Paikallisesti päätettävät asiat

2024-06-11T11:53:39+03:00

Opiskeluhuolto on matalan kynnyksen palvelua lapsille, oppilaille ja opiskelijoille, jotka opiskelevat esiopetuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa.

Kouluun kiinnittymistä ja läsnäoloa tuetaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaankin tasolla koko kouluyhteisön aikuisten voimin. Välittävä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä kiireettömyys ja kuulluksi tuleminen edistävät oppilaan kiinnittymistä yhteisöön. Näillä toimintatavoilla ehkäistään oppilaan poissaoloja.

Paikallisesti päätettävät asiat ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma

Opetuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä koulujen ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää opetuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä koulukohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. Opetuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista kouluissa seurataan ja sitä tarkistetaan tarvittaessa.

Opetuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opetuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten koulujen toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa on koulukohtaisesti seuraavat tiedot (asiakokonaisuudet 1-5):

1. Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista (kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) kootaan tiedot kultakin koululta. Tiedot ilmoitetaan opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten henkilötyövuosina. Arvioilla varmistetaan opiskeluhuoltopalvelujen riittävyys huomioiden oppilaiden ja kouluyhteisön tarpeet, terveystarkastusten ja henkilöstömitoitusten toteutuminen sekä palvelujen järjestäminen määräajassa.

Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta

Arvioon kokonaistarpeesta sisältyvät yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä sekä opiskeluhuollon yhteistyössä tarvittavat resurssit. Kokonaistarpeen arviossa huomioidaan esimerkiksi kouluyksiköiden määrä ja koulujen oppilasmäärä sekä toimintaympäristön erityispiirteet. Arviossa huomioidaan lisäksi esimerkiksi eri ikäisten, tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden lukumäärät ja osuudet. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti paikallista lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja elinoloja koskevaa seurantatietoa, jota on koottu myös oppilailta ja huoltajilta, opetushenkilöstöltä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisilta.

Ylivieskan koulujen ja esiopetusta antavien päiväkotien opiskeluhuoltopalvelujen kokonaistarve:

Kuraattori 5 htv
Terveydenhoitaja 6 htv
Psykologille tarvetta
Psykiatriselle sairaanhoitajalle tarvetta
Perhetyöntekijät
Koulunuorisotyöntekijät 2 htv
Lääkärille tarvetta

Arvio käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

Opetuksen järjestäjän arviossa käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ilmoitetaan kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten (kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) henkilötyövuodet.

Ylivieskan koulujen ja esiopetusta antavien päiväkotien opiskeluhuoltopalveluissa on tällä hetkellä käytettävissä:

Kuraattori 5 htv
Terveydenhoitaja 6 htv
Psykologi ostopalveluna harvoin
Psykiatrinen sairaanhoitaja osin
Perhetyöntekijöitä osalla kouluista
Koulunuorisotyöntekijät 2 htv
Lääkäri heikosti
Kuraattorien lakisääteinen mitoitus max 670 oppilasta/per kuraattori ja se toteutuu Ylivieskassa. Terveydenhoitajien suositukset laskivat keväällä 2023 aikaisemmasta. Uusi suositus max 460 oppilasta/terveydenhoitaja, aikaisemmin oli 600. Nämäkin pääosin
toteutuvat. Sijaisten löytäminen tuottaa isoja haasteita.

2. Kouluyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria ja sen kehittäminen edellyttää johtamista. Oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu oppilas- ja opiskelijahuoltolain 6 §:n (opetussuunnitelman mukainen ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuolto) mukaisesti yhteisöllisen työn kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla seurataan ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään syrjäytymistä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden seuraamisen käytännöt ja keskeiset tulokset
koulukohtaisten opiskeluhuoltoryhmien johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat
poissaolojen ehkäisemisestä, suunnitelmallisesta seurannasta ja poissaoloihin puuttumisesta määrätään perusteiden luvuissa 5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä ja 5.6 Paikallisesti päätettävät asiat
tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisen ja käyttöön puuttuminen yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Koulun ja varhaiskasvatuksessa esiopetusta antavien päiväkotien henkilökunnalla on ensisijainen vastuu koulu- ja päiväkotiyhteisön hyvinvoinnista. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa . Koulun ja varhaiskasvatuksessa esiopetusta antavien päiväkotien henkilökunnalla on ensisijainen vastuu koulu- ja päiväkotiyhteisön hyvinvoinnista. Hyvinvoivan kasvuyhteisön kokonaisuus on toiminnallisena tavoitteena esiopetuksessa.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on monipuolinen kokonaisuus. Sillä tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä (ml. esiopetusta järjestävät päiväkodit) edistetään oppijoiden ja opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki oppilaitosten ja esiopetusryhmien arjessa. Henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. Myös yksilökohtaisia opiskeluhuoltopalveluja antava henkilöstö, eli kuraattorit ja psykologit sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaiset, osallistuvat yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseen osana työtehtäviään. Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi. Keskeinen rooli yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämisessä on oppilaitoskohtaisella opiskeluhuoltoryhmällä.

Yhteisöllisen oppilashuollon toimintamalli esi- ja perusopetuksessa

Toimintatavat:
Koulun ja päiväkodin yhteisöllistä oppilashuoltotyötä suunnittelee, toteuttaa, kehittää, ja arvioi yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (YHR). Se laatii koulu- ja päiväkotikohtaisen oppilashuoltosuunnitelman yhteistyössä koulun ja esiopetuksen henkilökunnan, oppilashuollon toimijoiden, oppijoiden, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa.
Oppilashuoltosuunnitelma on osa koulun ja päiväkodin esiopetuksen lukuvuosisuunnitelmaa.

Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän puheenjohtaja on rehtori/apulaisrehtori tai koulunjohtaja /Varhaiskasvatusyksikön esihenkilö. Lisäksi siihen kuuluvat opettajien, henkilökunnan, koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden sekä
kouluterveydenhuollon edustajat. Koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano määritellään lukuvuosittain.

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksiin voidaan kutsua huoltajaedustajia, oppilasedustajia, muita opettajaedustajia, muita henkilökunnan edustajia, asiantuntijoita sekä viranomaisia. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksen koollekutsujana toimii puheenjohtaja. Koulu-/päiväkotikohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa
lukuvuodessa. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksesta laaditaan muistio, johon kirjataan kokoukseen osallistujat, käsitellyt asiat, sovitut toimenpiteet sekä vastuuhenkilöt. Muistion jakelusta päätetään kussakin kokouksessa erikseen.

Koulu- ja päiväkotiympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä huomioidaan mm. seuraavilla tavoilla:

koulu- ja päiväkotirakennuksesta sekä opetusvälineistä ja -tiloista huolehditaan
yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten eri oppiaineiden opetukseen laadittujen turvallisuusohjeiden noudattaminen
koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat
koulun järjestyssäännöt
koulun ja päiväkodin suunnitelma oppilaiden ja oppijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana oppilashuoltosuunnitelmaa
psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen turvallisuuden kokonaisuus
välitunnit
koulukuljetuksia koskevat toimintatavat
koulun järjestyssäännöt

Oppilashuoltoryhmä saa tietoa toiminnan kehittämiseen mm.

terveystarkastuksista
kouluterveyskyselystä
Move-testeistä
oppilaiden ja huoltajien kanssa käytävistä keskusteluista
verkostoista tulevasta tiedosta (nuorisopalvelut, koulupoliisi, lastensuojelu, seurakunta)

Oppilaan poissaoloja seurataan wilmassa. Huoltajan vastuulla on ilmoittaa poissaolon syy opettajalle. Opettaja seuraa oppilaan poissaolojen määrää. Ylivieskassa on käytössä Poissaolojen portaat -toimintamalli, joka ohjaa toimintaa poissaoloihin puuttumisessa.

