024.jpg#top&quot; title=&quot;rose-683x1024.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/843d7ba08e1f11eb9e3cf8f21e980f50/rose-683x1024.jpg:file/photo/d5e334b875a52f69aa60bcb4169ac2a1cb414683/rose-683x1024.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;rose-683x1024.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;right small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/843d7ba08e1f11eb9e3cf8f21e980f50/5380418656.jpg2#top&quot; title=&quot;5380418656.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/843d7ba08e1f11eb9e3cf8f21e980f50/5380418656.jpg2:file/photo/c74d298e29a49314d4c7403823362055426cf780/5380418656.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;5380418656.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;right small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/843d7ba08e1f11eb9e3cf8f21e980f50/img-9901.jpg#top&quot; title=&quot;IMG_9901.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/843d7ba08e1f11eb9e3cf8f21e980f50/img-9901.jpg:file/photo/391cba221388e277487b5db9c1ff54ee9530558a/IMG_9901.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_9901.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt; Shettis jaksaa kantaa noin 60 kiloista ratsastajaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Shetlanninponia käytetään myös raviponina. Shetlanninponilla harrastettavia lajeja ovat muun muassa poniagility. Shetlanninponilla voi myös ajaa kärryillä. Shetlanninponi jaksaa vetää kärryissä paljon suurempaa kuormaa kuin se voi kantaa selässään. Valjakkokilpailuihin osallistumisen ohella rotu soveltuu myös työajoon.&lt;div class=&quot;commentscountwrapper&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/joensuu/yp/hein%C3%A4vaaran-koulu/luokat/arkisto/5b/4b-luokan-uutiset/elaintekstimme/843d7ba08e1f11eb9e3cf8f21e980f50#comments&quot; class=&quot;commentscount&quot;&gt;0 kommenttia&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2021-03-26T12:39:17+02:00</published>
</entry>


</feed>