https://peda.net/id/490ab254cce 2021-06-30T10:57:19+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/a709ec4ae41 2021-06-30T11:00:05+03:00 <h3>Metallien jännitesarja</h3> <strong class="editor red">(eli reaktiivisuussarja)</strong><br/> Kuvassa alapuolella on seuraavat neljä metalliesinettä <span class="editor underline">suolahapossa</span>, vasemmalta oikealle<br/> <table> <tbody> <tr> <td><b>Sinkkinappi</b><br/> Havaitset napin<br/> pinnalla kuplia<br/> Reagoi</td> <td><b>Kupariniitti</b><br/> Kupari näyttää<br/> täysin ehjältä<br/> Ei reagoi</td> <td><b>Rautanaula</b><br/> Rautakaan ei reagoi<br/> silmin nähden<br/> Jos, niin hitaasti</td> <td><b>Magnesiumnauha</b><br/> Se oli siellä vielä<br/> äsken!<br/> Reagoi kiivaasti</td> </tr> </tbody> </table> Muista vielä videntenä natrium, joka reagoi erittäin kiivaasti vedessä. Aseta metallit reaktiivisuuden mukaan järjestykseen ja vertaa kirjan jännitesarjaan, s. 172. Koita selittää, miksi jalometallit eivät reagoi veden eivätkä suolahapon kanssa. Suolahappo nopeuttaa reaktiota, joka metallilla tapahtuu veden kanssa.<br/> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/tyot/hapettuminen-ja-pelkistyminen/26-t%C3%B6it%C3%A4/reaktiivisuussarja.jpg#top" title="reaktiivisuussarja.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/tyot/hapettuminen-ja-pelkistyminen/26-t%C3%B6it%C3%A4/reaktiivisuussarja.jpg:file/photo/4a41e6af98e5439aab8fb26560b65d2429cdd0fc/reaktiivisuussarja.jpg" alt="" title="reaktiivisuussarja.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <p> </p> <h3>Jännitesarjan hyödyntäminen tutkittaessa metallien välisiä hapettumispelkistymisreaktiota.</h3> Vasempaan koeputkeen kuparisulfaattia, keskelle ja oikealle rautasulfaattia.<br/> Vesiliuoksessa metallisuolojen metalli-ioni on positiivinen ja sulfaatti-ioni negatiivinen. Muista tämä.<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/tyot/hapettuminen-ja-pelkistyminen/26-t%C3%B6it%C3%A4/image-jpegf#top" title="image.jpeg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/tyot/hapettuminen-ja-pelkistyminen/26-t%C3%B6it%C3%A4/image-jpegf:file/photo/14791ec2f93924623ce8a8958b44390d46d2de15/image.jpeg" alt="" title="image.jpeg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Tiputetaan vasemmalle ja keskelle rautaa, oikealle kuparia.<br/> Odotetaan ja tutkaillaan merkkejä reaktiosta.<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/tyot/hapettuminen-ja-pelkistyminen/26-t%C3%B6it%C3%A4/image-jpeg2#top" title="image.jpeg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/tyot/hapettuminen-ja-pelkistyminen/26-t%C3%B6it%C3%A4/image-jpeg2:file/photo/8e2f6e49208cac1ca62f4a701384e65fb18b6f24/image.jpeg" alt="" title="image.jpeg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Vasemmalla, kuparisulfaatin ja rautatikun koeputkessa havaitaan asioita:<br/> Rautatikku päällystyy kuparilla ja putken pohjalle kertyy sakkaa.<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/tyot/hapettuminen-ja-pelkistyminen/26-t%C3%B6it%C3%A4/image-jpeg#top" title="image.jpeg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/tyot/hapettuminen-ja-pelkistyminen/26-t%C3%B6it%C3%A4/image-jpeg:file/photo/4bad77504dcb50c4f75341cb53550d5e5ca0e25e/image.jpeg" alt="" title="image.jpeg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Rautatikku päällystyy kuparilla, mikä näkyy yläosassa punertavana pintana.<br/> Sakka johtuu ehkä liuoksen väkevyydestä, tuntemattomasta seosmetallista tai koeputken likaisuudesta.<br/> Muodostuvan rautasulfaatin tulisi liueta hyvin...<br/> Palataan reaktioihin. Vasemman puoleisessa siis toteutuu hapettumispelkistymisreaktio.<br/> Reaktioyhtälöt alla. Huomaa, että rauta osaa tässä muodostaa 3+ ionin sijaan 2+ ionin.<br/> Älä huoli, epäselvissä tapauksissa ionien varaus annetaan aina.<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/tyot/hapettuminen-ja-pelkistyminen/26-t%C3%B6it%C3%A4/image-jpeg24#top" title="image.jpeg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/tyot/hapettuminen-ja-pelkistyminen/26-t%C3%B6it%C3%A4/image-jpeg24:file/photo/a05d3f8e1e77de1ca7582fdc988a19d407b13686/image.jpeg" alt="" title="image.jpeg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <b>Tulos on luonteva, koska rauta on epäjalompi ja siten helpommin hapettuva kuin kupari.</b><br/> Tämä ei yksin riitä. Jalomman tulee olla valmiiksi hapettuneena ja epäjalomman atomeina.<br/> Muuten elektroneja ei voida siirtää epäjalommalta jalommalle.<br/> Tässä raudan tulee olla atomeina eli pelkistyneenä ja kuparin hapettuneena.<br/> Silloin rauta hapettuu ja kupari pelkistyy.<br/> Tällöin liuoksessa ollutta kuparia tulee näkyviin.<br/> Liuennut kupari korvautuu liukenevalla raudalla. 2017-12-18T19:26:59+02:00