Toimintamalli runsaiden poissaolojen osalta, tuen portaat:

(Tuntimäärissä voi olla eroja ala- ja yläkoulujen välillä)
<40 h Kun huoli herää, luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa asian tiimoilta. Tarkastellaan mistä poissaolot johtuvat ja onko poissaoloja tiettyinä päivinä. Oppilas ohjataan tarvittaessa oppilashuollon palveluihin.
60-80 h Oppilashuollon monialainen ryhmä kokoontuu (atr). Ryhmän kokoonpano sovitaan tapauskohtaisesti oppilaan/huoltajan suostumuksella. Oppilas ja huoltaja aina mukana. Sovitaan tarvittaessa koulunkäynnin tukitoimista, esim. vanhempien tuki koulunkäyntiin (päivärytmi, läksyt), tukiopetuksen tarve, kuraattorin tapaamiset, psykologin tapaamiset/tutkimukset, terveydentilan selvittely (ohjaus terveydenhoitajalle tai lääkärille). Palaverissa sovitaan, miten tilannetta seurataan ja kuka siitä miltäkin osin vastaa. Lisäksi tarvittaessa konsultoidaan lastensuojelua. Mietitään yhdessä oppilaalle sopivia koulun ja kodin tukitoimia. Tapauskohtaisesti harkitaan lastensuojeluilmoituksen tekemistä poissaolojen syiden perusteella.
80-100 h Tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. Poissaoloille voi olla myös sellaisia syitä, ettei lastensuojeluilmoitusta ole tarpeen tehdä (esim. vakava sairaus, karanteenit).
Jos oppilaalla on runsaasti poissaoloja, sovitaan oppilaan ja huoltajan kanssa, miten oppivelvollisuus suoritetaan. Hyväksytty suoritus voi olla mahdollista saada tekemällä lisätehtäviä tai osoittamalla osaamisensa opettajan kanssa sovitulla tavalla.
Poissaolot päiväkotien järjestämässä esiopetuksessa. Mikäli lapsi on toistuvasti pois esiopetuksesta, asiasta keskustellaan ensin huoltajien kanssa. Jos tilanteeseen ei tule muutosta, on syytä koota opiskeluhuollon monialainen ryhmä koolle. Tapaamisessa sovitaan tukikeinoista mm. perhetyöstä. Esiopetuksessa tavataan huoltajat päivittäin ja asiasta keskustellaan luontevasti tuonti- ja hakutilanteissa. Vuoropäiväkodissa järjestettävän esiopetuksen osalta on syytä huomioida,että lapsen tarvitsema viikkolepo toteutuu, mikäli lapsi on säännöllisesti viikonloppuisin varhaiskasvatuksessa.

Palavereja huoltajan kanssa järjestetään tarvittaessa ja myös huoltajan toiveesta muulloinkin kuin yllä mainittujen poissaolotuntien täyttyessä.
Koulun tavoitteena on ohjata oppilaita terveellisen elämäntavan piiriin. Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käyttöön liittyviä terveydellisiä ja muita haittatekijöitä käydään läpi oppilaan kouluaikana ikäkauden huomioon ottaen usean eri oppilaineen puitteissa ja erityisesti terveystiedon oppimäärässä. Koulu voi myös pyytää ulkopuolisia asiantuntijoita puhumaan oppilaille tupakan- ja päihteidenkäytön haitoista. Lisäksi koululla pidetään kaupungin nuorisopalvelut järjestämät PP-tunnit. Oppilashuollon työntekijöitä voidaan pyytää pitämään oppitunteja tietystä aiheesta tietyille ikäryhmille.

Tupakointi, päihteiden ja alkoholin käyttö sekä tupakointivälineiden, päihteiden ja alkoholin tuominen kouluun on kielletty koulujen järjestyssäännöissä. Kouluissa tupakointiin ja alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön puututaan kurinpitotoimin sekä ollaan kodin lisäksi yhteydessä tarvittaviin viranomaisiin (esim. kouluterveydenhoitaja, lastensuojelu, poliisi). Nuorten päihteidenkäytöstä tehdään aina lastensuojeluilmoitus.

Kouluterveydenhoitaja keskustelee päihteiden käyttöön liittyvistä asioista oppilaiden kanssa terveystarkastuksissa. Keskusteluilla pyritään ennaltaehkäisemään päihdekokeiluja ja päihteiden käytön aloittamista. Myös mahdolliseen jo alkaneeseen päihteiden käyttöön puututaan keskustelemalla oppilaan kanssa ja miettimällä yhdessä oppilaan ja hänen perheensä kanssa jatkotoimia/hoitoonohjausta.

Koulunuorisotyö on kouluissa tehtävää nuorisotyötä. Koulunuorisotyön tarkoituksena on edistää osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä lisätä hyvinvointia oppilaiden keskuudessa koulupäivän sisällä. Koulunuorisotyöntekijä on kiireetön ja turvallinen aikuinen koulussa, joka yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa tukee oppilaita koulun arjessa. Koulunuorisotyöntekijä on kaupungin nuorisopalveluiden työntekijä ja hän tekee yhteistyötä oppilashuollon ja muiden koululla toimivien tahojen kanssa. Ylivieskassa
koulunuorisotyöntekijöitä on sekä ala- että yläkoululla.

3. Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto)

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan kouluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään oppilaan kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja tarjotaan varhaista tukea.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina oppilaan sekä tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus ja mielipiteet otetaan huomioon toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Yksilökohtaisessa työssä noudatetaan tietojen luovuttamista, saamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

oppilaan ohjaaminen opiskeluhuoltopalveluihin (kouluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut)
yksittäisen oppilaan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen, suostumuksen hankkiminen ja työskentelyyn osallistuminen
opiskeluhuoltokertomusten laatiminen, säilytys ja vastuuhenkilön nimeäminen opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltorekisterille
tarvittavan opiskeluhuollon järjestäminen kurinpitotoimen tai oppilaan opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä
opettajan laajaan terveystarkastukseen luokilla 1, 5 ja 8 antaman oppilaan selviytymistä ja hyvinvointia kuvaavan arvion toimintakäytänteet (ml. suostumuksen hankkiminen) koulussa ja oppilaan koulupäivän aikaisen eritysruokavalion tai lääkityksen ilmoittamisen käytänteet

Opiskelijalla on halutessaan oikeus saada opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta oppimiseen, hyvinvointiin sekä sosiaalisiin ja psyykkisiin valmiuksiinsa. Psykologi- ja kuraattoripalveluilla myös edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa.

Psykologi- ja kuraattoripalvelut tulee lain mukaan järjestää määräajassa. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä.

Opiskelijalla on oikeus myös terveydenhuoltolain mukaiseen koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan aina tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmän kokoaa se, jolla huoli herää. Ryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Pienten lasten, esimerkiksi esiopetusikäisten ja alkuopetuksessa olevien osalta suostumuksen antaa aina huoltaja. Asiantuntijaryhmän on nimettävä keskuudestaan vastuuhenkilö. Monialaisen asiantuntijaryhmän työskentelystä laaditaan yksittäistä opiskelijaa koskeva opiskeluhuoltokertomus, johon kirjataan opiskelijan tiedot, toteutetut ja suunnitellut opiskeluhuollon toimenpiteet. Opiskeluhuoltolain 20 § määrittelee tarkemmin, mitä opiskeluhuoltokertomukseen kirjataan.

Opiskeluhuoltokertomukset liitetään opiskeluhuollon rekisteriin, jota ylläpitää koulutuksen järjestäjä. Monialaisen asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön tulee huolehtia, että opiskelijan tiedot ja hänen tukemiseensa liittyvät toimenpiteet kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen. Opiskeluhuollon palvelujen eli kuraattori- ja psykologipalvelujen sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon asiakas- ja potilaskirjaukset tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiin. Asiakas- ja potilastietojen rekisterienpitäjänä toimii hyvinvointialue.

Yksilökohtainen oppilashuolto = miten toimin huolen tilanteessa

Kun opettajalla tai muulla koulun tai päiväkodin henkilöstöllä herää huoli oppilaasta, hänen velvollisuutensa on olla yhteydessä oppilaaseen ja tarvittaessa huoltajaan.

Opettajan tai muun henkilön on velvollisuus yhdessä oppilaan kanssa ottaa yhteys tarpeen mukaan johonkin oppilashuollon toimijaan ja luovuttaa hänelle kaikki asiaa koskeva tieto. Vakavassa tilanteessa opettajalla on oikeus viedä asia suoraan kuraattorille tai psykologille. Oppilasta tulee informoida asiasta.

Mikäli asia vaatii, niin kootaan yksittäisen opiskelijan asiaa käsittelemään monialainen asiantuntijaryhmä (ATR). Ryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseniksi vain opiskelijan, tai jos hänellä ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön.

Ryhmään kuuluu käsiteltävän asian mukaan joitakin seuraavista opiskeluhuoltoa toteuttavista henkilöistä: terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, opinto-ohjaaja ja opiskelijan ryhmänohjaaja tai muu keskeinen opettaja tai henkilö.

Oppilaalla on oikeus saada tukea koulunkäyntiinsä oppilashuollon henkilöstöltä.
Oppilaalla on oikeus saada psykologin tai kuraattorin keskusteluapua viimeistään seitsemäntenä työpäivänä.
Kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana päivänä. Huoltaja ei voi kieltää oppilashuollon palveluja.
Oppilaalla on oikeus päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta.
Oppilaan on osallistuttava perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen.

Luokanvalvoja/luokanopettaja/esiopetusryhmän tai koulun työntekijä, jolla huoli herää

velvollisuus on ottaa puheeksi huolensa oppilaalle
arvioi oppilashuollon tuen tarpeen
-> tarvittaessa ottaa yhteyden oppilashuollon palveluun yhdessä oppilaan kanssa -> pyytää tarvittavat luvan asianosaisilta ja sen jälkeen kokoaa monialaisen asiantuntijaryhmän

Huoltaja

Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua
Huoltajan velvollisuus on ilmoittaa luokanvalvojalle / luokanopettajalle lapsen/nuoren koulunkäyntiin vaikuttavista asioista.

Kouluterveydenhoitaja / Koululääkäri
tekee kaikille ikäkausitarkastukset ja laajat tarkastukset 1lk, 5lk, 8lk (koululääkäri)
on terveydenhuollon asiantuntija koulussa
linkki erikoissairaanhoitoon
jatkohoitoon ohjaus
kokoaa tarvittaessa asiantuntijaryhmän

Kuraattori
tekee oppilas-, huoltaja-, ryhmä- ja luokkatason työtä
voi olla mukana nivelvaiheen siirtotietokeskustelussa
kokoaa tarvittaessa asiantuntijaryhmän

Psykologi
edistää ja tukee lapsen/nuoren yksilöllistä oppimista ja mielenterveyttä
tekee tarvittaessa tutkimuksia, arviointia ja lausuntoja
ohjaa jatkotutkimuksiin
kokoaa tarvittaessa asiantuntijaryhmän

Yksittäisen oppilaan asiaa käsiteltäessä monialainen asiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti. Ryhmän kokoonpano perustuu harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta. Suostumus läsnäolijoilta on hyvä ottaa kirjallisena joko etukäteen tai kokoontumisen alkaessa. Suostumusta sen sijaan ei tarvita yleiseen, tehostettuun tai erityiseen tukeen liittyviin käsittelyihin ja selvitysten laadintaan.

Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön.

Laatiminen:
Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus (lomakepohja). Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä.

Kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:
- yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot
- asian aihe ja vireillepanija
- oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet, kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset
- tiedot asian käsittelystä monialaisessa asiantuntijaryhmän palaverissa
- kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa
- kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot
- toteutetut toimenpiteet
- kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa

Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

Säilytys:
Tulostettu oppilashuoltokertomus ja siihen liitetty suostumuslomake säilytetään koululla/päiväkodilla niin kuin muutkin salassa pidettävät asiakirjat. Koulun rehtori, johtaja, apulaisrehtori, vararehtori, apulaisjohtaja tai päiväkodin johtaja vastaa oppilashuoltorekisteristä. Rekisterin vastuuhenkilö päättää tietojen luovuttamisesta ja määrittää käyttöoikeudet rekisteriin.

Salassapito:
Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa sivulliselle, ellei siihen ole kirjallista lupaa asianomaiselta oppilaalta tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida suostumuksen merkitystä, hänen huoltajaltaan. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on kuitenkin salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaaville viranomaisille sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Tietojen luovutusoikeus salassapitovelvollisuuden estämättä koskee myös oppilaan asianmukaisen opetuksen kannalta välttämättömän tiedon luovuttamista tai saamista opettajalta, rehtorilta ja opetuksen järjestäjältä. Tiedon luovuttaja harkitsee, minkä tiedon luovuttaminen on välttämätöntä esimerkiksi turvallisuuden valmistamisen kannalta.

Oppilaan siirtyessä toisen koulutuksen järjestäjän oppilaitokseen on pyydettävä oppilaan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävä tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta.

Oppilaalla on oikeus opiskeluhuollon palveluihin myös kurinpitotoimen tai oppilaan opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä.

Laajassa terveystarkastuksessa (1. lk, 5. lk, 8. lk) kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan myös huoltajat mukaan. Kouluterveydenhuollon laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Terveydenhoitaja toimittaa kyselylomakkeen opettajalle oppilaan ja huoltajan luvalla. Tarkastuksissa keskustellaan huoltajien ja oppilaan kanssa esitäytettyjen lomakkeiden (https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/lomakkeet/lomakkeet_koulu_ja_opiskeluterveydenhuoltoon) pohjalta. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa.

Terveyden edistämisen lisäksi tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan ja hänen perheensä erityisen tuen tarpeet ja järjestää tarvittava tuki sekä seurata tilanteen edistymistä yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti.

Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion ja lääkityksen järjestäminen hoidetaan koulun henkilöstön sekä oppilaan ja vanhempien yhteistyönä, tarvittaessa kouluterveydenhoitaja on apuna.

Sairauden vaatima koulupäivän aikainen hoito suunnitellaan tapauskohtaisesti yleensä erikoissairaanhoidon/vanhempien kanssa. Hoitava taho suunnittelee yhdessä vanhempien kanssa yhteistyössä lapsen päivähoitopaikan ja koulun kanssa hoidon edellyttämät toimenpiteet ja huomioitavat asiat päivähoidossa ja koulussa. Yleensä yhdyshenkilönä toimii lasten kuntoutushoitaja (diabetesasioissa). Kts Lääkehoitosuunnitelma varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa

Lääkehoitosuunnitelman tarkoituksena on turvata lapsen turvallinen lääkehoidon toteutus yhteistyössä kaikkien lapsen lääkehoitoon osallistuvien toimijoiden välillä, jotta lapsi kokee olonsa turvalliseksi hoitopaikassa ja koulussa sairaudestaan huolimatta, ja vanhemmat/huoltajat voivat viedä lapsen hoitoon ja/tai kouluun levollisin mielin.

Koulussa annetaan lääkkeitä yksilöllisen suunnitelman mukaan tai vain erityistilanteissa. Lääkehoidon suunnitelma laaditaan lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen.

Lääkehoitoa toteutetaan seuraavissa tilanteissa yksilöllisesti tehdyn lääkehoitosuunnitelman mukaan muun muassa seuraavasti:

ensiapulääkitys anafylaktisessa reaktiossa
ensiapulääkitys epilepsiakohtauksessa
astmalapsen avaava lääke astmakohtauksessa tai ennakoivasti esim. ennen liikuntatuntia

diabeetikkolapsen insuliinipistokset ja ensiapulääkitys insuliinishokissa
ADHD-lääkkeet.

Allergiaruokavaliosta vaaditaan kouluterveydenhoitajan, ravitsemusterapeutin tai lääkärin kirjoittama todistus, joka toimitetaan ruokapalvelulle. Eettisistä tai uskonnollisista syistä tarvittava erityisruokavalio tai kasvisruokavalio toteutetaan huoltajan ilmoituksen perusteella. Huoltaja ilmoittaa asian ruokapalvelulle.

4. Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän perheidensä sekä koulussa työskentelevien ja muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa

Opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten yhteinen tehtävä. Oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja erityisesti opetuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen yhteistyötä.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen osallisuus opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen
koulun opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä työssä
opiskeluhuollon moniammatillinen yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen ja sairaalaopetuksen yhteydessä
yhteistyö muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi
yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedottaminen oppilaille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille

Jos oppilaitoksen työntekijä arvioi, että opiskelija tarvitsee opiskeluhuoltopalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon työntekijään, opiskeluhuollon kuraattoriin tai psykologiin yhdessä opiskelijan kanssa. Yhteydenotto tulee siis tehdä viipymättä, kun huoli opiskelijasta herää. Samalla luovutetaan tiedossa olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä suunnitellaan yhteistyössä oppilaiden kanssa. Oppilashuoltosuunnitelman laatimiseen osallistuvat myös oppilaskunnan edustajat.

Huoltajilta kerätään tietoa ja mielipiteitä luokkien ja kouluyhteisön toiminnasta vanhempainilloissa, arviointikeskusteluissa ja kyselyiden avulla. Koulun ja esiopetusta antavan päiväkodin oppilashuoltosuunnitelma tehdään yhteistyössä huoltajien, esim. johtokunnan/vanhempainyhdistyksen edustajien kanssa.

Yksilökohtaisen oppilashuoltotyön suunnittelu tapahtuu aina yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa. Oppilas, huoltaja, opettaja tai oppilashuollon palveluiden edustaja sopivat yhdessä, ketkä osallistuvat monialaisen asiantuntijaryhmän palaveriin, joka toteutetaan mahdollisimman pienellä kokoonpanolla. Oppilas on mukana palaverissa, ellei sitä katsota oppilaan kehitykselle haitalliseksi tai ellei se ole käytännön syistä mahdotonta järjestää.

Koulujen ja päiväkotien henkilöstö perehdytetään opiskeluhuoltosuunnitelmaan. Osaaminen varmistetaan riittävällä perehdytyksellä ja koulutuksella yhteisöllisessä työssä. Monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä ohjaa työtä.

Oppilasta opettavat opettajat valmistelevat tuen tarpeesta tarvittaessa pedagogisen selvityksen. Pedagogiset arviot ja selvitykset käsitellään pedagogisessa asiantuntijaryhmässä tarvittaessa oppilashuollon ammattihenkilöitä konsultoiden. Oppilashuoltohenkilö arvioi, tarvitaanko pedagogisten tukitoimien lisäksi myös oppilashuollollista tukea tai selvitystä, esim. psykologisia tai lääketieteellisiä tutkimuksia, sosiaalista selvitystä tai koulun ulkopuolisten tukitoimien piiriin ohjaamista. Erityisten tuen pedagogiset tavoitteet ja toimet suunnitellaan HOJKSiin yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja oppilasta opettavien kanssa.

Joustavan perusopetuksen oppilaiden palvelut suunnitellaan yksilöllisesti. Opiskeluhuolto ja kolmiportainen tuki suunnitellaan yksilöllisesti, jos ne ovat tarpeen.

Sairaalakoulujakson aikana oppilaan palvelut suunnitellaan yhteistyössä koulun kanssa ja toteutetaan tapauskohtaisesti.

Keskeistä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa toteutettavassa yhteistyössä on varmistaa oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen. Oppilaalla, huoltajille ja jokaisella oppilasta tukevalla taholla on selkeä kuva siitä, miten ja kenen kanssa oppilaan asioita edistetään. Asiantuntijaryhmä voi tarvittaessa oppilaan ja/tai huoltajan luvalla konsultoida tai pyytää asian käsittelyyn mukaan perheneuvonnan, nuorisopalveluiden, aamu- ja iltapäivätoiminnan tai muiden oppilaan kanssa toimivien tahojen edustajia.

Lastensuojeluilmoituksen käsittelyssä lastensuojelun työntekijä määrittelee tapauskohtaisesti ilmoituksen käsittelyn.

Osa nuorisotyöntekijöiden työstä tapahtuu koulun tiloissa. Yksilökohtaisessa oppilashuoltotyössä varmistetaan, että työn- ja vastuunjako eri toimijoiden kesken on selkeä. Työ suunnitellaan aina koulun henkilöstön kanssa siten, että se tukee hyvinvointia edistävää toimintaa.

Poliisi tukee ja auttaa koulua turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Poliisin vierailut ovat hyvä tapa edistää turvallisuutta kouluissa. Poliisi antaa apuaan kouluille myös yksittäisten rikosasioiden selvittelyssä. Asiat käsitellään luottamuksellisesti ja tarvittavat jatkotoimenpiteet sovitaan tapauskohtaisesti.

Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.

Koulu tiedottaa monipuolisesti oppilashuollon käytännöistä ja oppilashuoltopalveluihin hakeutumisen periaatteista. Tiedotuskanavat ovat ensisijaisesti sähköiset välineet (Wilma, Daisy, Pedanet) sekä kirjalliset ilmoitukset ja tiedotteet. Vanhempainilloissa tiedotetaan vanhempia oppilashuollon palveluista ja prosesseista. Luokanopettajat ja luokanvalvojat huolehtivat luokkakohtaisesta tiedottamisesta.

5. Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus. Turvallisuuden varmistaminen edellyttää opetuksen järjestäjältä suunnitelmallista toimintakulttuurin kehittämistä, yhteistä valmistelua ja yhteisten toimintatapojen luomista koulujen kanssa. Opetuksen järjestäjä perehdyttää henkilöstönsä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset toimintatapoihin erilaisissa ongelmatilanteissa sekä huolehtii tiedottamisesta ja suunnitelmien päivityksestä.

Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan erikseen toimenpiteet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumiseksi sekä jälkiseurannan edellyttämät käytänteet. Suunnitelmassa kuvataan opettajan tai rehtorin velvoite ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Lisäksi kuvataan toimintatavat tukea tarvitsevan oppilaan (teon kohde ja tekijä) ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalveluihin. Kuvaus yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä viranomaisyhteistyö ml. toimintatavat koskien ilmoitusvelvollisuutta sosiaalitoimeen ja/tai poliisille ovat osa suunnitelmia.

Kriisisuunnitelma (suunnitelma kriisi-, uhka- ja vaaratilanteiden varalle)

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyy kriisisuunnitelma, jossa kuvataan toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien harjoittelu. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä opetuksen järjestäjän ja koulun välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.

Lähteet

Karjalainen, M., Lindroos, S., Matero, M. & Simola, T. 2020. Kasvatus- ja ohjausalan käsikirja. Helsinki: SanomaPro.

Kuntaliiton pikaopas: 2210-Opiskeluhuollon-jarjestaminen-2023-2022 (1).pdf

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 - ePerusteet (opintopolku.fi)

Liitteet

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 2024 - 2026

Kriisisuunnitelma

Lainvastaisiin tekoihin puuttumisen malli

8.1 Paikallisesti päätettävät asiat

Paikallisesti päätettävät asiat

Paikallisesti päätettävät asiat ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma